Pienet ne on lapsen ilot :)

Leivoin eilen suklaakeksejä laittaessani lapset iltaunille. Vanhempi poika (kohta 4v) nousi pian sängystään keittiöön ja tuli sanomaan, että hänen huoneeseensa leijuu aivan herkullinen suklaakeksien tuoksu. Annoin pojalle yhden keksin ja maitolasin, ja juteltiin keksin ääressä päivän kivoista tapahtumista. Sitten pestiin uudelleen hampaat ja vein pojan nukkumaan. Poika aivan säteili onnesta ja sängyssä totesi halaten:" Äiti, oli tosi kivaa, kun sain syödä keksiä sun kanssasi" .



Ja negatiivisille: meillä herkutellaan silloin tällöin, muttei joka päivä. Olen lasten kanssa kotona ja saavat huomiota yhdessä ja yksin päivittäin. Myös keskustellaan paljon lasten tunteista ja ajatuksista.