Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

***TOUKOTUHISIJAT VK 6***

04.02.2008 |

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!



Viime viikon pino

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=82&m=12307914&p=1&tmo…

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
04.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset


En ole pariin viikkoon ehtinyt pinolle ollenkaan :( Mies oli matkoilla, tyttö ei oikein suostunut päiväunille ja itsellä iskias vaivasi pahana. Nyt on iskias onneksi ohi ja tyttö flunssassa, joten väsähti päikille. Heti ryntäsin lukemaan pinot ja kirjoittelemaan kuulumisia ;)



Minulla oli tosiaan pahat iskiaskivut 3-4 viikkoa. Enimmäkseen tuntui tuolla oikeassa pakarassa, välillä vasemmassa. Välillä ei voinut laittaa painoa jalalle ollenkaan, itkua vääntäen raahauduin menemään :( Tuossa viikko sitten alkoi hellittää ja nyt ei tunnu oikeastaan kuin joskus yöllä.



Moni täällä on jo käynyt sokerirasituksessa. Minullakin se on edessä ensi viikolla hyh hyh. Tuleekin tuota makeaa syötyä aivan liikaa, joten saa nähdä miten menee...



Vauva tuntuu mahassa olevan ihan poikittain vielä. Jännästi tuntuu liikettä mahan molemmilla puolilla yhtä aikaa. Varmaan siellä venyttelee ja heiluttelee käsiä ja jalkoja yhtä aikaa. Mutta hyvinhän tuon kokoinen vielä mahtuu liikkumaan.



Maria7:lle minäkin vastaan, että hyvä, että lähdet synnyttämään positiivisella mielellä *bd* Minäkään en ikinä ole ymmärtänyt miksi pitää ensisynnyttäjiä " pelotella" . Ei se ainakaan auta asiaa. Itse olen vaan antanut neuvoksi, että älä yritä " tapella vastaan" ts. jännittää lihaksia, olla hengittämättä supistuksen aikana jne. Luonto kyllä hoitaa asian. Itsellä auttoi eniten syvähengittäminen eli nenän kautta piiiiiiitkään sisään ja suun kautta hitaasti ulos. Sitten itse sain neuvon kävellä kovasti kun supistukset alkavat. Helpottaa kipua ja nopeuttaa avautumista. Ja yrittää olla mahdollisimman rentona. Itselläni nämä auttoivat, muilla ehkä jokin muu.



Kielo 25+0

Vierailija
2/11 |
05.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heip!



Saatan olla vähän aikasessa, mutta kun ei millään malta odotella. Kyselisin teiltä kokeneimmilta hankinnoista vauvaa varten. Esikoistani kun odottelen ei osaa oikein järkevästi ajatella mitä tarvitsis ja mitä ei. Vaunut on jo olemassa, sitteri ja sänky. Myös itkuhälytin ostettiin kaverilta samoin turvakaukalo. Vaatteita tarttuu melki joka kauppareissu mukaan.



Eli kertoisitteko omista kokemuksista ja antakaa vinkkejä, mitä vauveli tarvitsee?



Muuten täällä odotus sujuu hyvin. Masu kasvaa ja vaatteet jää pieniks. Vaivoja ei kauheettomasti ole, vähän närästää ja oikeassa lonkassa issiaskipua, mutta tähän asti siedettävää. Neuvolakäynneillä kaikki ollut ok ja rakenneultrassakin vauveli voi hyvin. Ei tiedetä kumpi on tulossa. Ens viikolla ois sokerirasitus ja 18.2 lääkärineuvola.



Hyvää Runebergin päivää masujen kasvattajille!



