**MAALIKSET 07 maaliskuussa**

paljon onnea kaikille 1 vuotiaille!! Meillä Sinja on huomenna jo 1v 1kk! Ihana pieni taapero. Tänään ekaa kertaa jätin aamun päikkärit pois. Koetan totuttaa yksiin päikkäreihin. Viimeaikoina kun on saanut puolisen tuntia kärryttää takapihaa edes takas, että on saanut hänet nukutettua. Ja tuo siis kahdesti päivässä. Minä siis kärryttelen takapihalla päivässä tunnin, nukuttaen vtaaperoa. Alakaa mennä hullun touhuksi :) Joten vielä ollaan valveilla. Kohta aion antaa jugurtin ja viedä nukkumaan. Väsynyt on jo pieni :) Miten teillä? Yksillä vai kaksilla päikkäreillä? Sinja herää 6-7 ja käy yöunille 20.00. aamulla nukkui puolisen tuntia ja iltapäivästä 1-2h. Nyt siis koetan jättääaamun päikkärit pois.



RUUSUNPIIKKI: Meillä oli kanssa ekan ja tokan lapsen ikäero 1v7kk. Aika vipinää oli alussa, kun esikoinenkin oli vielä hurjan pieni. Mutta se kannatti, nyt ovat parhaat ystävät! ( 4,6v ja 3v) Hurjasti onnea matkaan!!



Mutta lyhyestä virsi kaunis, lähden jugurttia antamaan ja vien pienimmän ulos päikkäreille!



Caius ja Sinja 1v 1kk

valitettavasti ikäviä uutisia tälle päivälle.



eli olin tänään neuvolassa. ja kerroin olevani huolissani ja niinpä ultrattiin. ja huoli ei ollutkaan turha. pikkuinen löytyi, vastasi kokoa 6+4. tänään olisi kuitenkin ollut jo 9+0. ja ultrassa ei sykettä löytynyt...



olo on aika kamala. turta ja turha. tiistaina sitten kättärille...



että tällainen pääsiäisen kärsimys tuli meidän perheeseen. valitettavasti.

Ikäviä uutisia, en voi muuta kuin toivottaa jaksamista ja voimia. Minä uskon, että kaikelle on tarkoituksensa vaikka se pahalta tuntuukin.



Meidän pikkuinen 1v kävi neuvolassa ja mitat ovat 10kg ja 77cm. Parisen senttiä sisaruksiaan pidempi tässä iässä. Sattui kurjasti neuvolasta lähtiessä, Reeta liukastui hiekoitushiekan pyörähtäessä kengän alla ja kaatui suoraan naamalleen soraan. Jouduin ajamaan suoraan ensiapuun, nenävarresta tuli verta sen verran. Puhdistettiin ja laitettiin teippiä haavaan. Nyt on tyttö aika hurjan näköinen, naama ruvella :(



Neitokaisella ei ole vieläkään! hampaita. Kaipa ne tulevat aikanaan?

Flunssaa on ollut kera kuumeen, onneksi alkaa helpottamaan jo. Yöt ovat olleet aika rikkonaisia tukkoisen nenän vuoksi. Kurjaa kun pienet ihmiset joutuu sairastamaan.



Aurinkoista ja keväistä pääsiäistä!



Z ja Reeta 1v3pvä ja isommat 6v ja pian 8v

Ruusunpiikille suuren suuret pahoittelut! Muuta en osaa sanoa...



Meille kuuluu tätä samaa kuin ennenkin. Vilinää ja vilskettä.

Poika on oppinut kiipeilemään. Jatkettavaan sänkyyn kiipeää tuosta vaan ja tänään sitten keittiön pirttipenkille kiipesi. Vielä kun oppisi tulemaan jalat edellä alas niin hyvä olisi...



Vähän on kränä ollut tuo meidän herra. On tullut aika malttamattomaksi ja ruokaa nähdessään huutaa niin kauan että eka lusikallinen on löytänyt suuhun. Selkeesti alkaa tulla omaa tahtoa ja temperamenttiä esiin.

