Kirjoita tänne terveiset jollekin mielessäsi pyörivälle ihmiselle :)
Haluaisitko sanoa jotain jollekin, muttet uskalla tai voi? Pyöriikö henkilö jatkuvasti mielessäsi, etkä tiedä minne voisit purkaa ajatuksiasi? Kirjoita ne tänne! Jos haluat, voit laittaa lisäksi mukaan hänen nimikirjaimensa tai asuinpaikkakuntansa tunnistamisen helpottamiseksi.
Kommentit (9334)
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 12:32"]
vaikka ollaan tavattu ihan pari kertaa, en saa sua mielestä. Toivottavasti jäin myös sinun mieleen ja se ohimennen tekemäsi kosketus sai ihan pasmat sekaisin. Odottelen, että otat facessa yhteyttä. Itse en uskalla.
[/quote]
Aww, mikset uskalla? :)
Rakastan Sua KIM ! Terkuin huolestunut äitisi
Ohi nyt. En jaksa miettiä yhtään enempää. Miksiköhän tapaan aina niin häiriintyneitä ihmisiä? Se mua kummastuttaa.Häiriintyneitä, tyhmiä ja ilkeitä ihmisiä. En ymmärrä. Suosittelen suakin hakeutumaan hoitoon mahdollisimman pian. Mutta jepulis. Hetkellinen mielenhäiriöni on ohi. Onneksi.
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 17:50"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 17:37"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 16:04"]
Miksi tapasimme 10 vuotta liian myöhään? Mikä tarkoitus silläkin oli?
[/quote]
Heh, ajattelin tänään vähän tämänsuuntaisesti... jos olisimme tavanneet 10 vuotta aiemmin ja olisin suotavasti 5 vuotta nuorempi...
No, mennään nyt sitten näin.
[/quote]
Ikä on vain numero. Oikeasti. Elämäkokemuksen vaikuttaa henkiseen ikään. Plus nuoremman kanssa seurustelu pitää nuorena :D
[/quote]
Eipä siinä mitään... vähän on vain muitakin mutkia matkassa. :)
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 23:34"][quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 13:28"]Mietin vieläkin välillä, että tunnistitko minut tosiaan silloin tästä ketjusta. Tiedätkö nyt mitä ajattelen sinusta, oletko ihan varma, että se olin minä? Silti sinulle jutteleminen ei ole vieläkään vaikeaa tai vaivaannuttavaa, enkä silloin ikinä mieti tuota. Hassua. On ikävä.
[/quote]
On tullut muutaman kerran sellanen fiilis, ihan kuin olisit sinä kirjoittanut. Mutta en tiedä mitä ajattelet minusta, niin vaikea sanoa. Paitsi ei kyllä jutella usein, mutta silloin se tuntuu luonnolliselta.
[/quote]
Kuinka usein sitten jutellaan?
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 17:52"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 00:24"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 00:18"]Laittakaa nyt niitä oikeita viestejä. Ei täältä voi kukaan tunnistaakaan :D [/quote] Niin ainakin mulle, sillä oon lukenut koko helvetin ketjun läpi enkä ole saanut vielä yhtään varmaa kaipausviestiä.
[/quote]
Apua mä luulen että mun kaipausviestin luki joko ihstuksen kohde/joku joka tuntee mut kommentista päätelleen. En nyt sit ainakaan uskalla laittaa oikeaa viestiä.
[/quote]
No tuskimpa. come on! Mieti nyt miten moni nettiä surffailee/kirjoittaa.
