1,5-vuotiaan vieroittaminen (imetyksestä)?
Tervehdys
Tarvitsisin konkreettisia vinkkejä päättäväisen ja vahvan taaperon vieroittamiseen imetyksestä. Poikamme on nyt 1,5-vuotias ja on päivät kotona isän kanssa. Menin töihin, kun hän oli 8,5-kuinen ja siitä asti päiväimetykset ovat olleet pois ohjelmasta (ainakin arkisin).
Oletin, että imetys loppuu itsekseen, lapsen aloitteesta, mutta merkkejä sellaisesta ei kyllä ole näköpiirissä. Imetän vielä iltaisin ja öisinkin ja aamuisin...
Kun tulen töistä, poitsu hetikohta taputtaa sohvaa, että tulepas tänne, ja imetykseen. Kiskoo kädestä ja kiipeää syliin ja kaivaa paitaa ja... Illan mittaan hän saattaa tunkea tissille vähän siemaisemaan jonkun kerran, ja useimmiten hän myös nukahtaa tissille. Hän nukkuu muutaman tunnin rauhassa omassa sängyssään, mutta joskus puolenyön jälkeen hän ponkasee pystyyn - otan hänet jo tottumuksesta suoraan meidän sänkyymme, ja vain tissi suussa hän nukahtaa sinne. Jos olen hereillä vielä, kun hän lopettaa imemisen, saatan kiikuttaa hänet takaisin omaan sänkyynsä - ja saan pian nostaa hänet taas väliimme.
Aamusella alkaa taas imeminen sängyssä (ja samalla hirmuinen piehtarointi). Joinain öinä sama show on jo keskellä yötäkin.
Välissä nukkuminen on muuten ok, mutta hän nukkuu poikittain ja potkii varsinkin isäänsä ja tunkee joka suuntaan niin, että vanhempien unen laatu on vähän niin ja näin.
Poika on niin vahva ja näppärä käsistään, että ottaa tissin kaula-aukosta esiin yhdellä ranneliikkellä, jos pääsee syliin. Neuvolassa sanoivat, että niin se nyt vaan on, että vanhempien on asetettava lapsilleen rajoja eikä se aina ole kivaa, ja että onhan se sinun sylisi siinä edelleen, vaikket imettäisikään. Mutta kun ei sitä lasta voi ottaa syliin, jos hän on tissin perään - hän kyllä vääntää itsensä paidan alle vaikka väkisin...
En ole varmaankaan ollut maailman päättäväisin vierottaja, en varmastikaan. Puolustelen asiaa sillä, että käyn töissä: iltaisin ja viikonloppuisin on vaikea kieltää lapselta mitään hellyydenosoituksia, kun on niin paljon poissa muuten... Mutta joka tapauksessa arki olisi varmaan aika lailla helpompaa ja unet parempia, jos pääsisimme pikku hiljaa imetyksestä eroon.
Mutta en enää tiedä edes, mistä aloittaa. Olen viime viikkoina saanut aika hyvin loppumaan sellaiset nyt-kyllä-harmittaa- ja mitäs-minä-nyt-tekisin -tissikäynnit. Puolenyön heräämistä yritin kitkeä menemällä nukkumaan patjalle viereiseen huoneeseen - mutta siinä kävi niin, että ponkaisin puoliautomaattisesti sieltäkin ottamaan pojan syliin, kun hän heräsi. (Olin siis ajatellut, että jospa hän ei alkaisi ollenkaan huudella, kun en ole samassa huoneessa. Olin puolitoista kuukautta sitten yhden yön poissa kotoa ja silloin poika oli nukkunut koko yön omassa sängyssään. Isänsä ei herännyt huuteluihin tai sitten hän ei huudellut lainkaan.)
Pitäisikö tässä vetää joku unikoulu alkajaisiksi? (Ja miten...)
Vai olisiko pyrittävä eroon töistätuloimetyksestä? Ja miten? Juoksenko poikaa karkuun vai järjestänkö niin, että tapaamme aina vaikka pihalla, josta tulemme yhdessä kotiin (tilanteen muuttaminen).
Entä nukuttaminen? Yöheräämiseen ei ole tuntunut vaikuttavan se, nukahtaako hän tissille vai muuten omaan sänkyynsä (pitkällisen nukuttamisen tuloksena).
Lapsi oli pienenä vauvanakin varsin tissillä viihtyvää sorttia. Hänellä oli tapana nukkua päiväunia tissi suussa. Jos yritin hiippailla pois, hän heräsi viimeistään 10 minuutin päästä ja taas piti mennä viereen makoilemaan. (Plääh...) Tuttia ei ole oppinut syömään eikä oikein ole ottanut unilelukaan itselleen.
Hmm... Jos jotain unohtui (hyvin mahdollista), pistän uuden viestin... Yöpuu kutsuu.
Kommentit (6)
Oli myös aika haastavaa lopettaa imetystä, tyttö ei sitä itse olisi missään vaiheessa lopettanut, mutta päätin sitten itse lopettaa juuri noiden yöimetysten takia.
teillä kun lapsi on muutenkin tottunut olemaan isän kanssa niin onnistuisiko sama kuin meillä, eli äiti olisi pari yötä pois kotoa tai ainakin muualla kuin makuuhuoneessa nukkumassa.
