Mä oon muutaman vuoden tuntenut yhden äidin joka koko ajan lihoo vaan
Nykyisin on jo sellainen palleronmuotoinen. Tänään nähtiin pitkästä aikaa kaupassa ja nyt se oli siirtynyt käyttämään löysiä collegehousuja, ensin roikku housujen persus ja niiden sisällä hyllyi sitten roikkuvat pakarat. Muuten mukava nainen mutta totaalisesti rupsahtanut noin viidessä vuodessa, nyt oli sit kait lopettanut kampaajalla käynnitkin kun aiemmin oli aina tukka nätisti laitettu. Että kyllä ne kilot tuntuvat tuovan mukanaan muutakin kuin läskiä, näyttää elämänilo menevän kokonaan kun lihoo tarpeeksi. Ja kukapa ei voisi olla miettimättä mitä tuollainen tekee suhteellekin kun miehet ovat kuitenkin niin visuaalisia.
Kommentit (8)
jotain " omaa" tarvitsee kotiäitikin, ja helposti se on se herkuttelu. Kun on koko ajan muiden palveluksessa eikä pääse mihinkään, en yhtään ihmettel että tulee syötyä liikaa, jotain nautintoja ja virkistystä tarvitaan, vaikkei se tietenkään pitkällä tähtäimellä virkistä.
Ymmärrystä!
ovat visuaalisia, eli heitä kiihottaa juuri muodot(isot rinnat, hoikka vyötärö, muodokas peppu). On naisten harhaluulo, että kun he itse pitävät laihaa aa-kuppista kauniina, niin se on miestenkin mielestä kaunista.
Miehet pitävät kurvikkaista(normaalipainoisista/HIUKAN pyöreistä)
Joo, meni sivuraiteelle, sori....
167/55
ylipaino ei haittaa häntä niin kauan, kun mä itse en asiasta valita. Sitä ei kuulemma suostu kuuntelemaan, jos mä alan voivottelemaan ja säälimään itseäni... Hän koitti siis kai sanoa, että niin kauan, kun mun itsetuntoni kestää, niin olen ilo hänen silmilleen. Noh, en mä niin hölmö ole, että tota uskoisin. Kaunis ajatus kyllä, mutta mä väitän, että jos mä nyt kerään itselleni yli 100kg elopainoa (pituutta se 162), niin ei mun mies sitä enää tykkää katsella, vaikka kuinka olisin sinut kroppani kanssa.
Koitan pikkuhiljaa pudottaa painoa... 10kg pitäisi saada pois.
Valitettavan totta on se, että kotiäitivuodet pyöristää monia. Sitten vielä sanotaan ihan ääneen, että " eihän mua katsele kuin mun mies" . Tuo, jos mikä, on oman miehen aliarvioimista.
Mä laihdutan ennenkaikkea itseni vuoksi (on kiva, jos jaksaa paremmin), mutta osittain myös siksi, että tahdon olla kaunis mieheni silmissä.
mitään, vain naisia haukutaan. Mistä tämä kertoo? Onko miehellä oikeus olla lihava ja naisella ei?
Ja sitten olen sitä mieltä, että miehen nälviminen(tai vaimon) painosta ei auta asiaa, vaan pahentaa. Toisen mielen pahoittaminen ei kuulu avioliittoon.
Jos haluaa laihtua, sen pitää lähteä ITSESTÄ.
Ja jos avioliitto kaatuu lihavuuteen(TAI muuhun ULKONÄKÖseikkaan) on se liitto hyvin hauras ja rakkaudeton.
Nainen, äiti ja vaimo, ja painoa 53 kg(ollut joskus paljon enemmän, TERVEYDEN takia laihdutin, mies ei koskaan sanonut kiloistani mitään)
Miehet saavat haistaa paskan, heidän " visuaalisuutensa" ei ole syy pettää vaikka puoliso lihoisi 100 kiloa!! >:( Luojan kiitos oma mies on kanssani muista kuin ulkonäöllisistä syistä...ja jos joskus lähtee, sitten lähtee. Minä en ala kiduttamaan itseäni muiden takia, ihan tarpeeksi tekemistä etten tee itsaria nykyolosuhteissa...
Vierailija:
mitään, vain naisia haukutaan. Mistä tämä kertoo? Onko miehellä oikeus olla lihava ja naisella ei?Ja sitten olen sitä mieltä, että miehen nälviminen(tai vaimon) painosta ei auta asiaa, vaan pahentaa. Toisen mielen pahoittaminen ei kuulu avioliittoon.
Jos haluaa laihtua, sen pitää lähteä ITSESTÄ.
Ja jos avioliitto kaatuu lihavuuteen(TAI muuhun ULKONÄKÖseikkaan) on se liitto hyvin hauras ja rakkaudeton.
Nainen, äiti ja vaimo, ja painoa 53 kg(ollut joskus paljon enemmän, TERVEYDEN takia laihdutin, mies ei koskaan sanonut kiloistani mitään)
Samoin olisi mies valinnut lihavan jos siitä pitäisi. En alakisi katsomaan jos hänkin jonkun 30kg lihottaisi itseään, eihän muniakaan näkyisi.
Minut hän on valinnut hoikkana, en halua lihoa.
Ei ihme jos kotona hyvin läskivuori, niin tilaisuus voi tehdä varkaan ja mies hairahtuu johonkin hoikkaan, timmiin läskien sijaan.
Bmi 19,5