Ette kai oikeasti kerro lapsillenne mitä Jeesukselle tapahtui pääsiäisenä?

Vierailija kirjoitti:

Tottakai kerromme ja havainnollistamme kuinka kivoja ihmisiä juutalaiset ovat hakkaamalla naulan sormen läpi. Sen jälkeen ei enää verikokeiden ottaminen tai rokotukset lapsia pelota.

Eikös nuo olleet roomalaisia sotilaita vasaroimassa?

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 03:36"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 03:21"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 03:18"]

Minusta tuo ristinkuolemalla hekumoiminen on ällöä.

[/quote]

 

Ja sitten opetetaan, että Jeesus kuoli mun syntien puolesta. Joo, mä käyn vaikka nyt tappamas jonkun, ja se on ihan ok, koska tää Jeesus antaa anteeksi jos vaan pyydän. Hih ja Jei!! Tavataan taivaassa!!

 

[/quote]

 

Luepa ensin se Raamattu. Aika alussa Raamatussa on ihmisille annettu käskyt ja yksi niistä kuuluu "älä tapa"

[/quote]

 

Joo, niin sanotaan, mutta kuitenkin synnit voi saada anteeksi uskomalla Jumalaan. Ja eikö siinä Raamatussa myös neuvota kivittämään naiset, jotka ovat uskottomia/harrastavat seksiä avioliiton ulkopuolella? 

Uskovaiset on  niin  tekopyhiä, kun uskovat ja noudattavat siitä kirjastaan vaan niitä kohtia, kun itselleen sattuvat sopimaan.

 

Sinä olet rääpinyt noin kohdat Raamatusta. Et näe kokonaisuutta. Lue laajemmin. 

Jo alakoulussa pienillä koululaisilla käytiin vanhan testamentin raakoja kertomuksia läpi. Lapsi totesi että oho vähä raakaa, ja ninä pohdin mikä pakko on tällaisia käydä näin pienillä läpi. Joku totaalinen sokeus niillä oppimateriaalien suunnittelijoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai kerromme ja havainnollistamme kuinka kivoja ihmisiä juutalaiset ovat hakkaamalla naulan sormen läpi. Sen jälkeen ei enää verikokeiden ottaminen tai rokotukset lapsia pelota.

Eikös nuo olleet roomalaisia sotilaita vasaroimassa?

He suorittivat likaiset työt, juutalaiset valitsivat kuka ristiinnaulitaan.

Vieraalla maalla kaukana on kumpu kivinen, sen koloon kerran iskettiin puu  ristin muotoinen...

Ikuiset traumat jäi tuosta laulusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 03:36"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 03:21"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 03:18"]

Minusta tuo ristinkuolemalla hekumoiminen on ällöä.

[/quote]

 

Ja sitten opetetaan, että Jeesus kuoli mun syntien puolesta. Joo, mä käyn vaikka nyt tappamas jonkun, ja se on ihan ok, koska tää Jeesus antaa anteeksi jos vaan pyydän. Hih ja Jei!! Tavataan taivaassa!!

 

[/quote]

 

Luepa ensin se Raamattu. Aika alussa Raamatussa on ihmisille annettu käskyt ja yksi niistä kuuluu "älä tapa"

[/quote]

 

Joo, niin sanotaan, mutta kuitenkin synnit voi saada anteeksi uskomalla Jumalaan. Ja eikö siinä Raamatussa myös neuvota kivittämään naiset, jotka ovat uskottomia/harrastavat seksiä avioliiton ulkopuolella? 

Uskovaiset on  niin  tekopyhiä, kun uskovat ja noudattavat siitä kirjastaan vaan niitä kohtia, kun itselleen sattuvat sopimaan.

 

Sinä olet rääpinyt noin kohdat Raamatusta. Et näe kokonaisuutta. Lue laajemmin. 

Niin, pitää lukea siten, että epämieluisat ja ristiriitaiset kohdat sivuutetaan.

Toki. Erityisesti lapset tykkäävät kohdasta, jossa sotilas tökkii keihäällä kylkeen.

Onhan se kyllä aika v.tun outoa että elokuvilla jne. on ikäraja ja ollaan huolissaan siitä millaiselle materiaalille lapset altistuu, mutta raamatun kuvasto ja tarinat tappamisesta ja kansanmurhaamisesta ja kiduttamisesta ja ruiskaamisesta ja insestistä sitten muka on ok vaikka tutkitusti traumatisoi lapsia, eikä se olisi vain vapaaehtoista vaan pakollista koulussa.

