Te kestätte hirveän huonosti tylsyyttä ja pettymyksiä.
Älkää vaan lapsianne kasvattako samanlaisiksi. Itse olen viettänyt miltei vuoden ainoastaan parikymmenen kirjan kanssa. Ei mitään sen kummempaa seuraa, ei tv:tä, ei radiota, ei juuri toisia ihmisiä.
En suosittele näin äärimmäistä kokemusta teille, mutta jotain on pielessä, jos muutama viikko kotioloissa parin lapsen kanssa saa ihan kestämisen äärirajoille.
Kommentit (9)
olen erittäin ulospäinsuuntautunut. Olen sosiaalinen ja puhelias ihminen. Paasto siitä kaikesta teki kuitenkin hyvää, hyvin zenimäinen tilanne. On hyväksi joutua kohtaamaan oma itsensä täysin alastomana. Kun ei voi paeta minnekään sitä todellista minäänsä, omia ajatuksiaan, ei voi niitä hukuttaa taustameluun tai turruttaa aivojaan erilaisilla mediamuodoilla.
ap
Voiko joku verrata keskenään rauhallista YKSINolemista hyvien kirjojen parissa Seinille hyppivän uhmaikäisen ja koliikkivauvan kans olemiseen??!! Ei taida lapsia sinulla ap olla. Tylsyydestä nauttisin, mutta ei näiden lasten kanssa ehdi tylsistyä.
Ja niin, kuvittele vuosi yksinäisyydessä, ilman kontakteja ulkopuoliseen maailmaan. Olen minä lapsiperhe-elämääkin sittemmin elänyt, itsellänikin on useampi lapsi.
ap
kokeile muutamaa päivää! jos lapsi on useamman päivän peräkkäin sairas ja joutuu olemaan vaan kotona, ei meinaa pysyä läjässä. ja äitiysloman tylsyydessä oli oikeesti pakki hajota. mulla pitää kyllä melkein olla joka toinen päivä jotain kaverikontaktia (äitiyslomalla), en kestä useampaa päivää peräkkäin kotona vain lapsen kanssa vain eläen kotielämää.
en oikein tiedä, miten musta on kasvanut näin " levoton" . sellainen konsepti kuin esim. sohvalla lojuminen tekemättä " mitään" ei onnistu multa. tulen ahdistuneeksi. olen siis ap:n vastakohta.
Ei mulla ainakaan lasten kanssa mitään yksinoloon verrattavaa rauhaa ole. Pelkkää kaaosta.
mun mielestä kirjat on sama asia kuin tv ja muut huomionkiinnittäjät. keino päästä keskittymästä omaan itseen.
8.
Juuri jostain tuollaisesta haaveilen usein...
Minäkin voisin olla vaikka kuukauden yksin mökillämme rentoutumassa, mutta vuotta en edes haluaisi.
Olitko jonkin päihteen vaikutuksen alaisena vain ihan selvänä sen vuoden... en ymmärrä mitä hyvää eristäymisessä vuodeski voi olla terveelle ihmiselle.
miksi/mikä auttaa sua jaksamaan, mitä tavoittelet? entä olteko luonnostaan et niin kovin ulosp. suuntautunut?