Uusi raskaus sektion jälkeen - kokemuksia

Rupesin odottamaan masussa olevaa pikkukakkosta, kun esikoinen oli noin 6 kk ja takana on hätäsektio, leikattu pystysuoraan. Nyt olne rv 33 ja missään vaiheessa ei ole runsaista kontrolleista äitiyspollilla (sokeriarvojen vuoksi, ei sektion tms.) puhuttu mistään, että vasta reilu vuosi sitten tehty sektio vaikeuttaisi tai aiheuttaisi mitään ongelmia alatiesynnytykseen. Ainoa mikä on, ettei sitä tabletteina annettavaa supistuksia voimistavaa lääkettä voi antaa, koska tekee niin rajuja supistuksia ja sekin on vain ns. varotoimenpide, jota noudatetaan sektiotapauksissa. Leikkauskohtaa ei ole koskenut yhtään tai ollut muutenkaan mitään vaivaa edellisestä sektiosta.



Positiivisin mielin olen menossa alatiesynnytystä kokeilemaan, jos kaikki menisi normaalisti ja vauva laskeutuisi tällä kertaa tarpeeksi :).

Mulle tehtiin hätäsektio edellisessä raskaudessa eli haava on pystysuunnassa. Meillä on lapsettomuustausta ja siitä syystä ei uskallettu jäädä kauan odottamaan tätä neljättä pikkuista. Hoidot menivätkin sitten yllättävän nopeasti ja hätäsektion ja raskautumisen välillä oli noin 1,5 vuotta. Olen nyt raskausviikolla 34 ja tähän asti haava ja kohtu on kestänyt hyvin. Synnytys vähän hirvittää sikäli, että olen kuullut, että käynnistys ei olisi niin hyvä vaihtoehto sektion jälkeen. Toisaalta taas tuon istukan irtoamisen vuoksi haluaisin, että ei ainakaan kovasti yli heittäisi...



Eli meillä väli ei ollut alle vuosi, mutta tuon hätäsektiojutun takia ajattelin kertoa meitin kokemuksista. Synnytyksestä kokemuksia voin kertoa toukokuulla...



Kaikkea hyvää raskautumiseen ja tulevaan raskauteen!



Noora ja Taimi

Minulle tehtiin sektio, haava on vaakasuoraan. 6kk sektiosta tein positiivisen testin ja arpi sekä kohtu kestivät hyvin koko urakan. Välillä arvessa oli havaittavissa pientä nipistelyä, mutta se oli kyllä todella pientä. Synnytys käynnistyi itsekseen, seuraavalle päivälle oli varauduttu käynnistykseen. Eka synnytykseni käynnistettiin ja minun kohdallani supistukset olivat kyllä ihan yhtä rankkoja ja alkoivat kuin tyhjästä ja lähes täysillä molemmissa tapauksissa. Synnytys tapahtui alateitse ja kesti 4h (edellinen 14,5h)

Sektion jälkitarkastuksessa lääkäri sanoi jotain suosituksia seuraavalle raskaudelle, mutta en kyllä muista millaisia...



happy81

näillä kahdella nuorimmalla ikäeroa 1 v 7 kk.

Kun keskimmäinen oli vasta 2 kk ikäinen, aloimme kuumeilemaan pienellä ikäerolla hänelle sisarusta.

Neuvolalääkäri tuumasi, että " haava on parantunut niin hyvin, että voitte yrittää raskautta niin pian kuin itsestänne siltä tuntuu" :)

No, meistähän tuntui heti siltä, että uusi vauva olisi tervetullut, ja sen koommin ei ehkäisty....8 kk:n yrittelyn jälkeen tulin raskaaksi.

Raskausaika meni hyvin, ei mitään ongelmia arven kanssa.

Viimeisessä sectiossa kiinnikkeitä oli aika paljon, joten hitaammin eteni tuo operaatio.



Nyt odotellaan neljättä, ja suunnitellulla sectiolla tulee saapumaan maailmaan tämäkin massussani köllöttelevä pienokainen ;)

Rv 14 menossa, ja sectioarpea ajoittain kutittaa tosi paljon, mutta mitään kipuja ei ole.

Edellisestä sectiosta aikaa 4 v 1 kk.

Vaaka-haavasta (samasta arvesta) ovat nämä molemmat syntyneet.

...mutta pistetäänpä tännekin vähän kokemuksia.



Minulle tehtiin hätäsectio vaakasuoralla viillolla, ja lääkäri suositteli 1v taukoa ennen seuraavaa raskautta (taitaa olla yleisin suositus tuo vuosi). Tulin raskaaksi kun esikoinen oli 10 kk (ekasta yrityskierrosta), ja lapsille tuli siis ikäeroa 1v 7kk. Myös toinen lapsi syntyi kiireellisellä sectiolla, mutta syy ei suoraan liittynyt edelliseen leikkaukseen.



Toinen raskaus vanhan arven kanssa meni ilman ongelmia ja toinen synnytys jopa käynnistettiin (cytoteceillä miedosti) kun se oli tarpeellista. Sain kylläkin epiduraalin hyvissä ajoin kohonneen sectioriskin takia (ekalla kerralla sitä ei ehditty laittaa).