Puolensa osaa jo pitää ja osoittaa mieltä jos joku ei miellytä.

Tässä yhtenä päivänä heittäytyi latialle kiukuttelemaan, jalat ja kädet takoi lattiaa ja vähän katselin siinä sillä mielellä että jokos se meidän pienelläkin alkaa tää vaihe :/



Keskimmäisen kanssa on nyt ollut yhtä vääntöä, tuntuu että koettelee nyt ihan urakalla äitiä. Isille on paljon kiltimpi. Esikoisen kanssa pääsee aika helpolla, on suht kuuliainen ja hänen kanssaan voi jo asioista keskustella.



Tätä arkea siis tänne...



Lähdetään sunnutaina sukuloimaan ja mukavaa kun on siellä koko suku paikalla. Pojillakin on siellä leikkiseuraa. Muutoin ollaan pääsiäisen pyhät ihan kotosalla. Mieskin vapaalla, paitsi maanantain.



Mutta nyt nukkumaan- kello jo vaikka mitä!



t. K@tju ja katras

mitä suurimmat pahoitteluni. :( Voimia surun keskelle.



Meillä synttärit vietetty ja kovasti oli poika ihmeissään, että mitä nää paketit on ja onko nää mulle ja mitä näille tehdään ja kivastipa rapisee paperit ja voi sitä intoa, kun näki ne lahjat. Kaikki lelut jäi ihan lemppareiks heti ja on päivittäisessä käytössä.



Kova halikausi on meneillään. Kaikkea halitaan ja vähän väliä pitää saada halia ja edes syömistä ei voi hoitaa ilman, että saa vähän halia välillä. Hellyyttävää! =)



Eroahdistusta tai jotain vastaavaa liikkeellä. Välillä vähän rasittavaa, mut eiköhän tämäkin tästä mee ohi ajan kanssa. Jännä on se, että jos äiti menee pois huoneesta, tulee huuto. Kun äiti on paikoillaan jossain istumassa niin sit hän voi kyllä mennä pois huoneesta sinne sun tänne eikä mitään hätää tule.



Neuvolassakin tuli käytyä ja rokote saatiin. Pituutta oli pojalla jo 77cm ja painoa vihdoin yli kympin. Vähän oli kantaessa tuntunut viime aikoina, että painoa ois enempi ja olihan sitä. :) Rokotteesta tuli vähän lämpöä jota supoilla hoidettiin parina päivänä ja kamala känkkis vielä kolmantena, mut eilinen oli sit jo ihan normipäivä. Ruokaakaan ei suostunut pariin päivään syömään, mut sitäkin meni jo eilen ihan normisti.



Tein eilen lehdestä löytämäni persikkarahkapiirakan ja voi jehna, että tuli hyvää! Sitä nyt sitten syödään tässä parina päivänä ja kahvin kanssa tarjotaan vähille vieraille, jotka pääsiäismunia lapsille tulevat kuulemma tuomaan. Mä voisin sen kyllä yksinkin syödä eli täytyy käskeä miehen vahtii vähän, etten käy napsimassa sitä kovin paljoa. ;)



Mutta ei muuta kuin pikkuhiljaa ulkokuteita niskaan ja pihalle pääsiäiskävelylle. On kovastikin pakkasta (-10) siunaantunu tänne etelään, vaikka lumesta ei oo tietoakaan. Vissiin se niin meneekin, että kun on lunta niin on lämmintä ja päinvastoin.



Iloista pääsiäistä toivottelen kuitenkin kaikille vielä! :)



Papu ja Hermanni 1v. ja Varpu (15.vko) ja loput kolme isompaa lasta..