-Norpanpoikanen, viikoilla 24+2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
05.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mukava lukea muidenkin kuulumisia. Eilen oli neuvolalääkäri ja viikkoja 26+2. Kaikki oli hyvin, sillä on supistellut aika herkästi ja olen hermoillut että onko se saanut kohdunsuulla mitään aikaiseksi. Ei onneksi, paikat kiinni :) Kovin tympeä vain tuo meidän lääkäri. Ei huumoria ollenkaan ja tuskin edes hymyilee. Olis kiva kun olisi vähän edes " mukana" . Lopuksi kysyi, että onko jotain/jostain valittamista. Tarkoitti varmaan omaa vointia, mut olis tehnyt mieli sanoa sille muutaman sanann. Ja heti sisätutkimuksen jälkeen alkoi saarnata että lopeta makean ja rasvaisen syöminen (paino noussut raskauden aikana huimat 1,4kg!!). Ihan niinkun söisin täytekakkua joka päivä, vaikka se hyvää onkin. Ja kahden pienen lapsen äitinä " kahvitauko" on päivän kohokohta ;) Ja eihän se kahvi maistu millekkään jos ei saa jotain hyvää keksiä tai pullaa....



No, se siitä... Hb oli aika matala 113, verenpaine 102/64, sf-mitta 27 (kun kolme viikkoa sitten 22). Aika huima kasvu, mutta veikkaanpa että terkka ja lääkäri mittaavat vähän eri tavalla. Syke vauvalla oli 145. Terkka kyllä ehdotti sokerirasitusta, kun minun painoindeksi on hivenen yläkantissa. Mutta isot vauvat on mieheni suvussa aina olleet ja itsekkin olin syntyessä nelikiloinen. Mutta sanoin, että menen tietysti jos haluavat. Verinäyte otettiin myös, vaikka otettiin viime kerralla. Oli kuulemma ollut postissa 5 päivää, eikä spr enää sitä lähtenyt tutkimaan kun oli niin " vanhaa" . Eli uus satsi piti ottaa. Vasta-aineita (tai jotain) tarkistetaan mun verestä. veriryhmä on 0 rh-.



Tämä vauva taitaa olla raivotarjonnassa. ylhäällä oikealla tuntuu isoimmat liikkeet, ja peppu. eli taitaa pää sitten olla tuolla matalalla kun tuntuu pientä huitelua ja muuta liikettä ihan alhaalla.



Siinäpä sitä omaa napaa.



Joku kyseli mitä hankintoja kannattaa tehdä. No, esikoiselle hankittiin vaikka mitä, vaikka suurin osa jäi käyttmättä. Toisen kohdalla osattiin jo tehdä oikeita hankintoja. Meillä ainakin tarvittu näitä:

desinfiointi ainetta (septidin) navan puhdistukseen, bacibact pulveria (samaan tarkoitukseen), suolatippoja tukkoiseen nenään, pikkuniistäjää, perunajauhoja, sinkkivoidetta. Sitten vaippoja (ihan pieniä kannattaa ostaa vain paketti, koska aika pian saa käyttää kokoa suurempia), hoitoalusta, puhdistuspyyhkeitä (kätevät vaipanvaihdossa), tutti, kuumemittari, suppoja ym. Ei nyt tule kaikkia mieleen, eikä kaikkea varmaan heti edes tarvitse. Jopa vaunut jäi meillä vähäiseen käyttöön sillä molemmat nukkuneet sängyssä/kantoliinassa.



Ajatella, kohta on viikkoja jo 30!! Tämä aika tosiaan mennyt TOSI nopeasti. Mutta viimeiset viikot onkin sitten hitaita.



Nyt hetkeksi sohvalle, jos lapset antaa levätä. Sitten ulos, jos jaksais lähteä isoon pulkkamäkeen kun on laskiainen. Hyvä ilmakin on. Kaakaota ja pullaa vain mukaan niin jaksaa paremmin. Voikaa hyvin!!



amaria 26+3

Vierailija
4/11 |
06.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset


Oltiinpas me kauas pudottu kun jo kolmannella sivulla mentiin...



Taitaa muillakin olla sen verran kiireitä, ettei tänne ehdi kirjoittelemaan. Itselläkin on taas tämä alkuviikko mennyt lennossa niin ettei ole pahemmin kerinnyt palstailemaan.



