Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Yksinhuoltajan eettistä pohdiskelua

Vierailija
09.03.2008 |

Olen ollut yh viitisen vuotta ja koko tänä aikana miesrintamalla ei ole tapahtunut mitään. Ei seksiä, ei muutakaan mainittavaa, no, yhdet treffit, muttei niistä sen enempää. Ikinä en ole kuvitellut, että haluaisin harrastaa seksiä ihan ilman pienintäkään taka-ajatusta tai unelmaa perhe-elämästä tai yhteisestä tulevaisuudesta. Ikinä en myöskään ole voinut kuvitellakaan, että kiinnostuisin varatusta miehestä - saati, että edes harkitsisin mitään tietäessäni, että mies on varattu.



No, nyt sitten olen sen tilanteen edessä, että tutustuin mieheen, joka on varattu - tavallaan. Hän ei asu vaimonsa kanssa, lapset ovat jo aikuisia - ja turha kai mainitakaan, että mies on todella paljon minua vanhempi. Mutta suoraan sanoen jumalattoman seksikäs. Mitään ei ole vielä tapahtunut muualla kuin pääni sisällä. Jotenkin en pidä tässä tapauksessa miestä niin varattuna, kuin jos hän asuisi vaimonsa kanssa samassa osoitteessa tai jos lapset olisivat nuorempia. Mutta kuitenkin, etenemällä jotenkin, pettäisin periaatteeni. Mutta kun haluaisin niiin paljon seksiä - ja vain sitä. Mitäs siskot olette mieltä tilanteestani ja mitä itse tekisitte?

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
11.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tartuit lausahdukseeni, ettei lapsi olisi ongelma. En siis todellakaan harkitse tätä asiaa sillä mielellä, että lapsi olisi tarkoitus sen myötä saattaa alulle. Joku tuolla aiemmin vain varoitti, että entäpä jos käy vahinko ja siihen totesin omasta puolestani, ettei se olisi kannaltani maailmanloppu. Miehen mielipidettä en tiedä, eikä asia tässä tilanteessa ole edes ajankohtainen, koska mitään ei ole tapahtunut - enkä tiedä tuleeko tapahtumaankaan.



Toisaalta olen myös sitä mieltä, että jos kaikesta huolimatta tulisin raskaaksi suhteessa, joka olisi edellä kuvatun kaltainen, todennäköisesti pitäisin lapsen, mutten vaatisi isää tunnustamaan isyyttään, mikäli hän ei sitä haluaisi. Itsekästä? Ehkä, mutta jos en olisi tullut raskaaksi " valehtelemalla" vaan ihan puhtaasti vahingossa, ei tuo mielestäni ole kovinkaan raskauttavaa.

Vierailija
2/16 |
10.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko mies ihan " varattu" jos ei kerran asu vaimonsa kanssa? Ja jos lapsetkin ovat jo aikuisia, ei asia kai ihan niin paha ole kuin ottaa mies, jolla on pienet lapset ja vaimo kotona odottamassa. Sitäkin kun tapahtuu surullisen paljon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
11.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ymmärrä mikä noin iäkkäässä miehessä viehättää.



Olen itse jo neljänkympin saavuttanut nainen ja pitäisin tuon ikäistä itsellenikin aivan liian iäkkäänä.



Mutta se siitä. Ehkä sinua kiinnostaa juuri tuo " pappuus" tai sitten jokin persoonassa.

Vierailija
4/16 |
11.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kaikki täällä tapahtuva jahkaaminen on turhaa. Jos todella vaan haluat seksiä niin anna mennä, ei se sen kummenpaa ole eikä vaadi niin kamalan paljon eettisiä pohdiskeluja puoleltasi.

Vierailija
5/16 |
11.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tosiaan oo koskaan kuvitellutkaan himoitsevani noin vanhaa miestä. Kyse ei siis oo iästä, vaan ihan yksilöstä.

Vierailija
6/16 |
10.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen itsekin asunut aviomiehestäni erillän kahden vuoden ajan, vaikka välimme olivat mitä mainioimmassa kunnossa. En vain ollut vielä valmis jättämään työpaikkaani, joka oli toisella paikkakunnalla.