Niin on täällä taas keväinen ilma; aurinko paistaa ja lumet ovat sulaneet pois. Mittari kyllä näyttää -2, joten kolea ilma on varjossa. Auringossa taas aurinko selvästi jo lämmittää! Olenkin aivan ihmeissäni, mitä pukea Sinjalle vaunuihin päälle. meidän takapihalla ei juuri ole suuria varjoja, joten vaunut ovat auringossa. Nyt laitoin makuupussiin, ja fleecepuvun, hanskat, kypärämyssyn ja villasukat. Saa nähdä onko ihan hikinen :)



RUUSUNPIIKILLE suuresti voimia surun keskelle. Päivä kerrallaan.Muuta ei osaa sanoa.



Meidän neiti on todella temperamenttinen, kuten joku muukinkirjoitti omasta taaperostaan. Jos Sinja ei saa jotain lelua, hän huutaa täyttä kurrkua, heittäytyy lattialle, ja huitoo käsillään. Syliin ei tule lohdutettavaksi. Jos esim isoveli ei anna jotain lelua, Sinja yrittää heti purra huutaessaan. Hän ei lainkaan ymmärrä, ettei kaikki lelut /tavarat ole hänen :) Kaupassa tänään sorruin antamaan tikkarin käteen,kun huusi niin kovaäänisesti poikien karkkipäivän ostoksille. taisin tehdä elämäni virheen, arvata saattaa, että ensi kerralla hän muistaa kinua tikkaria, ja silloin vasta huudetaan, kun sitä ei anneta. Minä siis avasin tikkarin aja annoin syödä kaupassa, jotta hiljeni. Typerää kolmen lapsen äidiltä :)



Sinja yrittää kovasti matkia sanoja, taitaa oppia puhumaan paljon ennemmin,kuin pojat ovat oppineet. Vaan niinhän sanotaankin,että tytöt oppivat aiemmin.



Aivan ihana temperamenttinen persoona :)



Mukavaa pääsiäistä kaikille!



Caius ja Sinja 1v1kk

Tulin vielä pääsiäisiä toivottamaan ja muutaman rivin kirjoittelemaan.



Meillä kanssa alkanut tulla pojalle roppa kaupalla temperamenttia. Alkaa siis selkeesti tuo oma tahto tuolta puskea läpi, mutta pientä on vielä pienempään isoveikkaansa verrattuna :)



Tuosta tikkarista tuli heti meileeni oma lahjomiseni :)

Meillä keskimmäinen karkailee. Tuolla pihalla lähtee juoksemaan teille ja metsään (jonka reunalla kanssa tie... ja juoksee siis sinne saakka ja niin pitkälle kun vaan antaa juossa). On vähän hermoja raastavaa tuo ulkoilu toisinaan kun saa vahtia tuota karkulaista kuin haukka ja sitten tää mein pienin on kanssa saanut jalat alleen. Itselläni monesti on purkkapussi tai pastillirasia taskussa ja vähän on naapurin äidit kattonu kieroon toisinaan kun mein herra viipottaa karkuun ja huudan että tuus tänne, äidillä olis purkkaa taskussa ;)

Tuntuu toisinaan olevan ainoo keino kun en uskalla liukkaalla juosta tuo pienin sylissä pojan perässä ja aina ei voi laskea pienintä yksikseen odottelemaan kun esikoinenkin huitelee omien kavereiden kanssa tuolla menemään ja ei ole vahtijaa. Tuo pienin kun kanssa kerkee toisten kuisteille sitten pahantekoon (monella kauniita lyhtyjä sunmuuta rikottavaa siellä) ja meillä tuossa pihalla muutamat ajelee autolla aika usein (tuo ostoksia oveneteen ym. niin eivät varmasti tuollaista pientä konttaajaa/kävelijää aina huomaisi).



