Lue keskustelun säännöt.
Kylläpähän tästä ero tulee... :(
11.02.2008 |
Kirjoittelin aamupäivällä, kuinka mulla miehellä oli eilen ollut kamala riita. Yritettiin keskustella ja sekin meni taas riidaksi. Juteltiin ja sitten mies teki lähtöä johonkin. Sanoin, että ethän sinä VOI jättää tätä kesken taas. Siitä suuttui, että taas pompotan häntä ja nöyryytän ja komentelen! Kun siis halusin puhua ja jutella kunnolla!! Tämä on kyllä yhtä vittua koko elämä. Olisinpa edes joskus, edes kriisin keskellä, yhtä tärkeä hänelle kuin muut jutut.
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meistä kumpikin komentelee mielestään toista. Minun mielestä en saa olla täällä kuin kotonani (tämä on miehen omistama talo), vaatii tekemään tiettyjä juttuja tai saan kuulla olevani laiska paska (ihan näillä sanoilla). Jos mieleni tekee tehdä jotain, joudun aina ekana miettimään, mitäköhän mieheni siitä sanoo. Ja teinpä niin tai näin, tein aina väärin ja saan vittuilua. Juuri äsken sain taas kuulla, kuinka en tee mitään ja kuinka musta ei ole mihinkään. (Poden muuten vaikeaa masennusta ja olen melkein rukoillut kannustusta ja tukea ja läheisyyttä, mutta ei.) Silti olen mielestäni tehnyt paljon: kouluhommia koko päivän (opiskelen) ja hoitanut miehen koiraa. Silti sain kuulla ettei musta ole mihinkään, hän sentään hoitaa muut eläimet ja lämmittää vedes ja käy töissä.
Ei tuo hyvältä kuulosta. Jotenkin nuo " miehen talot" ja " miehen koirat" kertoo, että ehkä ette ole oikeasti yhdessä olleetkaan ja yhteen hiileen puhaltaneet.
Onko muuten teillä avioehto?
Tuli vaan mieleen, että onko talo miehen sitten eronkin jälkeen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minussa. Rupesin jo äsken pyytelemään anteeksi sitä, että ärsytin häntä niin, että hänen piti saada raivokohtaus eilen. Ei mene ihan oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen verran ylpeä olen vaikkei tämän kohtelun perusteella siltä vaikutakaan. En voi edes vaatia anteeksipyyntöä eilisillasta, koska häntä ei kiinnosta. Tai sitten ei vaan pysty puhumaan siitä.
oman asuntosi myymisestä? (Kerroit siitä aamulla, olen päivystänyt täällä koko päivän). Käytettiinkö ne miehen tilan pitämiseen? Mutta tosiaan jos teillä ei ole avioehtoa (teidän molempien ja kahden todistajan allekirjoittamaa, käräjäoikeudessa rekisteröityä), koko omaisuus menee puoliksi jos eroatte. Pärjäät siis ihan hyvin siinä tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli olen sitä todella läheltä nähnyt ja siksi voin sanoa, että siihen täytyy hakea apua. sen jälkeen on helpompi sanoa mikä on oikea suunta elämällesi ja voit vaikka tajuta ettet edes halua olla miehesi haukuttavana vaan saat voimia lähteä etsimään onnea muualta.
sisareni, jolla siis tätä masennusta on, sai avun irrottautua menneestä ja jatkamaan elämäänsä eteen päin enkä ole vuosiin nähnyt häntä näin onnellisena kun nyt on.
hoida itsesi kuntoon, olet sitten vahvempi taistelemaan elämästäsi ja mahdollisesti teidän omaisuudesta.
voimia :)
ja odota, että rauhoitutte molemmat. Ja sitten, kun mitään riitaa ei ole päällä, ihan rauhassa keskustelette teidän suhteesta. Jollain sellaisella hetkellä, että teillä on pari tuntia ihan rauhallista aikaa ilman, että kummankaan pitää lähteä minnekään ettekä ole liian väsyneitä. Jos ei silläkään ala laueta, niin huonolta näyttää, parisuhdeneuvontaakin voisi tietty kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kunnioitusta ynnä muuta. Ei meillä paljon eläimiä ole, niiden hoitamiseen menee maksimissaan 20-30 min. Haluaisin käyttää voittorahat ulkomailla opiskeluun, olen jo pitkään haaveillut eräästä alasta. Pitänee haudata se haave, jos rahat pitää käyttää vuokraan ja elämiseen. Niillä ei ole maksettu miehen tilaa. Tämä tuntuu niin epäreilulta, koska mies aikoinaan kannusti opiskelemaan ja sanoi, että kyllä pärjätään ja hän antaa mulle opiskelurauhan (siis noilta kotihommilta). Siitä ei ole tullut mitään, hän vaan jaksaa muistuttaa siitä, että kun hän kerta maksaa lainanlyhennykset ja hänen nimi on omistajanpapereissa, niin hänellä tiettyjä oikeuksia. Sitten kehtaa pitää komenteluna sitä, että yritän vaatia puhumista.