Esikoispojalla oli synttärijuhlat lauantaina ja hyvin meni kaikki. Tarjottavia oli vissiin vähän liikaakin, joten ensi kerralla ei sitten tarvi niin montaa sorttia laittaa. Mun äiti ei päässyt Ruotsista tulemaan kun tuli kiipeeksi. Järjestin sitten itse juhlat, joten lauantai-illalla olin aivan poikki. En edes saunaan jaksanut mennä ja selkä huusi halleluujaa. Loppuillan makasinkin sitten sohvalla. On se hyvä, ettei näitä synttärijuhlia tarvi kun kerran vuodessa järjestää.



Mä sain tänään myös äitiyspakkauksen. Aamulla tuli postissa lappu ja tänään aamupäivällä kävin pojan kanssa sen hakemassa. Vielä en ole sitä avannut kun ei sellaista rauhallista hetkeä ole ollut. Ehkäpä tämän jälkeen...



Vauvantarvikkeista oli kyselyä. Mä laittaisin listalle vielä tuttipullot ja korviketta. Sitä kun ei ikinä tiedä miten se imetys lähtee käyntiin, joten on hyvä olla kotona varulla. Vauvalle kannattaa hommata myös hoitopöytä tai erillinen hoitotaso, hoitoalustan lisäksi, missä vauvaa hoitaa (vaihtaa vaipat, vaatettaa jne.). Meillä on tosi hyvin toiminut hoitopöytä kun sinne hoitotason alle lipastoon saa vauvanvaatteet ja hoitoason ylähyllyille kaikki tarvikkeet siihen lähelle. Tietysti moni pärjää pelkällä tasollakin ja jotkut kokonaan ilman. Makuasioita nämäkin. Siinä mitä näin äkkiseltään tulee mieleen.



Täällä närästyy jatkuu, mutta vointi on ihan hyvä noin muuten. Yhtenä päivänä tällä viikolla tosin jouduin turvautumaan tuohon Angelsoundsin doppleriin kun poitsu oli ollut niin hiljainen koko päivän. Heti kun laitoin dopplerin vatsalle niin kuului vahvat sydänäänet. Muuta ei sitten tarvinnut enää kuunnellakaan. Kiitin taas itseäni siitä, että se doppleri tuli hankittua, sillä tällaisissa tapauksissa se on kyllä niin hyvä.



Tänään poitsulla on taas ollut menopäivä, joten ei ole liiemmin tarvinnut liikkeitä tarkkailla. Kaipa niillä pienilläkin on välillä lepopäiviä kuten äidilläkin.



Voikaahan hyvin ja tulkaa muutkin kirjoittelemaan muutama rivi...



Pikkupapu ja esikko 2 v sekä poitsu rv 28+2









Vierailija
5/11 |
06.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pikkupapu: Kävin myös hakemassa äitiyspakkauksen tänään. Olihan ne ihania ne pikkuiset vaatteet. Itse tykkäsin haalareista, makuupussista, pussilakanasta ja vihreistä/limenvärisistä vaatteista. Vaikka mulla tuolla kaapissa jo on pussikaupalla meidän lasten pieniä vaatteita, niin oli tuo mukava saada jotain " uutta" . Täkki tulee ainakin tarpeeseen.



Nyt pitää kyllä tuo laatikko säilyttää niin sen voi laittaa pinnasänkyyn. Saa vauva nukkua siellä aluksi. Teen sinne sellaisen pienen " pesän" jossa vauvan mukava ja lämmin nukkua. Noita kantoliinoja/-pusseja olen myös ajatellut hankkia. Esikoista kannettiin trikooliinassa, mut nyt haluaisin sellaisen nopean liinan. Olen ajatellut rengasliinaa tai rockin´baby (jos muistan nimen oikein) kantopussia. Kun niihinkin saa vauvan kehtoasentoon ja voi samalla imettää. Kun kahden taaperon kanssa on kaupungilla niin se täytyy olla nopea pukea päälle. Ergo myös yksi vaihtoehto, mutta ehkä sellainen sitten kun vauva on vähän isompi.