Että kesää siis vähän kauhulla odottelen jos ei meillä nuo karkailemiset ala loppua :/



Mutta joo, nyt tarttee mennä pannarin paistoon. Odotellaan pojille tässä vähän leikkiseuraa saapuvaksi.



t. K@tju ja pojat

Ruusunpiikki: Pahoittelut, voi harmi kun kävikin noin :)





Pääsiäinen meni herkutellessa, pojan 1-vuotis päivää vietellessä :) Kyllä niitä juhlittiinkin, siis hyvin pienesti mutta herkkujen määrä oli valtava :) Suu napsutti täytekakkua kyllä sellaisella ilolla ettei sitä voinut kun olla antamatta :)

Meillä osataan aika paljon jo sanoja, kävelyä kun ei harjoitella sitten ollenkaan niin ollaankin keskitytty tähän sanojen harjoitteluun :) Kontataan ja puhua pölpötellään. Poikaa ei kiinnosta edes tuettuna kävely,no ehkä sohvaa vasten vähäisessä määrin jos siellä on jotain toooodella mielenkiintoista mutta ehei muuten, eikä siten että käsistä kävelytettäisi. Pikkuautot ja moottoripyörät on ihan superhuippuja :)



Maailman kivointa on myös suihkussa oleminen ja sauna!



Unet: Aamulla on alettu herään klo:7, ekat päikkärit noin:12-14 ja yritämme niillä pärjätä, jos käydään illalla autolla/vaunuilla jossain kaupassa tms. niin sitten nukkuu mut kotona ei illalla nuku enää, yöunille sitten klo:20-21



Ens viikolla on 1.v neuvola..



Kyllä mä jo niin odotan kesää, että pääsis tuosta pukemisesta, sais vain kevyellä vaatetuksella lähdettyä liikkeelle..



Sinna

Täällä suunnalla Itä-Suomea on aivan järkyttävän karmea keli! Ja uutisista päätellen sama vika vaivaa myös isoa osaa muutakin Suomea. Sydän syrjällään odottelin äsken ikkunan ääressä, kun mies lähti käyttämään pikku neitiä 15 km päässä neuvolassa rokotuksessa. Onneksi pääsivät ehjinä takaisin kotiin! :) Miltäs Katjun luona keli näyttää - sinäkin kun täältä idästä olet?



Ruusunpiikille osanottoni. Lähipiirissäni muutamalle on käynyt sama homma, ja tiedän ettei se helppoa ole. Aika auttaa.



Myös meillä 1-vuotissynttäreitä juhlittiin pääsiäisen seutuna. Hulinaa oli torppa täynnä! Päivä oli kaikinpuolin kiva ja onnistunut, joskin päivänsankari näytti hieman hämilliseltä aika ajoin lahjojen ja ihmispaljouden vuoksi. Mutta kivaa oli hänelläkin! Aivan hurmaavasti otti vastaan vieraansa ja aurinkoisella olemuksellaan hurmasi kaikki :)



Meillä ei vielä kävellä eikä seisota ilman tukea. Kaikkea, aivan KAIKKEA, vasten noustaan seisomaan ja tukea vasten kipotellaan sujuvasti, mutta rohkeus ei riitä sen kummempaan. Välistä päästää toisen käden irti, mutta kiireesti laskutuu istumaan, kun pitää lähteä liikkeelle. Portaita neiti oppi jokunen päivä sitten kiipeämään, ja nyt onkin portti paikoillaan yläkerran rappusissa. Muuten venkoilee kyllä mitä omituisimmissa asenoissa lattian tasalla, joten oman kehon hallinta alkaa olla jo aika hyvää.



Meidän neiti sai siis tänään normaalin 1-vuotisrokotteen ja vesirokkorokotteen lisäksi. Onko muille vesirokkorokotteen saaneille tullut mitään oireita siitä? Meidän neuvolatätskä oli sanonut oireiden tulevan n. viikon-kahden päästä jos kerta.



Nyt tarjotaan kirjaa niin kiivaasti luettavaksi, joten siirrymmä täällä Barbapapojen maailmaan :)



Raisa ja rimpsessa 1 v 1 vk

Pahoitteluni menetykseenne, voima haleja sinne päin oikein kovasti!!!!

