Huhtikuun hoidot
Ensinnäkin onnea Wishful plussasta, tuollaiset uutiset saavat aina hyvälle mielelle.
Nannulille pahoittelut negasta. Onnea uusiin yrityksiin teille.
Itselläni käy jo jännitys vatsanpohjalle, huoh. Pp7 meneillään, pari päivää oli kovia menkkakipuja ja nyt taas normaalia menoa, pientä painetta kohdun seutuvilla. Sunnuntaille viimeistään odotan tuhruttelua, on yleensä hoidoissa, niin epäonnistuneissa kuin onnistuneissakin tullut. Joten en niistä sitten säikähdä, kuin pikkasen. Jossain mielen perukoissa on ajatus että tämä on onnistunut nyt kerralla, mutta ei uskalla kuin kuiskia täällä, ettei putoa sitten kovin korkealta.
Ja tietysti niitä muiden raskauksia alkaa putkahdella sieltä täältä yllätyksinä esiin, "ai teille tulee vauva", vatsoja kasvaa kovasti. Tahtoo kans!!
Noh juu, eipä se auta kuin viikko vielä kestää. Testi on kyllä laatikossa, mutta yritän sinnillä pitää sen siellä. Ja olenpa tässä toissa päivänä vähän itkujakin tirauttanut, kun tuli ne kovat menkkakivut. Vaikka tiedänkin, ettei ne meinaa vielä mitään. Kyllä tämä henkinen puoli on aina vähän sellaista vuoristorataa, minullakin, jolla jo kaksi ihanaista lasta on.
Kommentit (24)
Keskiviikkona oli punktio, 15 munista, perjantaina yksi siirrettiin ja peräti 11 saatiin pakkaseenkin. Punktio sujui ihan hyvin, ei kovinkaan kivulias. Mutta vieläkin on älytön vatsanturvotus ja alavatsaa jomottaa, yöllä kovastikin. Yritän juoda mahdollisimman paljon edelleen ja lepoa suositeltiin, mutta ei se oikein onnistu kun on jo 2- ja 4-vuotiaat riiviöt...
Onkohan tänään nyt pp2 vai 1, en muista miten ne laskettiin...
kuoriainen ja viiviksi nimesin matkalaisen :)
Tai siis ei noin monta, mutta selvän plussa testasin pp 17, kaksi päivää määrätyn testipäivän jälkeen.
Oli kyllä jännät paikat keskiviikkona. Tein testin (Predictor) jo viiden jälkeen aamulla, kun mies oli lähdössä työmatkalle. Negahan sieltä tuli. Tai siis TOOOOOSI haileasti näkyi ns. viivan paikka. En oikein ottanut uskoakseni, koska edelleen minulla oli niin vahva tunne raskaudesta. Hädissäni tein testin uudestaan 9.30, ja se oli päivänselvä nega. En luovuttanut vieläkään, koska minulla ei ollut ollut minkäänlaista vuotoa, eikä edes minkäänlaisia menkkatuntemuksia. Soitin klinikalle, uusiakseni Luge-reseptin, mutta hoitaja valisti, ettei tuoresiirrossa tarvitse ottaa kuin pari viikkoa Lugeja: sen jälkeen oma keltarauhashormoni riittää. (Oppia ikä kaikki...)
Hoitaja sanoi, että toivotaan, että etiäinen on oikeassa ja kehotti tekemään testin parin päivän kuluttua. Ja kuten sanottua, perjantaiaamuna Apteekin omaan testiin pätkähti selkeät viivat kumpaiseenkin ikkunaan!
Eli raskaana ollaan, kunnes toisin todistetaan! ;)
Tästä on hyvä jatkaa!
Huikea saalis muuten Kuoriaisella, onnea siitä! Ja voimia piinistelyyn!
Kaikille muillekin tsempit! Niinanii, olen muistavinani niccisi reilun parin vuoden takaa? Meilläkin on PAS-tyttö, syntyi 8/06. Eli samoihin aikoihin olemme tainneet täällä pyöriskellä? Vai muistanko oikein?
Wishful rv 4+6
Uuteen kiertoon hypättiin perjantaina, aivan kuten laskennallisesti kuuluikin. Keskiviikon tehti oli nega, joten luget lopetin silloin ja perjantaina alkoi vuoto.
Ensin oli puhetta pitää hoitotaukoa syksyyn asti, mutta mies halusi niin kovasti uutta yritystä, että huomiselle on uusi aikaa ja uuteen kertaan lähdetään mukaan. Vielä en tiedä, yhdistetäänkö inssikin tähän, vai mennäänkö kotikonstein..
Kuoriainen, tsempit piinaan, toivottavasti lopputulos on vallan positiivinen. :) bd Hieno saalis kyllä oli!
Wishful, onnea plussasta, peukutukset, että kaikki sujuu loppuun asti hyvin!
Naanuli
Hei!
Ajattelinpa minäkin entisaikojen kunniaksi taas pinoutua. Meillä on tyttö 1v 8kk, kolmannen IVF:n viimeisestä pakkasalkiosta saatu. :) Viime syksynä tehtiin taas IVF (ICSI meillä), mutta se meni jotenkin ihan pipariksi: munasolut oli epäkypsiä, tuoresiirrosta nega eikä mitään pakkaseen. Nyt kuitenkin taas hoitokierto niinkin pitkällä, että viettelen 10. piinapäivää (eikun miten se laskettiinkaan? Joko siirtopäivä on ykkönen vaiko vasta seuraava päivä?) Anyway, ensi keskiviikkona olisi edessä totuuden hetki.
Tällä kertaa hoito meni saaliin kannalta paremmin. PCO:n ansiosta kasvattelin komeat 26 munasolua, joista selvisi lopulta yksi sisään ja viisi vielä pakkaseenkin. Olin punktion jälkeen viikon tosi kipeä, hyperin vaara. Selvisin kuitenkin levolla ja veden juomisella. Olen hoitovapaalla kotona, joten työkuvioita saikku ei sotkenut. Mies teki kotona etätöitä, joten sain onneksi oikeasti levätä.
Nyt on vain siinä mielessä omituinen tilanne, että minulla on ollut jotenkin todella positiivinen olo tämän tuoresiirron jälkeen. Tuntuu ihan, että kyllä se siellä pysyy, raskaana ollaan! Tuntuu tosi kummalliselta kaikkien näiden vuosien epäonnistumisten, keskenmenojen ynnä muiden jälkeen olla näin luottavainen. Haluttaisi ajatella, että " kyllä nainen voi vain tietää" , mutta kun realistisesti ajattelee, niin todennäköisyys onnistua on kuitenkin aika pieni. Sekavaa! No, muutaman päivän sisällähän tuo selviää, tiesinkö vai en.
Siinäpä lyhykäisesti meidän tilanteemme. Onnea kaikille piinistelijöille ja muissa vaiheissa oleville!
Ps. Kun testasin tyttöni syntymään johtaneen plussan, oli jouluaatto. Nyt testipäivä sattuu vappuaatolle, joten eikö voisi ajatella, että juhlapäivän aattona tehdyt testit tuovat pysyvän plussan? ;D
Kevätaurinkoisin terveisin,
Wishful (olen kohta 30 v, mies 37)