Nyt ruoantekoon, ja sitten kaupungille kahden vilperin kanssa. Saas nähdä mitä siitäkin tulee. Ja iskä täytyy muistaa hakea töistä, ettei jää sinne :)



Amaria 26+5

Vierailija
6/11 |
06.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin muistin vihdoin laittaa kelan hakemuksen postiin, saan siis vielä rauhassa odotella pakkausta. Mitään hankintoja ei olla vielä tehty, pikkuhiljaa varmaan täytyy katsella. Esikoisen vaunut meni rikki(ostin käytettynä) talvella, vedin lumista liuskaa rappujen vierestä ylös ja aisa katkesi!!!!!! Siis vauva kiepsahti vaunujen kera nurinperin hankeen, onneksi ei sattunut pahasti. Taistelua käytiin korvauksista, mutta kun vaunujen takuu oli mennyt umpeen ei mitään herunut. Siitä viisastuneena päätimme nyt ostaa uudet vaunut.

Pinnasänky ja turvakaukalokin pitäisi hankkia. " pientä sälää" onkin kaikkea jo vauvalle esikoisen ajoilta.



Meillä onkin nyt sitten sairasteltu oikeen tosissaan. Meidän 3-v tytöllä oli keuhkokuume, sairasti kaikkiaan 8 pvää kotona. Kyllä sain olla huolissani, oli surkeeta katsella toisen korkeaa kuumeilua :( Tänään oli ekan päivän hoidossa. Itse olen lasta hoitanut kaikki nämä päivät, mies tehnyt töissä pitkää päivää, enkä ole yhtään päässyt ulos tai minnekkään. Välillä oli TOSI mökkihöperö olo! Alkuun likka nukkuikin mun vieressä ja mies sohvalla. Mistään muualtaltakaan en hoitoapua saanut... Tänään onneksi pääsin töihin, yhtään en olis jaksanu olla enää 4 seinän sisällä.



Huomenna neuvola ja ensiviikolla sokerirasitukseen.

Nyt lapselle iltapalaa laittamaan.

Plutuna rv 27+ 2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
06.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pakko oli tulla valittaa tänne kun en muuallakaan kehtaa... Mulle tuli siis ekat RASKAUSARVET... tosi jees että jo näillä viikoilla 24+4 alkaa nahka repee. Tää voi kuulostaa turhanpäiväseltä piipitykseltä, mutta jotenkin fiilis lopahti, kun tuntuu että kroppa vittuilee koko ajan. Ensin pari kuukautta jatkunut iskias tuska sekä närästys ja nyt sitten näytän tiikerin silpomalta=) Mutsin puolelta kaikki naiset on selvinnyt ilman mahaan tuuleita arpia (vaikka lapsi luvut ovat isoja),ollaan tosi tumma pigmenttisiä ja elastisia, paitsi minä näköjään=) Mä en usko enään mihkään rasvaan,salvaan,pulveriin,ruokavalioon tai liikuntaan... Ja vaikka tiedänkin että raskaus ei ole armollinen kaikille ja elämä muokkaa kroppaa, niin silti mua nakertaa tää rotanlailla!! Toivottavasti teissä ystävät on enemmän " saumavaraa ja joustoa" kuin minussa sekä tuplasti enemmän munaa kohdata pikku rapistumista. Ei muuta tällä kertaa.



T: itsekeskeinen, turhamainen ja RATKENNUT toukukuinen=)

Vierailija
8/11 |
06.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä taas kukutaan yötä vasten, vaikka aamulla herätys onkin ennen kuutta.. No, huomenna kärsitään sitten, varsinkin kun takana on pari liian lyhyttä unipätkää. Eilen en malttanut mennä ajoissa (heh, tein sudokua ennen nukkumatin treffejä ja aikaa vierähti enempi kuin luulin) ja toissa yönä maha oli tiellä eikä uni tullut.

