Mun veljen vaimo on ihan kuin Nenna. Ei tunnu haluavan ollenkaan töihin.
Kertoo aikovansa olla kotona, kunnes lapset kouluiässä. Kiva taakka veljellä - elättää koko perheen.
Kommentit (7)
Moni mies haluaisi tätä, omani mukaan luettuna, vaikka itse en työpaikastani halua luopua, joten töihin palaan.
Jotenkin omituinen ajatus joillakin, että lapset olisi jotenkin naisen harrastus, ja mies ei haluaisi lapsilleen ja perheelleen parasta.
Muutenkin toisten perheiden sisäiset asiat ei muille kuulu.
Mustakin on parempi että lapset on kotona hoidossa eikä minusta sitten olisi kotiin kuitenkaan jäämään, että mieluummin tienaan rahat.
Jolleivat he vartavasten sinua pyydä puuttumaan asioihinsa ja kysy mielipidettäsi heidän elämänsä ratkaisujen suhteen, niin keskity nainen vaan niihin omiin asioihisi. Oletpa varmaan tosi kiva sukulainen...
Lapset on hyvässä ja rakastettavassa ympäristössä koko päivän, ruoka on pöydässä kun tulee töistä, pyykit pestään ja koti on siisti.
Ja kaikki ovat onnellisempia ja perhe läheisempi.
Sitten kun lapset isompia (esim. yli 8 v) niin elämäntyyli on ihan eri. Lapset kulkee itsekseenkin harrastuksiin ja kavereille sekä auttavat kotitöissä (kun ovat sen taidon kotonaan kerta oppineet). Ja sitten voivat molemmat vanhemmat olla töissä ja rahaakin on enemmän turhuuksiin (ihan pienet lapset eivät piittaa merkkivaatteista yms.).
Itse olen työnsankari ja en kehtaisi oleilla miehen kustannuksella kotona. Enpä toisaalta ole vielä tavannut miestä, joka sitä naiselta haluaisikaan. Kokisin oloni niin supersyntiseksi, jos vaan lusmuilisin täällä, kun mies kestää työelämän painetta. Tuntuisi inhottavalta, ettei perheellä olisi varaa mihinkään, koska minä en suostu kantamaan osaani vastuusta.
Siis tämä on oma tilanteeni ja haluaisin osata ottaa renommin ja luopua tästä pirun yliviritetystä tasa-arvosta ja materiasta.
Vierailija:
Itse olen työnsankari ja en kehtaisi oleilla miehen kustannuksella kotona. Enpä toisaalta ole vielä tavannut miestä, joka sitä naiselta haluaisikaan. Kokisin oloni niin supersyntiseksi, jos vaan lusmuilisin täällä, kun mies kestää työelämän painetta. Tuntuisi inhottavalta, ettei perheellä olisi varaa mihinkään, koska minä en suostu kantamaan osaani vastuusta.Siis tämä on oma tilanteeni ja haluaisin osata ottaa renommin ja luopua tästä pirun yliviritetystä tasa-arvosta ja materiasta.
Menin töihin heti kun kehtasin ja mies jäi kotiin, ihan mielelläni elätän perheen ja meillä on varaa siihen mihin meillä on varaa (ihan mukavasti, asunto ja auto ehdittiin hankkia ennen lapsien syntymää yms).
Kotonahan on paljon mukavampaa;)