Mä olen niin väsynyt tähän... :(
En enää jaksa. Mun tekisi mieleni vaan huutaa kaikille, lapsillekin. Omassa rauhassa ollessani itkettää. Pienetkin asiat saavat kilahtamaan ja välillä tekisi mieleni lyödä 1v8kk poikaani kun hän itkee tai sotkee ruokapöydässä. 4v pojan jatkuva puhuminen taas rasittaa ja väsyttää, en jaksaisi paneutua ja kuunnella. Tahtoisin vaan olla jossain rauhassa, pimeässä, ilman että kukaan näkee minua. Olen väsynyt kaikkeen... fyysisestikin. 1,5 viikkoon olen nukkunut 4 tuntia yössä, sillä herään aina klo 3 aikaan enkä saa enää nukuttua.
En ole oikeasti tällainen, mikä minun on... En jaksa itseäni tällaisena,
Kommentit (11)
Kuulostaa siltä, että olet masentunut.. Ota yhteyttä tk:een.
Avioliitossa olen, mies on ihana ja auttaa kyllä. En vaan saa omalla ajallani lähdettyä minnekään. En pysty liikkumaan ihmisten ilmoilla, sillä koen olevani ruma ja minusta tuntuu että kaikki tuijottavat. Unettomuutta on tosiaan kestänyt vasta n 1,5 viikkoa. Miehen vanhemmat asuvat lähellä, mutta ovat niin huonokuntoisia etteivät pysty hoitamaan lapsiamme. Omat vanhempani asuvat kaukana.
ap
Tai kutsutaan vanhempasi teille nyt heti? Ovatko lapset sairastelleet paljon? Kauanko tuota ulkomaailman pelkoa on jatkunut?
Tiedät itsekin että olet sairastunut masennukseen; nyt HAE apua. Soita neuvolaan maanantaina ja VAADI konkreettisia neuvoja mistä voit saada apua. Mitä nopeammin pääset hoidossa alkuun, sitä parempi on toipumisennuste.
Halaus ja jaksamista; googlaa masennuksesta ja sen erilaisista hoidoista
Sinuna ottaisin asian puheeksi vaikka neuvolassa, josta antaisivat sinulle ohjeita avun hakemiseen. Tai soita paikkakuntasi mielenterveyspalveluihin tai perheneuvolaan. Oletko puhunut asiasta miehellesi.
Minusta tuo kuulostaa pikemminkin uupumukselta kuin masennukselta. Hermosi ovat riekaleina, olet univelkainen ja kaipaat lepoa sekä omaa aikaa. Se on yllättävän pienestä kiinni, missä menee se raja. Ei sun tarvitse välttämättä kääntää elämääsi ympäri, myös pienin muutoksin voit saada itsesi takaisin jaksavaisemmaksi ja selväpäisemmäksi. Ensin sinun pitäisi saada lapset johonkin hoitoon pariksi yöksi tai sopia miehesi kanssa, että hän hoitaa heitä, ja sinä menet jonnekin nukkumaan univelkaasi pois. Ja pyydät vaikka tk-lääkäriltä nukahtamispillereitä, jos et stressiltäsi saa enää nukuttua, vaikka tilaisuus olisi. Uni on niin tärkeä asia mielenterveyden kannalta, ettet uskoisi! Jo muutaman unettoman yön jälkeen ihminen on aivan " tilassa" . Ja sitten pieniä muutoksia arkeen. Esim. joku säännöllinen päivä/ilta, jonka sinä saat olla vapaalla. Etkö voi sopia miehesi kanssa, että hän hoitaa lapsia vaikka joka keskiviikko töiden jälkeen? Silloin sinä voit mennä ja tehdä mitä haluat. Nähdä ystävän kaljalla, käydä ostamassa uuden mekon, käydä vesijuoksemassa tai jumppasalilla, mennä katsomaan jonkun näyttelyn tai elokuvan jne. Joka keskiviikko sinulla olisi jokunen tunti omaa aikaa, ja saisit käyttää sen juuri niin kuin huvittaa. Ja jos mies ei voi vahtia lapsia syystä tai toisesta, entä sukulaiset tai palkattu lapsenhoitoapu?
