Lue keskustelun säännöt.
Mua harmittaa :( Imetyksestä.
03.04.2008 |
Olisin niiin halunnut täysimettää 6kk ikään asti, mutta nyt näyttää siltä ettei vauvalle enää riitä pelkkä maito, syöttövälit päivällä tunnin luokkaa, maks.2t, ja yölläkin syö 3-4 kertaa vaikka ennen nukkui yöt syömättä. Ja vauvalla siis ikää 4kk.
Pitääkö mun tosiaan aloittaa nyt kiinteät? Paino on kyllä tähän asti noussut tosi hyvin, pluskäyrällä menee. Niin ja tätä tiheää syömistä kestänyt muutaman päivän.
En oikeastaan itsekään tiedä mikä tässä asiassa niin harmittaa, jotenkin vain olin kokoajan ajatellut että täysimetän sen 6kk ja sitten vasta soseita... Nyt on sitten itellä ihan epäonnistunut olo kun näyttää siltä ettei tavoitteeni onnistu. Mutta ei tästäkään tule mitään, mulla kuitenkin esikoinenkin tarvitsee huomiota niin en voi ihan jatkuvasti istua sohvalla imettämässäkään.
Pakko oli jonnekin purkaa, mun tuttavapiirissä tällaista huolenaihetta ei varmastikaan ymmärrettäis..
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on, että turha syyllistää itseään ja tuntea huonoksi, jos ei imetä 6kk:n ikään täysimetyksellä. Vauvat on erilaisia, toiset tarvii kiinteää ruokaa jo aiemmin. Sinä äitinä tunnet vauvasi, kuuntele häntä jä tee parhaasi. Ihan kummaa on, että kaikki jutut pitäisi tehdä oppikirjan mukaan. Nehän on suosituksia! Oman järjen käyttö on sallittua vauvan hoidossa. Jos näyttää siltä, että maito ei pidä enää nelikuisen nälkää, niin mitään vahinkoa ei tapahdu, jos aloittaa maistelemaan soseita.
Jos tulee masuvaivoja, voi aina pitää " maitopäiviä" . Mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut.
Vauvat muuttuvat kasvaessaan, joten yöheräämiset voivat johtua ihan kehityksestäkin eikä kiinteiden aloittaminen välttämättä (ja tuskin tuokaan) täysiä yöunia takaisin.
Kun vauva kerran kasvaa niin jatka vain täysimetyksellä.
En usko, että kiinteiden syöttäminen antaa sulle yhtään sen enempää aikaa olla esikoisen kanssa. Enemmänhän aikaa niiden tekemiseen ja syöttämiseen menee kuin yhteen imetykseen:-O
Mä olen täysimettänyt puoli vuotta kaksi lasta ilman mitään sen kummempia ongelmia. Musta se on ollut paljon helpompaa kuin kiinteiden syöttäminen. Esikoinen alkoi saada kiinteitä 3-kuisena.
Vierailija:
Olisin niiin halunnut täysimettää 6kk ikään asti, mutta nyt näyttää siltä ettei vauvalle enää riitä pelkkä maito, syöttövälit päivällä tunnin luokkaa, maks.2t, ja yölläkin syö 3-4 kertaa vaikka ennen nukkui yöt syömättä. Ja vauvalla siis ikää 4kk.Pitääkö mun tosiaan aloittaa nyt kiinteät? Paino on kyllä tähän asti noussut tosi hyvin, pluskäyrällä menee. Niin ja tätä tiheää syömistä kestänyt muutaman päivän.
En oikeastaan itsekään tiedä mikä tässä asiassa niin harmittaa, jotenkin vain olin kokoajan ajatellut että täysimetän sen 6kk ja sitten vasta soseita... Nyt on sitten itellä ihan epäonnistunut olo kun näyttää siltä ettei tavoitteeni onnistu. Mutta ei tästäkään tule mitään, mulla kuitenkin esikoinenkin tarvitsee huomiota niin en voi ihan jatkuvasti istua sohvalla imettämässäkään.
Pakko oli jonnekin purkaa, mun tuttavapiirissä tällaista huolenaihetta ei varmastikaan ymmärrettäis..
Meillä on toisille lapsille riittänyt puoli vuotta täysimetys, toisille pitänyt aloittaa kiinteät 4 kk ikäisenä. Tärkeintä että sinä ja vauva voitte hyvin, sanoi suositukset mitä tahansa.
T. viiden äiti
Se ei ole mikään harmituksen aihe, että SINÄ et pääse OMAAN tavoitteeseen. Se on harmituksen aihe, jos se tapahtuu lapsen kustannuksella ja lapsi kärsii.
Kuuntele järkesi ääntä. Älä anna imetyshörhöjen latistaa äitiyttäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Imetin sitten vaan tiheämmin. Pian helpotti ja vauva kasvoi rintamaidolla 6kk ikään saakka. Helpompaa se noin on, itse en kovin helpolla olisi aikaisemmin kiinteitä aloittanut, etenkin kun vauva kasvoi hyvin koko ajan.
Jos viikkoon ei tapahdu käännettä pahempaan, sitten voi olla paikka harkita kiinteiden aloitusta. Niissäkin vain on riskinsä, kiinteiden aloitus kun ei ole todellakaan joka vauvalle se taikajuttu, jolla yöt ja elämä joka suhteessa rauhoittuu, pahimmassa tapauksessa yöelämä voi rikkoutua kokonaan.