Minä olen kuullut jo varhaislapsuudessa noista asioista.  Kasvoin kodissa, jossa usko oli luonnollinen osa elämää, ei millään tavalla tuomitsevaa vaan iloinen pohja ihmiseksi kehittymiselle.  Jos lapsi saa pelkoja, syynä on kasvattajien ymmärtämättömyys, kykenemättömyys kertoa asioista niin kuin lapselle kuuluu. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kuullut jo varhaislapsuudessa noista asioista.  Kasvoin kodissa, jossa usko oli luonnollinen osa elämää, ei millään tavalla tuomitsevaa vaan iloinen pohja ihmiseksi kehittymiselle.  Jos lapsi saa pelkoja, syynä on kasvattajien ymmärtämättömyys, kykenemättömyys kertoa asioista niin kuin lapselle kuuluu. 

Jos raamattu on jumalan sana ja aiheuttaa lapsille luonnollisesti ahdistusta, tarkoittaako se sitä että jumalan sanaa pitää sensuroida, piilotella ja vääristellä jotta se sopii lapsille?

Jeesus söi mämmiä, pukeutui noidaksi ja leikki pääsiäisenä pääsiäispupujen ja tipujen kanssa 👍

Enkä kerro, että karitsa makaa punaviiniissä kuumassa uunissa🐏🐏🐏🐏

Tätä laulettiin koulussa eka- tokaluokalla.

Kuvistinnilla piirrettiin  Jeesus ja 3 ryöväriä riippumaan ristille veri naulanrei'istä valuen.   Opettaja kehui piirustustani, kun onnistuin kuvaamaan siinä Jeesuksen ja ryövärien keskustelunkin. Toinen rosvo oli ivallisen, toinen katuvan näköinen.

t: nimim. Assburger 

Ymmärrän hyvin huolesi. Pääsiäisen tapahtumat ovat kieltämättä sisällöltään dramaattisia ja käsittelevät teemoja, jotka ovat aikuisellekin raskaita – saati sitten lapselle. On aivan totta, että liian graafiset kuvaukset kärsimyksestä voivat olla pelottavia ja ahdistavia.

Tapa, jolla pääsiäisestä kerrotaan lapsille, riippuu kuitenkin täysin lapsen iästä ja tavasta, jolla asia esitetään. Useimmiten kasvatuksessa ja kerhoissa käytetään menetelmiä, jotka pehmentävät kerrontaa:

Miten aihetta yleensä lähestytään?

Painopisteen siirtäminen: Sen sijaan, että keskityttäisiin fyysiseen väkivaltaan, huomio kiinnitetään usein tarinan muihin puoliin: ystävyyteen, luopumiseen, suruun ja lopulta toivoon sekä iloon (ylösnousemukseen).

Symboliikka: Veristen yksityiskohtien sijaan käytetään symboleita, kuten ristiä, tyhjää hautaa tai pajunoksia.

Lapsen ehdoilla: Pienimmille lapsille tarina kerrotaan usein hyvin pelkistetysti. Saatetaan sanoa vain, että "Jeesus kuoli, koska jotkut ihmiset olivat hänelle ilkeitä, mutta sitten tapahtui ihme."

Turvallinen lopetus: Pääsiäiskertomusta ei koskaan jätetä pitkäperjantain suruun, vaan tarina viedään aina pääsiäisaamun iloiseen käänteeseen. Tämä auttaa lasta käsittelemään pelkoa turvallisuuden tunteen kautta.

Miksi siitä kuitenkin kerrotaan?

Moni vanhempi ja kasvattaja ajattelee, että kuolema ja vääryys ovat osa elämää, jota ei voi täysin piilottaa. Pääsiäistarina tarjoaa tavan käsitellä näitä vaikeita asioita hallitussa ympäristössä, jossa korostuu lopulta se, että valo voittaa pimeyden.

On silti täysin vanhempien oma valinta, milloin ja miten näistä asioista kotona puhutaan. Jollekin lapselle pelkkä virpominen ja suklaamunat ovat juuri sopiva tapa viettää juhlaa, kun taas toinen saattaa alkaa itse kysellä ristien merkitystä nähdessään niitä kuvastossa.

Millaisia ajatuksia sinulla on siitä, mikä olisi sopiva ikä tai tapa tutustuttaa lapset kulttuurisiin perinteisiin, jotka sisältävät vaikeita teemoja?