Pahoittelut menetyksestä ja paljon voimia ja jaksamista surun keskellä.Iso hali teille koko perheelle.



zappe

Täälläkin! Jäin autolla jumiin ystävän parkkipaikalle (piti mennä se auto puskemaan sinne valmiiksi runsaslumiselle parkkikselle ja kahdessa tunnissa sitä lunta tuli vaan lisää ja lisää...) Mutta onneksi kolme mukavaa miestä minut sieltä työnsi tielle :) Pienimmän kanssa siis oltiin kyläilemässä ja hän ei edes tiennyt lumiongelmista mitään kun nukkua tuuskutti turvaistuimessa tyytyväisenä. Hyvä niin :)



Lumitöitä on siis saanut tehdä pitkin päivää että on päässyt ovesta ulos. Esikoinen innossaan vaan laskenut mäkeä ja tehnyt lumitöitä tuolla myräkän keskellä. Ei mein pieniä tunnu tuuli ja tuisku haittaavan, päinvastoin.



Nyt tarttee tästä lähtee nukkumaan, aamulla taas esikoisen kerhoon vienti edessä...



t. K@tju ja poikakolmikko

Mä oon aivan unohtanut tilata 1v neuvolan ja huomenna täyttää jo vuoden=)

Niin se aika kiitää!!!



Mukavaa talvista loppumaaliskuun viikonloppua kaikille!

Ajatelkaa jos viime vuonna tähän aikaan olis tällänen talvi iskenyt=)Silloin oli(jos ihan oikeen muistan)täysi kevät jo käynnissä...

Minä olin kyllä jo ihan keväässä, haravoin jo pihaakin ja leikkasin pensaita. Ja ykskaks on yöllä tullut lunta ja paljon!

Poika toi koulusta tänään lapun, että huomenna hiihdetään. Me ollaan viety sukset jo varastoon. Ei kai auta kun mennä kaivamaan ne uudelleen esiin.



Reetallekin tupsahti kaksi hammasta. Vihdoin! On niitä odotettukin. Saattaapa olla, että nyt tulevat vauhdilla kun alkuun pääsee. Huomenna on meno lastenpoliklinikalle. Reetallahan on todettu maito- ja soija-allergia ja maitona on Almiron Pepti. Nyt oireilee tuokin maito.. huoh. Oksentaa ja ripuloi. Iho on mennyt atooppisemmaksi. No, katsotaan nyt mitä ne meinaa, pitääkö altistaa vielä tuollekin. On kuulemma olemassa vielä joku maitovalmiste joka käy jos tuollekin on yliherkkyys.



Puistossa ollaan käyty ahkeraan, neiti oppi kiipeämään liukumäen rappuset ja voi sitä riemua millä tullaan alas :) Isosisko auttaa.



Itkusta kuuluu höpinää, heräsi uniltaan. Palataan.

ne lämmittävät mieltä.



olo alkaa jo olla fyysisesti ok. pääsiäismaanantain iltana käytiin naistenklinikan päivistyksessä. silloin olo oli kaikkea muuta kuin ok.



henkinen puoli onkin sitten vähän surkeammalla tolalla. tämä on ollut uskomattoman raskasta. mutta eiköhän tämä tästä vähitellen...



mulla on huomenna synttärit. mutta nyt jää " juhlat" väliin. ei ole voimia riittänyt leipomiseenkaan. mutta tuleehan noita, meinaan synttäreitä. ja kun vasta juhlittiin pojan synttäreitä, niin tuskin näiden juhlimattomuus ketään hämmästyttää. me kun ei oltu kerrottu raskaudesta kuin mun perheelle, niin jotenkin en nytkään osaa tästä kenellekään muulle kertoa.



mutta meillä on nyt opittu kunnolla kävelemään. askeleitahan täällä on otettu jo pitkään ja taaperokärryn kanssa viipelletty joulusta asti. pääsiäisviikolla alkoi otettujen askelien määrä kasvaa, ja nyt mennään jo pitkiä matkoja. tänään kokeiltiin myös ulkona kävelemistä kenkien kanssa. siinä on vielä treenaamista.



aurinkoista viikonloppua kaikille! ja muistakaa siirtää kelloja!



ruusunpiikki

Sinjalle paljon onnea synttäreiden johdosta!!!!