saat kunnon hoitoa. Vasta sitten kun se alkaa tehota, pystyt arvioimaan, mitä elämältäsi haluat ja sinulla on voimia irrottautua nykyisestä suhteestasi, jos se on se, mitä onnelliseen elämääsi tarvitaan. Kuulostaa myös siltä, että miehesi voisi hyötyä ammattiavusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin lähde sinne sitten, irtiottohan sekin on.
hän luonteeltaan noin epäluotettava (pettää lupauksensa opiskelurauhasta jne), on todella epätodennäköistä, että hän yhtäkkiä alkaisi arvostaa ja kunnioittaa sinua, vaikka tekisit mitä. Valitettavaa, mutta totta. Sinun pitäisi ottaa elämäsi omiin käsiisi eikä ruikuttaa huomiota henkilöltä, joka kuulostaa melkoiselta paskiaiselta.
Hanki hoitoa masennukseesi, toteuta unelma ulkomailla opiskelusta.
Vierailija:
Sinun pitäisi ottaa elämäsi omiin käsiisi eikä ruikuttaa huomiota henkilöltä, joka kuulostaa melkoiselta paskiaiselta.
just tuo oli eniten sisareni elämääkin haittaava oire hänen masennuksessaan.
tuo tarina kuulosti niin tutulta. siksi toivonkin että haet apua
Mieskin voi olla väsynyt siihen, että sinä olet masentunut. Jutustasi huomaa kuitenkin se, että jos nyt vaan puhutaan sinusta (miehesi tekee paljon väärin sinua kohtaan myös) voisit tarkistaa omaa asennettasi. Olet jotenkin odotus ja vaatimus kannalla miehesi suhteen. Entä jos aloittaisit keskustelun siitä, että kysyisiot mieheltäsi, mitä hän sinulta odottaa. Annat vaan hänen pauhata kaiet paskat ja muut. Et sinä siihen kuole. Kuuntele mitä hänellä on sanottavana. Ilmeisesti aika paljon tuhkahdutettuja tunteita, kun tulevat tuollalailla ryöppynä niskaasi. Apua on saatavana ja se on nykyaikaa, että sit myös haetaan.
Tiedän, että vikaa on myös mussa. Olen luultavasti ihan samanlainen komentelija yms. Ollaan todella samanlaisia, hyvinä päivinä olen sanonut tutuille, että meitä on kaksi tyrannia liian pienessä talossa. Huonoina päivinä tuo totinen vitsi ei naurata. Rahat on opiskeluun, vaan ei asumiseen. Harmi :( . En osaa kyseisen maan kieltä, joten siellä työnsaantikin on epätodennäköistä. Selvä ero tekisi hyvää varmaan, vaikka sitäkin ollaan harrastettu ehkä noin kymmenen kertaa. Mua loukkaa ihan älyttömästi laiskaksi haukkuminen, jos vaikka roikun täällä palstalla enkä tee kotitöitä (mulle ei tulisi kuuloonkaan saada olla täällä koko päivää...) ja se, että mies ei pidä mua tasavertaisena kumppanina, ts. muistuttaa omistavansa kotimme ja saavansa sanoa viimeisen sanan päätöksisssä. Se ottaa aika kovasti luonnon päälle. Tällä hetkellä on olo, että kaikki on mun syytä, että suorastaan usutin miehen kimpuuni eilen. :( Jos nyt erottais, tuntuis, että se olisi ollut täysin mun vika, että olen jotenkin hullu.
paistaa sun viesteistä läpi aivan täysin... kysy mieheltä haluaako hän lähteä selvittämään teidän parisuhdetta vai onko parempi erota! Voimia ja jaksamista sulle!
vastailin sulle siihen aamuseenkin viestiin!
Meillä mies uhoaa, että menee takaisin töihin, mutta sama riitahan se sitten sen jälkeen olisi kotona vastassa. En minä voi vain olkaa kohauttaen unohtaa asian, joka sydämelläni on.