Tunnetko ketään jolla on lapsia ja hyvä niille muttaei tapaa entisestä liitosta olevia lapsia(koska ei välitä)?

mutta kieltäytyy tapaamasta eron jälkeen uudelle tyttöystävälle syntynyttä lastaan. On siis eronnut jo hänestäkin ja uskottelee kaikille, että ei ole lapsen isä, käyttäytyy kuin lasta ei olisi olemassakaan.

Nainen tulee vahingossa(?) raskaaksi ja mies laittaa vaihtoehdoksi abortti tai ero. Tunteeko kukaan pariskuntia jotka olisivat päätyneet eroon niin että nainen olisi pitänyt lapsen? Lähinnä meinaan että miten tuo sitten toimii jatkossa lasten tapaamisten, elatusmaksujen ym kanssa?



Tapaako isä vain näitä vanhempia, toivottuja lapsia vai myös nuorempaa ei-toivottua? Tunnustetaanko isyys tässä tapauksessa, tai avioliiton myötä kai se on jo tunnustettukin? Miten lapsille selitetään että isä haluaa olla vain Matin ja Maijan isä ja siksi tapaa heitä, Petterille hän ei taas halua olla isä ja siksi ei tapaa tätä? Miten lapset sen kokevat?

... Ja kyllä se vain on! Vahinkoja sattuu tietenkin ja niistä kumpikin on yhtälailla vastuussa, mutta jotkut oikeasti valehtelevat ja huijaavat saadakseen lapsen ja siinä ei ole kyllä kuin yksi syyllinen.



Jos joku toimii noin typerästi niin en ihmettele, jos hänen kanssaan ei halua olla tekemisissä. Lapsen vika se ei kuitenkaan ole ja siinä vaiheessa, kun lapsi on jo maailmassa on turha purhaa häneen kiukkuaan. Minä en ikinä voisi ottaa miestä, joka voisi hylätä oman lapsensa oli se ex sitten kuinka ääliö tahansa.

Kertomani oli esimerkki juuri sinun kirjoittamastasi. Mies saa tavata vain vanhempaa lastaan, nuoremman tapaamiset äiti estää kun " et sitä lasta edes koskaan halunnut" ...

T:21

Kertomani oli esimerkki juuri sinun kirjoittamastasi. Mies saa tavata vain vanhempaa lastaan, nuoremman tapaamiset äiti estää kun " et sitä lasta edes koskaan halunnut" ...

T:21

Eikö asialle voi tehdä mitään? Meinaan jos miehellä on oikeus tavata vanhempia lapsia, niin miksei olisi tätä nuorempaakin? Ei kai äiti voi lastenvalvojalle selittää miehen olevan hyvä ja turvallinen isä osalle lapsista ja osalle taas ei?



Mutta varsinaisesti tarkoitin itse tapauksia missä äiti toivoisi miehen tapaavan kaikkia lapsia, niin miten miehet ovat noissa toimineet. Onko miehiä jotka eivät ole suostuneet tapaamaan näitä ei toivottuja lapsia vaikka muita tapaavatkin? Vai hyväksyykö miehet kuitenkin lapsen vaikkeivät äidille pystykään antamaan anteeksi tämän ratkaisua pitää lapsi.

Ja oikeuteen ei ole varaa läheteä.

T:27

lastaan, koska ei välitä. Ja tuo lapsi oli takuulla yhteisellä päätöksellä hankittu, mutta kun poika kasvoi kouluikään ja alkoi osoittaa omaa tahtoa tapaamisten suhteen, " kuoli" tämän erinomaisen isän rakkaus lasta kohtaan. Eikä ole vuosien varrella kysellyt edes pojan kuulumisia, ei tiedä tästä yhtään mitään. Eikä tunnu välittävänkään, vaikka sai vähän vihiä siitä, että pojalla ei nyt mene kovin hyvin.



Yhteisille lapsillemme tämä sika esittää niin hyvää isää, niin hyvää isää - varsinkin jos läsnä on naisia, jolle voi tätä erinomaista isyyttään esitellä. Veikkaan, ettei mene kovinkaan kauaa kun lapset unohtuvat.



Joo, ja parhaillaan ilmeisesti seuraava uhri suunnittelee perheen perustamista kyseisen " isäksi syntyneen" sian kanssa.

tiedän toisenkin hyvän isän, oman mieheni nimittäin, joka ei tapaa edellisen liiton lapsiaan, äiti teki tapaamiset niin vaikeiksi että lopulta isä luopui kokonaan, nykyään ei edes haittaa eikä pidä niitä lapsinaankaan.