Meillä minä lähdin illalla kaverin luokse yöksi ja palasin aamulla sitten kun oli puuro syöty ja maito juotu ihan mukista, ettei ainakaan nälkä ole.
Nopeasti lapsi oppi, että ei sitä maitoa isältä saa ja kun oli muutaman yön ollut ilman niin ei sitten äidiltäkään vaatinut.
Ainiin, siirrettiin samaan aikaan sänky omasta huoneesta takaisin vanhempien huoneeseen, jolloin pystyi rauhoittamaan lasta kivemmin ilman että otti pois omasta sängystään. myöhemmin kun yöt meni paremmin niin siirrettiin takaisin omaasn huoneeseen.
Kyllä sieltä sängystä tietenkin aluksi prostestia kuului, mutta se meni yllättävän nopeasti ohi (tyyliin ekana yönä 20min, tokanan 15min....) ja sitten loppui kokonaan. Ja kun lapsi on jo vähän isompi, ettei vauva niin pientä itkuakin kestää paremmin kun on itse siinä lähellä (vaikka käsi pinnojen välissä) ja tietää ettei pienellä mitään hätää ole.
Muutaman viiko välttelin suihkussa ja saunassa käyntiä, ettei suotta näe rintaa, mutta aika nopeasti se meni ohi.
Sen vielä sanoisin, että kun päättää lopettaa niin siitä täytyy sitten pitää kiinni vaikka lapsi kuinka kiukustuisi, koska sitten se on uudestaan kokeillessa vielä hankalampaa kun lapsi muistaa, että kunhan vaan huudan niin saan ja jaksaa kauankin huutaa.
Niin ja sit päivällä jos pyysi rintaan niin sanottiin"ei" ja tarjottiin ihan tavallista maitoa nokkamukista, eikä vaan annettu rintaa, kyllähän sitä aikuinen kuitenkin on vahvempi kuin lapsi :) Sylissä voi antaa.
Niin ja voihan teillä tosiaan kokeilla tuota ulkona tapaamista tms, tietenkin mikä teille parhaiten sopii. Ja hyvä että isä on isossa osassa, kannattaa olla tässä imetyksen lopetuksessakin.
Sit kun rinta unohtuu niin voi taas entistä enemmän halia ja sylitellä yms kun äiti tulee töistä.
En tiedä auttaako, mutta näitä vois kokeilla?
eli yösyömiset pois ja tissille nukahtaminen myös (sitä samaa vaatii yöllä mihin illalla nukahti). Meillä yösyömisten vieroituksen hoiti isä eli äiti ei vaan ollut yöllä saatavilla (ensin sohvalla, sitten hiljaa toisella laidalla sänkyä kuin yleensä). Tissille ei oikeastaan ihan vauva-ajan jälkeen annettukaan koskaan nukahtaa. Tosi lyhyeen loppui yölliset kitinät vaikka tahtoa lapsella muuten on ihan riittävästi. Ja edelleen 1v10kk heräilee öisin, mutta ei syömään. Saunassa jokin aika vieroituksen jälkeenkin lapsi tuli leikillisesti imaisemaan rinnasta mutta eihän sieltä mitään sitten enää tullutkaan ja äkkiä homma unohtui. Nyt saattaa tässä iässä taas tarttua äkkiä kädellä rinnasta pesulla ja naureskella "tissi". Mutta imetysjutut ovat täysin unohtuneet häneltä.
Päivätissistä vieroitukseen voisi käydä jo laastarikin eli laastari nännin päälle ja äidillä on tississä "pipi". 1,5v ymmärtää jo melkoisesti, jos sanot että on niin kipeä ettei saa koskea.
Pulloa en enää missään nimessä antaisi enkä nokkamukiakaan jollei sellainen muuten ole käytössä. Yli vuoden ikäinen oppii helposti juomaan mukista. Paljon tietysti syliä ja hellittelyä sekä muita fyysisiä yhteisiä leikkejä.
Ja ennenkaikkea rutkasti päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä!
Heippa!
Paljon kiitoksia neuvoista ja kommenteista. Taidan koota ne kaikki paperille, ottaa ne käyttöön (yhdessä miehen kanssa) ja tosiaan ryhdistäytyä ja pitää päätöksistä kiinni.
En ehtinyt käydä täällä keskusteluissa muutamaan aikaan ja oli ihan terveellistä lukea itsekin tuo oma sepostuksensa taas... Onhan tuossa omassa toiminnassa monenlaista korjaamisen varaa.
Olen nyt yhden ensi pois kotoa työmatkalla, saapa nähdä, miten siellä kotona ilta ja yö sujuu. Varmaan ihan hyvin.
Siis piti sanoa, että "olen nyt ensi yön poissa kotoa"...
Sellaisia ne pojat ovat: nukahtavat tissille tai tissi suussa. Nukkukaa toki lapsen kanssa eri huoneissa. Isät auttavat mielellään, ainakin ajoittain. Anna vastuuta myös isälle.
kuten itsekin asian tiedostat ja myönnätkin.
Oletko kokeillut maitopulloa näin alkajaisiksi? Se on toki tässä kohtaa ongelman siirtoa tissistä pulloon, mutta aivan varmasit huomattavasi helpompi pullosta on päästä eroon tässä kohtaa.
Muista, että sinä olet vanhempi. Jos koet, että haluat imettämisen lopettaa, ole päättäväinen asian suhteen.