Kestätkö kuulla kaverisi hyviä uutisia vai tuletko heti kateelliseksi?

kateelliseksi tulen ainoastaan silloin kun ovat ostaneet sellaisen kämpän jonka haluaisin

mutta en näytä hapanta naamaa kaverille.

tai riippuu kavreista..yhelle en sois mitää mut se onki tehny mul aika pahoja juttuja

En siis kadehdi tosi ystävän menestystä. Mutta sen sijaan saatan kadehtia jotakuta, josta en tykkää. Ärsyttävien ihmisten menestys harmittaa joskus.

Oikeasti en usko, että kovinkaan moni kadehtii mitään, mutta täällähän ollaan aina ensimmäisenä toitottamassa, että toinen on kateellinen, vaikka siihen ei olisi mitään syytä.

Toisista tehdään siis väkisin " kateellisia" .

Kaikkea synkkää ja kurjaa on ihan tarpeeksi, siksipä ilahdun toisten puolesta, jos kuulee jotain kivoja uutisia.

oikein silmiä häikäisee!

Olen huomannut, että yksi kaveri ei enää suhtaudu kovinkaan positiivisesti jos vaikka matkustamme johonkin, ostamme lapselle uuden puvun tai etenemme urallamme. En enää oikein edes viitsi kertoa hänelle mitään hauskaa / iloista asiaa, kun hänen äänestään kuultaa epäaitous hänen sanoessaaan " kivaa / ihanaa" tms. ja ilme menee menee oudoksi. Puhelimessa puhuessamme jos kerron jotain kivaa niin hän haluaa lopettaa pikaisesti.

ehka siksi tahan kyselyyn vastaankin. En kiillota mitaan sadekehaa, varsinkaan vastaamalla nimettomana.

Mulla on eras ystava jonka on vaikea pidatella kateuttaan, vaikka mielestani hanella asiat paremmin, kuin mulla. Esimerkiksi ostimme uuden auton, han alkoi heti puhua, etta ovat etsimassa astetta suurempaa autoa, samaa merkkia siis. Lahinna tuo huvittaa, mutta olen huomannut hanessa piirteen, etta han ei ole kiinnostunut niin paljon muiden tekemisista, kuin omistaan. Pienta valimatkaa olen ottanutkin haneen.