Tärkeimpänä minä nyt näkisin, että saisit vähän nukkua ja irtautua lastenhoidosta toisinaan. Siten ehkä välittömin ahdistus helpottaisi, ja pystyisit miettimään asioita eteenpäin ja uudestaan.
VOIMIA!
Sanoisin, että olet enemmänkin akuutisti uupunut kuin vielä masentunut, mutta tarvitse nyt ihan omaa aikaa, lepoa ja vähän rauhallista ulkoilua, ystävien tapaamista tms. mistä tulee hyvä mieli ja olo.
ÄLÄ anna tilanteen pahentua, vaan kerro miehellesi missä mennään (näytä vaikka kirjoittamasi aloitus ja saamasi vastaukset), hän varmasti tukee sinua ja haluaa auttaa.
Jos tilanne ei hellitä, ota yhteyttä mielenterveystoimistoon, jotta saisit ammattilaisen apua ja löydät taas ilon kivalta kuulostavasta elämästäsi!
Halaus!!
huokuu aina sellainen fiilis, etteivät jaksa lapsiani (jotka ovat ihan normaaleja lapsia). Lapset ovat ollet terveinä, sekään ei selitä uupumistani. Ihmispelkoa on jatkunut oikeastaan vuosia välillä pahempana ja välillä parempana. Nyt on taas huono jakso menossa, kun tuntuu, että lenkillekin voin mennä vasta pimeällä, vastaantulijoita en pysty katsomaan vaan luon katseeni maahan jne. Vain lasten kanssa pystyn liikkumaan kaupungilla, sillä jotenkin tuntuu että he ja sormukset sormessani ovat todiste muille että olen kelvannut jollekin miehelle.
Taidan olla aika typerä.
ap
ahdistusta julkisista paikoista ja itsestä.
Nukkuminen on erityisen tärkeää. Mutta lisäksi kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä ammatti-ihmisiin. Pari istuntoa psykologin kanssakin voisi vähän selvittää päätä, tai ainakin voisi saada ammattilaisen arviota siitä, mikä sinulla pohjimmiltaan " on" . Siis masennusko vaiko burn-out vaiko mikä...
7
shoppaamaan, hierontaa, kasvohoitoon, uimaan tms viettämään omaa aikaa, mutta en itse vaan saa lähdettyä minnekään. En uskalla lähteä. Pitäisi tosiaan saada nyt nukutuksi, koska pelkään tekeväni lapsille jotain jos tämä jatkuu. Eikä heillekään ole kiva, kun turvallinen äiti onkin yhtäkkiä huutava ja paiskova hirviö.
ap
oletko aikaisemmin kokenut, että sinulla olisi heikko itsetunto, oletko esim. verrannut itseäsi muihin, miettinyt tarkkaan sanomisiasi sosiaalisissa tilanteissa, jne.? Käytkö lasten kanssa harrastuksissa, kerhoissa? Et maininnut töitä, joten taidat olla lasten kanssa kotona?
Jos on kovin väsynyt ja uupunut, heikentää se varmasti omakuvaa, eikä jaksa panostaa omaan laittautumiseen, vaikka siitä olisi aikaisemmin saanutkin mielihyvää.
Ehkä olisi hyvä, jos pääsisit purkamaan pahan olon vyyhtiäsi jonkun ammattilaisen kanssa vaikka ihan parin tapaamisen verran, siitäkin voi olla yllättävän suuri apu omien ajatusten ja tunteiden jäsentelyssä. Minulle ainakin oli :-)
olisiko sinulla ystävätärtä, jonka kanssa voisitte lähteä pariksi päiväksi vaikka kylpylään? Tarjoan tätä hemmotteluaspektia tässä siksi, että toit sen itse esimerkkinä esiin miehesi sanojen kautta, joten oletan että olet ainakin joskus nauttinut hieronnoista, kampaajasta, yms. Saisitko nukuttua vieraassa ympäristössä?
Mikään pysyvä ratkaisu tuollainen ei tietystikään ole, mutta saisit ehkä vähän voimia ja unta kerättyä, avun hakeminenkin nimittäin vie yllättävän paljon energiaa!
t. 8
Kauanko aamuyön heräilyä on jatkunut? Onko sinulla parisuhdetta? Lääkäriin heti alkuviikosta; unilääkitys voi olla tarpeen ja masennuksen keston arviointi.