Olen rohkea: haluatko kysyä jotain opettajalta?
Kommentit (20)
Hyvässä koulussa mielestäni, ihan tavallinen oppilasaines. -ap
Onhan se kuitenkin ihmissuhdetyötä ja vaatii paljon tuntien suunnittelua. ja eri opetusmenetelmien hallintaa yms.
Minusta opettaminen on tosi vaikeaa työtä!
Kunhan haluaa, että oppilaat oppivat ja on valmis työskentelemään sen puolesta, pärjää kyllä. -ap
koulujen, niiden ilmapiirin ja opetuksen taso vaihtelee TODELLA paljon. Tämän huomaa selvästi jo vaikka yhden tunnin opetusvierailulla, puhumattakaan siitä, jos työskentelee eri kouluissa vähän pitemmän aikaa.
Olen työskennellyt monessa koulussa kolmella paikkakunnalla. Jokaiseen niistä voisin laittaa oman lapseni. En ole kuitenkaan työskennellyt kaikissa Suomen kouluissa. Miksi opetuksen taso olisi erilainen, kun opettajat valmistuvat kukin aikanaan ja hakevat seuraavana avoinna olevia virkoja? Viime vuosina opettajat eivät ole pahemmin päässeet valitsemaan sijoituspaikkaansa. Pääkaupunkiseudun tilannetta en tunne. -ap
Monikulttuurisuus tuo omat haasteensa.
opetuksen taso on erilainen siksi, että yleensä tapauksessa opettajat kehittyvät rutkasti vielä koulusta valmistumisensa jälkeen. Parhaassa tapauksessa kehitys on tietoista kouluttautumista ja siihen kuuluu kolleegojen vertaisarviointi ja epävirallinen pohdinta paremmista menetelmistä opettajainhuoneessa ja vierailevien luennoitsijoiden kutsuminen koululle jaomille kursseille. Huonoimmassa tapauksessa kehitys tapahtuu väärään suuntaan kun opehuoneessa vain manataan huonoa oppilasainesta ja sitä että taas on vanhemmuus hukassa. Koulun ilmapiiri vaikuttaa tähän kehitykseen todella paljon.
Toivottavasti sinäkin tiedostat tämän jatkossa ja kehityt siis oikeaan suuntaan. Sekä kasvattajana että myös aineesi asiantuntijana.
En ole työskennellyt niissä huonoissa kouluissa, joissa sinä vaikutat. -ap
että opettajat eivät huonoutensa vuoksi selviä työstään? Miksi ei voi keskustella itse aiheesta, opettamisesta ja opiskelusta? Vanhempiahan me kai lähes kaikki täällä olemme. -ap
Se on opettajan tyypillinen ongelma. Sama ongelma on myös papeilla ja pienten yritysten omistajilla: Usko omaan täydellisyyteen niin että kehittyä ei tarvitse.
Ja ei, en minä " vaikuta" niissä huonoissa kouluissa. Olen työskennellyt niissä joskus. En enää. Siksi tiedänkin, mistä puhun.
mikä omassa aineessasi on parasta?
a) Laittaa ihan hyvin menestyvä poikalapsi yläkouluun, jossa sosiaalinen paine estää monen pojan menestymistä kouluasioissa. Mutta joka on oman alueen koulu ja jossa on ennestään tuttua väkeä ainakin jonkin verran
b) Laittaa lapsi naapuripaikkakunnalle yläkouluun, mahdollisesti jollekin erityisluokalle, siis matemaattis-luonnontieteelliselle / musiikkiluokalle jne.
Kavereita ei pojalla kovin paljon ole, ei yhtäkään tosi hyvää ja samanhenkistä. Opetuksessa tuskin on kummoisia eroja koulujen välillä, lähinnä muiden oppilaiden asenteissa.
Jos niin on, voisi se olla hyvä ratkaisu, sillä painotusluokkien oppilaat ovat usein lähes kaikki toisilleen entuudestaan vieraita. Miettikää myös, vaikuttaisiko se vapaa-ajan kaverisuhteisiin. Onko lähikoulussa painotusluokkia? Siinäkin tapauksessa poika pääsisi uuteen luokkaan, jossa voisi olla parempi luokkahenki kuin koulussa keskimäärin. Koulumatkan pituus vaikuttaa myös jaksamiseen. Motivoitunut lapsi jaksaa yleensä matkustaa vähän pidemmänkin matkan. Kuulostelkaa lapsen mielipiteitä ja hankkikaa kaikki mahdollinen tieto. Mikäli lapsi ei pääsisi painotusluokalle toiselle paikkakunnalle, on hänellä aina paikka " omassa" koulussa. Hakemisesta ei siis ole haittaa. -ap
Tiedän, tiedän että pitää olla yhteydessä esim. koulutoimeen tai koulun reksiin, mutta enemmän kiinnostaisi kelpoisuusvaatimukset esim. lyhyisiin sijaisuuksiin.
He ottavat yhteyttä, kun tarvitsevat sinua. -ap
Mitään erityistä kiinnostusta ei taida olla vielä ainakaan. Pitää vielä kovasti miettiä. Painotusluokkia ei täällä ole mitään, ja tuskin naapurikunnastakaan ihan kiinnostavalta alalta löytyy (lähinnä olisi kieliin painottuva opetus tarpeen). Jospa hakisi, ja katsoisi, pääseekö edes kokeista läpi...
ap