Papu: Mulla kun oli viime kesänä se np- ultra niin se jostain syystä jännitti mua ihan tajuttomasti..koko ajan ajattelin siellä käyttärillä et tää ei voi olla mahdollista koska justhan mä lähdin täältä Safian kanssa kotia::))



Ja nyt menossa jo rv39+1, mihin tää kaikki aika katoaa??



Safia istuskelee tossa Oskun kanssa lattialla ja ne leikkii nyt niin kivasti yhdessä noilla dubloilla:)Pikkuinen on toi meidän neiti, vasta 71cm pitkä ja painoakin on vain 7kg, mut ei se koosta näytä olevan kiinni toi menemisen halu. Kovasti nousee kaikkia tukia vasten seisomaan ja ottaa muutamia askeleitakin siinä samalla, ja konttaamalla pääsee sit todella lujaa!!



Nyt täytyy lähteä liikenteeseen,

Hanan ja Safia

Nytkö ne meidän vauvat on jo taaperoita! Mihin se aika oikein katoaa?



Eilen tuli Emilialle 11kk täyteen ja käytiin ottamassa MPR+V tutkimus rokoite ja ei ainakaan vielä ole mitään oireita tullut. Kovasti treenataan ilman tukea kävelyä, koko ajan nousee seisomaan ottaa pari askelta ja pyllähtää ja taas uudestaan :), suloista menoa.

Yöt on rikkinäisiä ja jotenkin nyt pitäisi saada tyttö yöt nukkumaan, kun töissäkin pitäisi jaksaa käydä. Vinkkejä otetaan vastaan.



Täällä jo kovasti odotetaan Hananin vauvauutisia, kun viikot alkaa olla hyvin kasassa, onkos nyt supistellut ;).



Ja tietysti odotetaan Papun np-ultra kuulumisia, toivottavasti sun tuntuma olisi väärässä ja siellä massussa voitaisi hyvin!



Oma vauvakuume nostaa taas päätään ja jollain sitä pitäisi hillitä kun järki ja mies sanoo ei ja tunteet kyllä :).



Tulin vasta töistä, joten nyt olisi otettava syömistä ja mentävä nukkumaan, että aamulla jaksaisi taas töihin lähteä...

täällä on käynnissä Leon 1-vuotissynttäreiden järjestelyt. aika on tosiaan mennyt uskomattoman nopeasti. ja näin meidän vauvoista tulee taaperoita...



täällä siis on yritetty pojan päikkäreiden aikana saada siistittyä paikkoja ja juuri laitoin suklaakakun uuniin. huomiseksi jää täytekakun leipominen.



vieraat tulevat lauantaina, ja hommaa vielä riittää. ja tietenkin mies on tällä viikolla tehnyt pitkiä päiviä töissä. eli illat kuluu nopeasti. koiratkin tekevät oman osuutensa siihen ettei homma lopu. keksivät aloittaa karvanlähdön...



ja sit... nyt se plussa tuli. ihan käsittämätöntä. tai oikeastaan en vielä usko edes koko juttua vaikka kaksi kertaa on testi vahvasti plussaa näyttänyt. ensimmäistä kun tehtiin toista vuotta ja hoidoilla lopulta onnistui. ja nyt sitten oikeastaan toinen kierto tärppäsi. tässä on sulattelua... vielä ei olla edes kerrotu kenellekään. eli te olette ekat joiden kanssa tämän salaisuuden jaan.



mutta nyt poika kaipaa äitiään.



t. hämmentynyt ruusunpiikki (6+0) ja Leo (ensi keskiviikkona 1v)

Ekana ONNEA ruusunpiikille plussasta! Tosi ihana uutinen :) Toivottavasti kaikki menee hyvin ja 34 viikon kuluttua teillä pieni nyytti kainalossa :)



Sitten Hanan:ille, täällä odotellaan kovasti kans uutisia että kumpiko tuli ja noin ;) Jokos alkaa olla sellasia fiiliksiä että lähtö koittaisi pian?