Kävin tänään raskaushieronnassa&akupunktiossa, kun issias kiusaa. Neuvolasta suositteli kun ilmoitin, ettei särkylääkkeiden syönti kiinnosta. Tai ei se varsinaista issiasta oo vaan vale-sellasta, mutta kuitenkin. Oli tosi mukavaa, vaikka joitain aika kivuliaitakin kohtia käsiteltiin. Saa nyt nähdä, miten auttaa, vielä ei ainakaan täysin kivutonta oo, ehkä päinvastoin. Jollei rupea helpottamaan, voi olla että joudun sen takia sairaslomalle, tosin lääkärikäynti on vasta 19.2 eli sinne asti ainakin meinaan sinnitellä töissä. Mukava oli muuten noita hoitoja antava vanhempi rouva, eläkkeellä oleva kätilö. Jututti aika paljon synnytyksestä ja mun toiveista (kerto myös omia ajatuksiaan kivunlievittämisestä) ja kertoi, että lähempänä laskettua aikaa voidaan tehdä hoitoja, joilla voi olla paikkojen kypsymiseen vaikutusta samoin kuin itse synnytyksen helpottamiseenkin. Pitää laittaa korvan taakse. Oli vaan sen verran hintavaa, että ihan huvin vuoksi en vastaanotolla voi käydä, vaikka se rentouttavaa olikin. :)

Oltiin eilen kaupassa ja mies repes ihan totaalisesti. Se oli hakemassa jotain toiselta käytävältä ja tulin pojan ja kärryjen kanssa perässä. oli kuulemma nähnyt hyllyn takaa ensimmäiseks mahan ja vasta viiveellä lopun kroppaa. Itteä ei kauheesti naurattanut, kun tuntuu ettei mitkään vaatteet enää mahdu/istu ja mihinkään ei taivu ja pitäs vielä jaksaa se reilu 10 viikkoa, " pahimmassa" tapauksessa 15.. Arghhhh.. Ei tää viimeks näin tuskasta ollu. Nyt ehkä tekee hankalammaks töissä olo ja lasten nostelu, fyysisesti ihan kuitti kun pääsee kotiin. Maanantaina iltapäivällä jo mietin, että montakos työpäivää vielä jäljellä ennen viikonloppua. Toisaalta eipä tässä pääsiäiseen oo kovin pitkälti enää, siihen loppuu sit mun töissä olo.

Masunasu raskausarpia suri. Otan osaa ja lohdutan, että niitä on toisille siunaantunu jo ennen raskauksiakin ;) Eipä siinä sitten toisaalta enää hirveesti itkettänyt, kun tuli edellisellä kerralla nätisti navan ympärille juovat, niihin kun oli ihan hyvä syynsä.

Nyt on pakko hehkuttaa, kun on itellä NIIN hyvä fiilis, että reilu kuukaus täys savuttomuutta takana! Oli neuvolan tätikin tosi ilonen, kun pääsin kertomaan sille siihen " savukkeiden lukumäärä" -kohtaan että pyöreä 0. välillä tulee kovakin kaipuu sauhuille, mutta kun muistuttaa itselleen sitä maailman parasta syytä lopettamiseen,menee nekin hetket nopeasti ohi.