Tuon tavistontun tapauksen voin ymmärtää oikeinkin hyvin, vituttaa meitäkin kun mies joutuu maksamaan elareita " paskasta" kun ei tapaa eikä tiedäkään heistä juuri mitään nykyään.

ja on hyvä isä meidän lapsille.

ja osoittautui myös hyväksi isäksi meidän lapsille.

mutta tiedän, että miehestäni kerrotaan tällaisia juoruja, jopa oman veljen vaimo niitä kertoo :(, eikä siis pidä ollenkaan paikkaansa. eli tapaa siis todellakin melkein aikuista lastaan ed. liitosta, yleensä kerran viikossa. tiedän myös, että tämä samainen veljen vaimo kertoo myös minusta juoruna sellaista, että kiellän miestäni tapaamasta tätä ed. liitossa syntynyttä lasta. mikä ei myöskään pidä paikkaansa...



eli sen verran painoa annan näille " muiden kertomuksille ja tulkinnoille" .

Ja siitä olen erittäin kiitollinen. Mä en voisi arvostaa sellaista " miestä" pätkääkään. Ja en ikimaailmassa ottaisi miehekseni miestä jolla olis lapsia, mutta ei omasta halustaan heitä tapaisi. Se juttu lopahtais kyllä heti alkuunsa jos saisin kuulla niin olevan.



Vaikka mulla ei ole mitään hinkua ruveta kenenkän äitipuoleksi, olisin siihen kuitenkin valmis, mielummin niin, kuin että paska mies joka ei lapsiansa tapaisi ollenkaan.



Niin, no toi on kuvittelua. Mä olen oikeesti naimisissa, mutta jo olisin sinkku tai yh.

Vierailija:

Lapsi kuitenkin tuli kun ex:nsä näin halusi. Mies ei saa tavata lastaan. Saa ainoastaan maksaa elatusmaksut. Reilua...

Etävanhemmalla on VAHVA oikeus tavata toisaalla asuvaa lastaan, sitä ei voi lähivanhempi estää.

Eri asia sitten on, riittääkö kiinnostusta pitää oikeuksistaan (ja velvoitteistaan) huolta.

Ja täytyy tunnustaa, että halveksin tuota miestä suuresti.



Miehellä siis ex-suhteesta lapsi, jota tapasi vaikka tapasi itse uuden naisen.

Kaikki meni niin kauan aikaa hyvin, kunnes saivat yhteisen lapsen.

Sitten lopahti kiinnostus ex-suhteen lapseen.

Tuntui pahalta kuulla, niin tämän " äitipuolen" kuin tämän isänkin, puhuvan rumasti tästä viattomasta lapsesta :(



Nykyään tällä parilla 5 yhteistä lasta, ja tämä yksi lapsi on unhoitettu :(



En voisi ottaa miehekseni moista miestä, en arvostaisi pätkän vertaa moista moukkaa.



En muista numeroa kuka kirjoitti, mutta tuntui pöyristyttävälle lukea, että joku tuumasi, että tuntuu ärsyttävältä maksaa paskasta :(

MITEN VOIT VÄITTÄÄ JOTAKIN VIATONTA LASTA PASKAKSI? :(

HÄPEÄISIT!

mutta lähivanhempi todellakin voi tehdä tapaamisen niin hankalaksi ettei pidemmän päälle jaksa vääntää asiasta, meidän tapauksessa alkoi ne tapaamiset ja niiden suunnittelu viedä voimia parisuhteeltamme, perheeltämme, omilta lapsiltamme ja koko elämältä, koskaan ei voinut varmaksi suunnitella mitään ja kun kaikki meni aina vaan vaikeammaksi vuosi vuodelta, alkoi koko lapset tuntua vastenmielisiltä kun ajattelikin jotain tapaamista niin alkoi hermo kiristyä molemmilta, joten lopetimme heidän tapaamisen kokonaan. ja nyt on hyvä olla kaikilla. Lapsilla siellä äidillään välttämättä ei ole paras osa ilman isää, mutta, toisaalta, eikai nekään toistuvat pettymykset ja suunnitelmien muutokset iloisia asioita olleet lapsille kun äiti aina muutti suunnitelmia ja perui tapaamisia milloin perustellen milloin ei, eikä antanut nähdä tai soittaa lapsille sitä vertaa että vois isä itse kertoa että ei voidakaan tavata, taaskaan. ja me ei voitu suunnitella mitään varman päälle kun ei voinut tietää miten tapaamiset onnistuu vai onnistuuko, omienkin lasten menot meni siinä pieleen kun jahkattiin noita tapaamisia ja tosiaan ei ollut kellään kivaa.

aikoinaan hän oli se joka vastusti aborttia ja painosti naista synnyttämään.

Pari vuotta tapasi silloin tälloin. Nyt asutaan ulkomailla ja ei tiedetä edes osoitetta. maksaa elareita alle 100e per kuukausi. Poika on nyt varmaan jo 14.



Saa nähdä miten asia menee kun meidän ero astuu voimaan. Voinhan vetää tämän ' pojan' hatusta ja toivoa et sil on jotain voimaa