Erillään asuen elävät myös hiukan vanhemmat pariskunnat, joilla on lapsia aiemmista liitoista. Järjestelmään on lähdetty lasten vielä asuessa kotona, kun ei ole haluttu lähteä äiti- ja isäpuolikuvioihin. Tämä on sitten tullut tavaksi.



Ihan turhaa haaveilla vakavasta suhteesta miehen kanssa vain erillään asumisen perusteella. Mutta aphän tosin hakikin vain seksiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
09.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos haluat olla miehen kanssa, ole, mutta muista, että tunteet tulee helposti peliin ja sua voi sattua jos mies ei olekaan koskaan " kokonaan" sun.

Vierailija
8/16 |
09.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli periaatteesi mukaan miehen pitää olla täysin vapaa edellisestä suhteestaan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
11.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika harva kuuskymppinen tai hänen perheensä on iloinen uudesta perinnönjakajasta. Onneksi pohdiskelet. Koska lapsi sitten jo vaikuttaa monen ihmisen elämään ekä välttämättä positiivisesti, vaan aiheuttaen monia tragedioita. (joista varmaan viisaat sitten selviää, mutta egdoin tahdoin semmoiseen ryhtyminen; mikä tekstistäsi läpi mielestäni tuli on tod. itsekästä. )

Vierailija
10/16 |
09.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä suhde vaimoon? Kauanko ovat olleet asumuserossa? Kuinka aikovat jatkaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
09.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosin olen samaa mieltä kuin edellinen, että tunteet vievät todella nopeasti järjen ja sitten on katkera soppa valmis. Ja sitten kun sattuu vahinko niin mitä sitten?



Koska tuskin lopulta pelkkä seksi riittää- enemmänhän kaipaa hellyyttä, yhteenkuuluvuutta jne, ja ne tulee sieltä alta hyvin todennäköisesti. Mut jos mies on valmis riskeeraamaan perheensä niin ei se ole sun murhe.

Ja ymmärrettävää on kaivata paitsi seksiä, myös lämpöä ja läheisyyttä. Siinä ei ole mitään väärää.

Vierailija
12/16 |
09.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

En noita taustoja lähde sen enempää tässä ruotimaan, kun en niistä täysin perillä ole itsekään. En usko, että hirveää ongelmaa tuon tunnepuolen kanssakaan välttämättä tulisi, kun ihan oikeasti en näin kolmekymppisenä vakavasti/pysyvästi halua elämääni liki kuusikymppistä miestä. Enkä ole ikinä osannut edes kuvitella, että voisin tilapäisestikään sitä haluta. Ja joku tuossa varoitteli vahingosta - sekään ei olisi musta maailmanloppu, itse asiassa päinvastoin, vaikken sitä todellakaan suunnittele - enkä aio sitä mitenkään edesauttaakaan.



Katsotaan miten tilanne etenee, luulisin, etten tule vastaankaan panemaan, jos jonkinlaisia mahdollisuuksia läheisempään suhteeseen tulisi eteen...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
09.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mun ollu tarkoitus rakastua...



On niin moni sanonut...



Mutta onnea teille, toivottavasti et sitten rakastu tai jos rakastut niin saat miehen kokonaan :)

Vierailija
14/16 |
09.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Molemmat oltiin tosin vapaita, että sikäli estettä ei ollut. Nyt ollaan oltu kohta vuosi yhdessä. Ei se rakastuminen ikää katso, vaikka ennalta niin kuvittelisitkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
09.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Edellinen vastaaja on sikäli täysin oikeassa, että jos kaikki toimisi suunnitelmien mukaan, en edes olisi tässä tilanteessa, missä olen. No, kuitenkaan en tällä hetkellä jaksa uskoa, että homma pidemmän päälle mihinkään johtaisi enkä ainakaan surra sitä etukäteen. Ihan rehellisesti sanoen toivon, että juttu jotenkin etenisi ja lakanoideni välissä olisi joskus joku muukin kuin minä itse!

Vierailija
16/16 |
09.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos se status sinulle sopii ja moraalisi on alamaissa, oletko varma ettet voisi saada kuitenkin jotakin, joka ei satuta sinua itseäsi?