Onpa tässä ketjussa ollut monenlaista vuosien varrella. Kommentoin jotain johonkin.

Pääsiäisen historiallisuus: Kyllä tuon aikakauden historian ym. tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että Jeesus on historiallinen henkilö ja että hänet todellakin ristiinnaulittiin. Jos tähän liittyviä lähteitä ei pidetä riittävän luotettavina, niin ei voida pitää luotettavana oikeastaan mitään historiallista tietoa noin vanhoista tapahtumista, koska siihen aikaan ei ollut mitään reaaliaikaista uutisointia tai objektiivisuuteen pyrkivää historiankirjoitusta. Raamattua ei ole kirjoitettu satoja vuosia tapahtumien jälkeen, kuten joku kommentoija väitti vuonna 2014, vaan noin 30-70 vuotta jälkeenpäin. Etenkin vanhimpien versioiden kirjoittamisen aikaan on ollut runsaasti tapahtuma-ajan silminnäkijöitä elossa ja olisi aika erikoista sijoittaa noin tuoreeseen ajankohtaan täysin fiktiivinen henkilö seikkailemaan nimeltä mainittujen paikallisten julkkisten kanssa, ja odottaa että se menee läpi.

Mitä sitten lapsille kerrotaan? Uskovien keskuudessa on ollut valitettavan yleistä, että kristinuskoon liittyvien asioiden kohdalla ei aina ole tajuttu ikätasoisuuden merkitystä. Ja siksi joskus on päädytty näyttämään esim juuri ristiinnaulitsemiseen liittyen aivan liian raakaa materiaalia aivan liian pienille lapsille. Sellainen on väärin, eikä edistä mitään positiivista. En oikein ymmärrä aikuistenkaan kohdalla kidutuksen yksityiskohtiin uppoutumista. Homman pointti on muualla. Pääsiäisessä oleellisinta on kuitenkin ylösnousemus ja kuoleman voittaminen.

Lapsena mulle luettiin Raamatun kertomusten kirjasarjaa, jota mun kummit keräsivät mulle. Varmaankin juuri ikätasoisuuden parantamiseksi sain Jeesuksen ylösnousemuksesta kertovan kirjan ennen Jeesuksen kuolemasta kertovaa. Tämä logiikka-aukko ei haitannut mua pätkääkään!

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin huolesi. Pääsiäisen tapahtumat ovat kieltämättä sisällöltään dramaattisia ja käsittelevät teemoja, jotka ovat aikuisellekin raskaita – saati sitten lapselle. On aivan totta, että liian graafiset kuvaukset kärsimyksestä voivat olla pelottavia ja ahdistavia.

Tapa, jolla pääsiäisestä kerrotaan lapsille, riippuu kuitenkin täysin lapsen iästä ja tavasta, jolla asia esitetään. Useimmiten kasvatuksessa ja kerhoissa käytetään menetelmiä, jotka pehmentävät kerrontaa:

Miten aihetta yleensä lähestytään?

Painopisteen siirtäminen: Sen sijaan, että keskityttäisiin fyysiseen väkivaltaan, huomio kiinnitetään usein tarinan muihin puoliin: ystävyyteen, luopumiseen, suruun ja lopulta toivoon sekä iloon (ylösnousemukseen).

Symboliikka: Veristen yksityiskohtien sijaan käytetään symboleita, kuten ristiä, tyhjää hautaa tai pajunoksia.

Lapsen ehdoilla: Pienimmille lapsille tarina kerrotaan usein hyvin pelkistetysti. Saatetaan sanoa vain, että "Jeesus kuoli, koska jotkut ihmiset olivat hänelle ilkeitä, mutta sitten tapahtui ihme."

Turvallinen lopetus: Pääsiäiskertomusta ei koskaan jätetä pitkäperjantain suruun, vaan tarina viedään aina pääsiäisaamun iloiseen käänteeseen. Tämä auttaa lasta käsittelemään pelkoa turvallisuuden tunteen kautta.

Miksi siitä kuitenkin kerrotaan?

Moni vanhempi ja kasvattaja ajattelee, että kuolema ja vääryys ovat osa elämää, jota ei voi täysin piilottaa. Pääsiäistarina tarjoaa tavan käsitellä näitä vaikeita asioita hallitussa ympäristössä, jossa korostuu lopulta se, että valo voittaa pimeyden.