Poden varmaan jotain kroonista vauvakuumetta, siis en varmaan koskaan pääse siitä tietystä haikeuden tunteesta eroon että onkohan tää mein viimenen, kun katselen tuota mein kohta 1v:tä :)

Mutta vähän on sellanen käynyt mielessä että vois sitä neljännen vielä haluta, MUTTA ei vielä muutamaan vuoteen. Nyt kolme senverta pientä talossa että kasvatellaan niistä ekana koulu/eskari ikäsiä ja katsellaan sitten.



Muuten meille kuuluu edelleen aika räkäistä :/ Huomena viimenen antibiotti tuolla mein pienellä ja edelleen kaamee nuha ja vähän yskää. Toivottavasti ei uutta korvatulehdusta enää tule.

Itse olen kanssa räkätaudissa ja keskimmäinen poika kanssa.



Vähän tylsää on ollut, esikoisella ei tällä viikolla mitään kerhojakaan kun täällä hiihtoloma menossa. Mihinkään avoimeen ei olla päästy kun pojat niin räkäisiä ja ulkoiltu ollaan sen mitä ollaan jaksettu. Ensi viikolla onneksi miehen talviloma ja jos sitä sitten päästäisiin jo vähän liikkeelle. Ensiviikon sunnuntaina johlitaan sitten meillä 1v kekkereitä, ihan virallisena synttäripäivänä.



Mutta tälläistä siis tänne.



t. K@tju ja kolmikko

Se on sitten karkauspäivä. Mihinkähän täältä karkais..? ;)



Vielä viikko ois siihen np-ultraan ja voi hitsi vie, että aika ei tunnu etenevän mitenkään. Ihan kun joka aamukin ois se sama aamu ja vieläkin on pitkä aika ootettavana. Huokaus. Mut ehkä tämä tästä.. Täytyy vaan malttaa oottaa.



ONNEA synnytykseen HANAN ja heti sit uutisia kertomaan, kun niitä on. =) Ja ONNEA myös RUUSUNPIIKILLE plussasta. Liity joukkoon vaan. :)



Mulla ailahtelee mielialat kyllä kauheesti välillä. Siis välillä sitä miettii, että oliko tässä mitään järkeä ja välillä taas, että voi kun kivaa. Inhottavaa. Eli Katju kun jutteli tosta, että vasta sitten ehkä lisää, kun isommat on isompia niin mun suurin ongelma oli se, että mä en enää halua uudestaan vauva-aikaan siinä vaiheessa, kun kuopus on jo iso. Nytkin tuntuu jo siltä, että menee liian pitkälle tuo vauvansaanti. Hih, kummallisia aatoksia. =D



Meillä on kans suunniteltu niitä suuria 1v.kekkereitä jo pidemmän aikaa. Parin viikon päästä ois juhlat, mutta mitään suurempaa en oo aikaseks saanut. Suunnitelmat on vasta päässä eli jossain vaiheessa täytyy alkaa kauppalappua rustata ja listata tarjottavia paperille ja pohtia juhlien kellonaikaa ja tollasta. Vieraatkin pitäis kutsua vähän etukäteen, että pääsevät tulemaan. On tässä puuhaa..



Muutoin tuo mein Hermanni voi aivan loistavasti, on aivan ihana ja hassu pieni mies. Syö ja juo samoja juttuja mitä me isommatkin ja tykkää kovasti äiskän tekemistä oikeista ruoista, ettei tarvi enää mitään mössöjä syödä. Juoksee pää kolmantena jalkana ja touhottaa kaikenlaista ja jaksaa noilla taidoillaan yllättää meidät muut monta kertaa päivässä. :)



Mutta ens viikkoon saakka jään tänne pimentoon jänskäilemään ja sit tuun kertomaan mitä sanoivat polilla.



Papu ja Hermanni