Mahdollinen kolmas lapsi syntynee suunnitellulla sectiolla, tosin nykyään kai alatiesynnytystä voidaan kokeilla tietyissä tapauksissa.

muumimamma-72:

Neuvolalääkäri tuumasi, että " haava on parantunut niin hyvin, että voitte yrittää raskautta niin pian kuin itsestänne siltä tuntuu" :)

Millä tavoin neuvolalääkäri selvitti haavan kuntoa? Katsoiko ultralla tms kohdun kuntoa? Ei kai ihossa olevan haavan perusteella voi nähdä, missä kunnossa itse kohtulihas on? Pintahaavahan ei ole millään tapaa oleellinen asia uudessa raskaudessa, vaan kohdun kunto.

Kiitos kovasti kaikille tähän mennessä vastanneille, kuulen silti mielelläni lisää vastauksia. Minuakin kiinnostaa tuo miten kohdun kuntoa voi arvioida, vauvapuolella minäkin :-) sitä jo kyselin. Näkyykö ultralla miten haava on parantunut sisältä ja onko kohdunseinä ohut tms? Ajattelin että jos kävisi gynella tarkistuttamassa tilanteen ennen yritystä mutta onko siitä mitään hyötyä? Näkyykö mitään vai meneekö rahat hukkaan?

Mulle tehty hätäsektio rv 40+5 tammikuussa-05. Viilto ihoon vaakasuorassa, sisemmät kerrokset kuulemma " revittiin" auki, joku uusi tekniikka, älä kysy mikä...! Parantumisen piti olla nopeampaa, ja paraninkin fyysisesti tosi hyvin.

Mulle sanottiin että puolen vuoden päästä kohtu jo kestää uuden raskauden, mutta lääkäri suositteli odottamaan vuoden.

No, kun luultiin etten tule helposti raskaaksi (esikoista " tehtiin" 1,5v.), ei käytetty mitään ehkäisyä vaan vältettiin vaan ovulaatiopäiviä. Niinhän siinä sitten tietysti kävi että olinkin yhtäkkiä taas raskaana, mikä oli tietenkin suurenmoisen ihana juttu esikoisen menettämisen takia.

Neuvolasta laitettiin alkuraskauden ultraan jossa piti katsoa myös kohdun kuntoa, ja luulin että niin tehtiinkin, kun sanottiin että kaikki hyvin ja että onnea alatiesynnytykseen...(?!)

Raskausaika meni hyvin, ei ollut mitään kipuja eikä kiristyksiä. Ainoastaan pelotti synnyttää jostain syystä alakautta. Pelättiin taas vauvan menetystä. Kävinkin pelkopolilla juttelemassa asiasta ja kätilö suositteli sektiota, joka minulle riski mutta vauvalle turvallisempi. Lääkäri ei suostunut, vaan alatiesynnytykseen piti valmistautua.

Luojan kiitos sitten loppuraskaudessa tuon ekan sektion tehnyt lääkäri suositteli sektiota, johon sitten päädyttiinkin rv 38+3. (ensimmäisen ja toisen lapsen ikäeroksi tuli 1vuosi ja 1viikko)

Leikkauksen aikana kävi ilmi että kohdussa on 2cmX7cm paperinohut läpikuultava kohta, joka olisi 99% varmuudella revennyt supistuksista.

Leikkauksen jälkeen juttelin monen eri lääkärin kanssa asiasta, ja he sanoivat ettei sitä näkynyt ultrissa joissa kävin, koska " ei osattu katsoa" ...

Sanottiin myös että enää 1 lapsi olisi suositeltavissa, enempää ei kohtu kestäisi. Kysyin myös onko väliä odotanko 1 vuoden vai 10 vuotta, ja sanottiin että kohtu paranee vuoden aikana sen verran mitä se paranisi 10 vuodessa. Ja että kannattaisi sitten aloittaa se yritys piakkoin (kuitenkin PAKKO pitää se vuosi ainakin väliä) koska itselläni ikää yli 30v, hedelmällisyys kun laskee koko ajan (!).



Nyt olen raskaana rv 27+3.

Yritys alkoi kun poika oli vuoden ikäinen, ja 8kk saatiin taas odottaa ennenkuin tärppäsi.

Raskauden alussa sanottiin että vauva leikataan ulos rv 36, mutta nyt on käynyt ilmi ultrissa että ohentunut kohta on vain 2mm paksu, ja pullottelee jo, että luultavasti leikataan jo aiemmin :(

Yhtäkään supistusta tai mahan kovettumista ei saisi tulla. Herkästi pitää lähteä sairaalaan näytille. Eli tässä otetaan nyt TOSI rauhallisesti ja vältetään supistuksia. Tähän mennessä yhtäkään ei ole tullut *koputtaa puuta*

Ultrassa pitää käydä parin viikon välein.

Olo on raihnainen, hankala ja tilanne stressaava kun pitää taas pelätä koko raskausaika, eikä voi nauttia tästä vaikka on viimeinen raskauteni.

Jos olisin tiennyt etukäteen kohdun kunnon, oltaisi jääty yksilapsiseksi perheeksi, tällaista riskiä ei olisi otettu. Sitä luottaa aina lääkärin sanaan, ja miksipä en luottaisi?



ghia rv 27+3