Jonna olit mulle tosi rakas ystävä enkä olis halunnu menettää sua. Enkä oikein tiä edes miks niin kävi. hermot oli vaan kireellä toisiamme kohtaan, eikä pystytty edes puhumaan hermostuttaa. Ehkä viä joku päivä ollaan taas ystäviä, mutta jos se oli tässä niin oot ihan best muija ja meille oli ihan vitun hauskaa tuun aina muisteleen lämmöllä meijän toilailuja.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 16:54"][quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:38"] Näen kun tulet lähemmäs mitä tarvitsee, välillä teen sitä itsekkin... vaikutat niin kutsuvalta ja vastustamattomalta, itseni hillitseminen on vaikeaa, mutta pitäisi kuitenkin keskittyä töihin. [/quote] Täällä yksi nainen, joka kokee myös samoin eräästä työkaverimiehestä kuin edellä kirjoittavat. Eniten nautin siitä, kun katseemme kohtaavat, hymyilemme ja välillämme tuntuu olevan jonkinlainen sanaton yhteisymmärrys. Tiedän, että tulen joskus liian lähelle, mutta etpä toisaalta näytä vetäytyvän kauemmaksikaan.
[/quote]
Pikemminkin lähemmäs tekisi mieleni tulla... mutta jos tulen liian lähelle on itsehillintä koetuksella, ehkä kummallakin.
[/quote]
On kyllä. Joskus esitän viileetä ihan vaan siksi, etteivät muut huomaisi, mitä meidän välillä on. Ja että itse pysyisin jotenkin ruodussa.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 21:34"]
Miksi annat ymmärtää mut et ymmärrä antaa? Nautitko kiusaamisesta?
[/quote] Mä annan kyllä pillua, kun vaan pyytää. Ei voi olla niin vaikeeta saatana.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 21:46"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 21:34"]
Miksi annat ymmärtää mut et ymmärrä antaa? Nautitko kiusaamisesta?
[/quote] Mä annan kyllä pillua, kun vaan pyytää. Ei voi olla niin vaikeeta saatana.
[/quote] Huh..
Olin koko illan verkon ulottamattomissa. Mutta olit kyllä mielessä ja toivoin et oltais tavattu. Huomenet sulle.
Pidetään tää ketju siistinä!!
Ah, täysikuu! Olisihan tuon voinut arvata taivaalle katsomattakin... :)
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 21:34"]Miksi annat ymmärtää mut et ymmärrä antaa? Nautitko kiusaamisesta?
[/quote]
Tää oli varmaan mulle
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 21:44"]Sun kanssa mulla oli elämäni parasta aikaa ja ikävä on kova edelleen. Miks sun piti rikkoa kaikki?
[/quote]
Tää ainaki on mulle
Ei mitään häpyä, ikävää luettavaa tuollainen kiimainen volina. On täällä muitakin jotka herkuttelee samalla ajatuksella mutta joku taso sentään!
En nähnyt sua tänään. Ehkä niin on parempi. Tuntuu että elämä lipuu ohi, en saa aikaan mitään järkevää. Tai tavallaan saan harrastukset ym saa päivät kulumaan. Mutta mikään ei tunnu oikeastaan miltään. Miksi en saa aikaan mitään, miksi pelkään sinua vaikka et ole tehnyt mitään miksi pitäisi? En osaa näitä juttuja, pitäisi vain olla rento ja jutella sulle niinkuin muillekkin mutta sanat jää kurkkuun ja iskee paniikki. Auta minua <3
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 21:45"]
Onko ollut ikävä?
[/quote] joo..
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 19:20"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 19:15"]
Ihmeellistä, miten joku ennestään vieras, ihan eri "kuvioissa" oleva ihminen, voi tuntua niiin tutulta. On vaan niin hyvä olla hänen seurassaan. Ei tarvitse esittää mitään, voi puhua niinkuin asiat on. Tai vaan olla, puhumatta mitään. Paljon samanlaisia elämänkokemuksia ja arvoja. Mutta mikä ihmeellisintä, se tuttuuden tunne. Ei vaan voi sanoa sitä ääneen, pitää olla kuin ei mitään olisikaan. Kunpa joskus sen voisi sanoa. Kunpa joskus voitaisiin olla ystäviä.
[/quote]
Miksei voi sanoa ääneen?
[/quote]
Ei ole ihan niin tuttu, että voisi sanoa ääneen.