Hankinnoista: meillä on ensimmäiseltä säästössä kasa vaatteita ja tavaraa, ihan tarkkaa tietoa ei mulla edes ole, että mitä pitäs vielä huomata, onneksi tässä on vielä aikaa. Äitiyspakkausta ei oteta nyt, mutta se edellinen sisältö on säästössä (kynsisakset ja kylpymittari mainitsemisen arvoiset). Yhdistelmävaunut ja auton turvaistuin ostettiin uutena, joten niillä on käyttöikää vielä hyvin. Pinnasänky laitettiin kaatikselle (mulle aikanaan ostettu, käyttäjiä itseni lisäksi 3 nuorempaa sisarustani ja sängyllä takana melkoinen määrä muuttoja) eli se pitää hankkia samoin hoitopöytä heitettiin pois. Kumpikin turvallisuuden kannalta aika arveluttavia ja kumpikin koettiin tarpeellisiksi. Tai hoitopöytä ei olisi välttämätön, jos löytyisi sopiva säilytyspaikka vauvan vaatteille ja vaipoille, ajateltiin hankkia sellanen lipasto-mallinen, missä se hoitotaso on irrotettava. Tuttipulloja löytyy kasa, tutit pitää toki uusia (esikon kanssa imetys ei onnistunut ja aika nopeesti jouduttiin pelkän pullon varaan). Kantoliina koettiin hyväksi, samoin kestovaipat ja kumpiakin löytyy kaapista. Sitteri ja itkuhäly oli toimivia. Oikeastaan meillä ei mitään " turhaa" juur kertynyt, vaikka toki olisi hyvin pärjättykin ilman montaa kapinetta.

Nyt nukkumaan, mukavaa viikkoa itse kullekin

JN & masukaveri 27+3

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
07.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hankinnoista: Aika paljon tässä on tullut jo tarpeellisista hankinnoista... sellaisen vinkin voisin antaa, että lämmitettävä kauratyyny on synnytyksen jälkeen tosi kätevä pinkeille ja kipeille rinnoille. Ehkäisee myös rintatulehduksia. Meiltä tuollainen viime kerralla puuttui, ja olisin sellaista kovasti kaivannut.



Esikoisen jäljiltä tuntuu suurin osa tavaroista jo olevan valmiina ullakolla odottamassa. Ainoastaan sitteri oli silloin vain lainassa, joten sellainen pitäisi hankkia. Vanha hoitopöytäkin myytiin, kun olisi vienyt liikaa tilaa nykyisen asunnon kylppärissä (meille sopii parhaiten kylppärin yhteydessä oleva " hoitopiste" , koska ei tunnu kivalta kiikuttaa kakkapeppuista lasta asunnon toiselta puolelta pesulle kakan " varistessa" lattioille :). Nyt kodinhoitohuoneessa on sen verran syvä taso/pöytä, että siihen vain pitäisi hankkia tukeva hoitoalusta + joku koppa vaipoille ja muille tarvikkeille. Makuuhuoneen lipastosta löytyy onneksi tarpeeksi tilaa vaatteille, kun pikkuisen tiivistää. Vaatteita onkin tullut jo muutamat hankittua, ja äitiyspakkaus saapui noin viikko sitten. Paljon ihanampia vaatteita pakkauksessa on nyt kuin kesällä -04 oli! Siis ainakin omasta mielestäni...



Raskausarvista: Ymmärrän kyllä hyvin harmistuksen näistä! Itse ainakin pikkuisen pelkään, että masuni " turmeltuu" , kun viime raskaudessa ja sen jälkeen masu oli oikein nätti. Rinnat kyllä " repeilivät" kiitettävästi, ja kylkiinkin tuli pienet viivoitetut alueet, mutta ne ei tunnu haittaavan niin paljon kuin jos masu olisi raidallinen. Eli sitä odotellessa.



Huomenna on lääkärineuvola, joten siitä sitten raporttia myöhemmin. Kaikenlaista kolotusta ja vihlontaa on ollut nyt enemmän kuin viime raskaudessa, ja vauva potkii jatkuvasti rakkoa. Virtsatietulehduksen varalta kävin testissäkin, kun oli niin outoja tuntemuksia ja oon käynyt kuukauden sisällä pari kertaa kylpylässä. Mutta onneksi ei ollut tulehdusta. Siinä mielessä vauveli on oikein " kiltti" , että liikkuu tosi ahkerasti... en oikein ikinä ehdi alkaa miettiä ja huolehtia, että onko se nyt liikkunut vähään aikaan.