On silti täysin vanhempien oma valinta, milloin ja miten näistä asioista kotona puhutaan. Jollekin lapselle pelkkä virpominen ja suklaamunat ovat juuri sopiva tapa viettää juhlaa, kun taas toinen saattaa alkaa itse kysellä ristien merkitystä nähdessään niitä kuvastossa.

Millaisia ajatuksia sinulla on siitä, mikä olisi sopiva ikä tai tapa tutustuttaa lapset kulttuurisiin perinteisiin, jotka sisältävät vaikeita teemoja?

Pitkä selitys, kuinka kerrotaan lapsille verinen sepite. Yksinkertaisempaa olisi jättää kokonaan tuo aivopesu tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Onpa tässä ketjussa ollut monenlaista vuosien varrella. Kommentoin jotain johonkin.

 

Pääsiäisen historiallisuus: Kyllä tuon aikakauden historian ym. tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että Jeesus on historiallinen henkilö ja että hänet todellakin ristiinnaulittiin. Jos tähän liittyviä lähteitä ei pidetä riittävän luotettavina, niin ei voida pitää luotettavana oikeastaan mitään historiallista tietoa noin vanhoista tapahtumista, koska siihen aikaan ei ollut mitään reaaliaikaista uutisointia tai objektiivisuuteen pyrkivää historiankirjoitusta. Raamattua ei ole kirjoitettu satoja vuosia tapahtumien jälkeen, kuten joku kommentoija väitti vuonna 2014, vaan noin 30-70 vuotta jälkeenpäin. Etenkin vanhimpien versioiden kirjoittamisen aikaan on ollut runsaasti tapahtuma-ajan silminnäkijöitä elossa ja olisi aika erikoista sijoittaa noin tuoreeseen ajankohtaan täysin fiktiivinen henkilö seikkailemaan nimeltä mainittujen paikallisten julkkisten kanssa, ja odottaa että se menee läpi.

 

Mitä sitten lapsille kerrotaan? Uskovien keskuudessa on ollut valitettavan yleistä, että kristinuskoon liittyvien asioiden kohdalla ei aina ole tajuttu ikätasoisuuden merkitystä. Ja siksi joskus on päädytty näyttämään esim juuri ristiinnaulitsemiseen liittyen aivan liian raakaa materiaalia aivan liian pienille lapsille. Sellainen on väärin, eikä edistä mitään positiivista. En oikein ymmärrä aikuistenkaan kohdalla kidutuksen yksityiskohtiin uppoutumista. Homman pointti on muualla. Pääsiäisessä oleellisinta on kuitenkin ylösnousemus ja kuoleman voittaminen.

 

Lapsena mulle luettiin Raamatun kertomusten kirjasarjaa, jota mun kummit keräsivät mulle. Varmaankin juuri ikätasoisuuden parantamiseksi sain Jeesuksen ylösnousemuksesta kertovan kirjan ennen Jeesuksen kuolemasta kertovaa. Tämä logiikka-aukko ei haitannut mua pätkääkään!

Niin, logiikka-aukot ei luulevaisia juuri haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kuullut jo varhaislapsuudessa noista asioista.  Kasvoin kodissa, jossa usko oli luonnollinen osa elämää, ei millään tavalla tuomitsevaa vaan iloinen pohja ihmiseksi kehittymiselle.  Jos lapsi saa pelkoja, syynä on kasvattajien ymmärtämättömyys, kykenemättömyys kertoa asioista niin kuin lapselle kuuluu. 

Jos raamattu on jumalan sana ja aiheuttaa lapsille luonnollisesti ahdistusta, tarkoittaako se sitä että jumalan sanaa pitää sensuroida, piilotella ja vääristellä jotta se sopii lapsille?

Jos jumalan sana aiheuttaa ahdistusta, niin on syytä pohtia onko kohderyhmä ihan oikein valittu. Mikä on lahkouskovaisen äo ja tilannetaju? 

Eikö uskon pitäisi olla iloinen ja hyvä asia, eikä trauma jota selvitellään vielä aikuisenakin? 

Tuntuvatpa uskonasiat olevan luterilaisille vaikeita käsitellä.  Olen joinakin vuosina viettänyt pääsiäistä katolisissa maissa, siellä pääsiäinen on todella suuri juhla kulkueineen.  Perheet osallistuvat tapahtumiin, usko on luonnollinen osa elämää eivätkä lapsukaiset ole vähääkään traumatisoituneita!   Onneksi minulla on ystäviä eteläisessä Euroopassa, ehkä muutan sinne eläkkeellä itsekin. 

Jouluna syödään possu ja päästäisenä jossu.