-alma rv 26+5 ja tyttö 3v



Vierailija
10/11 |
08.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Raskausarvista on täällä juteltu. Mulle tuli todella paljon niitä esikoisen odotusaikana. Koko vatsa on ihan kirjava ja reisiinkin tuli hieman. Viimeiset raskausviikot vietin niitä murehtien ja surren vatsaani, joka ei koskaan olisi entisellään. Pojan synnyttyä tajusin saaneeni jotain niin ihanaa ja kallisarvoista, ettei yhdet raskausarvet muuta asiaa. Nyt arvet ovat ehkä enemmänkin muistutus siitä mitä mahtavaa niistä seurasi. Ne kertoo vaan siitä, että olen saanut olla raskaana ja synnyttää minulle jotain todella rakasta, pienen pojan. Tämän raskauden aikana ei ole vielä uusia arpia ilmaantunut, mutta vielähän tässä on aikaa..



Juuri alkuviikosta kävin läpi noita vauvatarpeita, että mitä kaikkea on ja mitä pitäisi hankkia. Esikoiselta on tallessa kaikki vaatteet, joita on ehkä liian vähän. Paljon vaatteita oli meillä vain lainassa. Tästä syystä päätettiin nyttenkin ottaa se äitiyspakkaus, niin saa sitten ainakin ne vaatteet siitä käyttöön. Turvakaukalo on vielä tallessa ja pulloja löytyy isot kasat. Pullotutit vaan pitää ostaa. Esikoisen kohdalla imettäminen loppui 2 ja puolen kuukauden jälkeen. Toivottavasti nyt onnistuisi paremmin. Sitteri pitää ostaa, kun sen saimme käytettynä ja se sitten hajosi ihan kunnolla. Myös itkuhälytin pitää varmaan ostaa. Esikoisen kanssa sitä ei tarvittu, mutta nyt ei enää uskalla jättää esim. parvekkeen ovea raolleen, kun poika ei varmasti ymmärrä pysyä sisällä.



Omasta voinnista sen verran, että viikko sitten oli lääkärineuvola, jossa kaikki oli kunnossa. Painosta ne taas huomauttivat, vaikkei painoni ole noussut kuin 3 kiloa. Esikoista odottaessa painoa tuli 17kg kaikenkaikkiaan. Kuitenkin toivon, ettei nyt tule niin paljoa, kun tuosta esikoisesta on vielä se 4kg. Väsymys on pysynyt poissa, mutta supistelee aika ajoin aika kipakasti, varsinkin kun innostuu touhuamaan. Innoistuin niitä vauvan tavaroita kattelemaan ja penkomaan niin kyllä siinä sai välillä lepäillä. Esikoisesta alkoi supistelemaan, vielä lievemmin, vasta viikon 30 jälkeen eikä ennen synnytystä ollut lainkaan sellaisia kivuliaita supistuksia.



Aurinkoista viikonloppua kaikille!



Amy, esikoinen 1v5kk ja Hippu rv 26+4

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
10.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitää vielä noista raskausarvista... Aamulla pötkötin sängyssä ja poika (3v) tuli sinne kaveriksi riekkumaan. Siinä sitten kummasteli paljasta vatsaa ja kyseli, mistä " raidat" on tulleet. Kuvitteli edellisen odotuksen tuomat arvet lakanan painaumiksi ja oli ihan ihmeissään, kun tajusi etteivät ne lähde pois.. Toisaalta jotenkin ihana ajatella kuten amy jo kirjoittikin, että arvet ovat muisto odotusajalta.



Viikonloppu meni vessassa. Selvisin alkuraskaudesta onneksi ilman kunnon pahoinvointia mutta nyt iski vatsatauti. Oli muuten mielenkiintoista, kun samaan aikaan supisteli. Ei lainkaan mukavaa! Tänään jo jaksoi huvittaa koko mahapöpö. Ei sillä, että se tauti hauska olisi, mutta aikuisiän ainoat vatsataudit on tarttuneet juuri raskausaikana. Esikoisen kanssa oli viikkoja vielä muutama enempi ja näin ollen mahakin vähän suurempi, mutta muutoin sama juttu.



Parempaa (ja aktiivisempaa) ensiviikkoa! ;)

JN & masukaveri 28+0