Lue keskustelun säännöt.
Mitä voin enää tehdä? Auttakaa... =(
22.01.2008 |
Ollaan aina asuttu eräässä suuressa kaupungissa etelä-Suomessa. Muutimme kuitenkin joitakin vuosia sitten aivan eri puolelle tätä kaupunkia suuremman ja mukavamman asunnon vuoksi. Edellinen kävi pieneksi.
Mutta mua ahdistaa tämä seutu. On niin hiljaista, että menee helposti päivä niin, etten näe yhtäkään ihmistä perheeni lisäksi. Mihinkään en voi lähteä käymään, kun autoa ei päivisin ole ja kaikki paikat ovat kovin kaukana. Lähimpään kauppakeskukseen ajaa hyvällä tuurilla 20 minuuttia...
Julkiset kulkevat huonosti. Vuokra-asuntoja on paaaaljon. Koulussa ei oikein mikään tunnu toimivan, hoitopaikat ovat kiven alla.
Kaipaan entistä kotiseutua, samoin lapseni. Mies sanoo, ettei jaksa muuttoa, on liian kallista ym., mutta minä olen ihan poikki tähän. Kotona yksin lasten kanssa aamusta iltaseitsemään. Valitanko turhasta? Vai alanko oikeasti katsella uutta kotia - yksin tai yhdessä... =(
Kommentit (7)
ja sitten kun sopiva on löytynyt ehdotat miehellesi? Tekisit tavallaan työteliään pohjatyön valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niin inhottava olo, ettei enää ajatus juokse. Kun kaikki on periaatteessa ihan hyvin, tämä ei vaan ole " mun" paikka asua...
laita ilmoitus nettiin (siis etsin ystävää -tyyppinen). Onko kerhoja? Entäs srk? Neuvolan ilmoitustaulu, sinnekin voi laittaa ilmoituksen.
kuulostaa tosi ahdistavalta. eikö ole ketään johon voisit tutustua ja saada päiväksi seuraa, naapureita, koulukavereiden äitejä? Mitään yhdistysten tai kerhojen toimintaa, johon voisit lähteä mukaan? Tai jos muutto on kallis, olisko halvempaa hankkia sulle joku pieni auto, jotta pääsisit liikkeelle sieltä?
Kaipaat entiseen, mutta asenteesta lähtee paljon. Jos ette ole muuttamassa perheenä eikä erokaan houkuta, saisitko pääsi käännettyä vielä niin että yrittäisit nähdä uusia mahdollisuuksia? Ellei seuraa kertakaikkiaan löydy, keksi joku uusi harrastus ja tee muutenkin kaikkea pientä kivaa, mistä vaan saat itsellesi hyvää oloa ja piristystä. Tsemppiä, kevättä ja valoa kohti mennään! :)
Yleensä kai kun muutetaan, mietitään tarkkaan kaikki plussat ja miinukset ja ennakoidaan vuosien päähän sitä, millaista on missäkin vaiheessa elämää asua missäkin paikassa. Teiltä taisi jäädä tämä työ väliin...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6; muutimme, koska tarvitsimme tilaa ja on suuri perhe. Edellinen seutu oli liian hintavaa isomman asunnon ostoa ajatellen. Selvitimme kaiken tarpeellisen, en voinut arvata, että täällä ei ole päivisin oikein ketään.
5; kiitos sinulle, olet ihana! Olen koittanut paljon ja nyt vanhin lapsenikin puhelee muistoistaan ja kaipaa entisiä ystäviään. Miehelle on enemmän merkitystä, että kodin pitää olla jotenkin " hieno" . Mulle kelpaisi se, että olisi ihmisiä ja edes kohtuullinen matka kauppaan tai ylipäätään jonnekin...
Mies voisi ehkä muuttaakin, mutta ei tuonne mistä lähdimme, ei edes sinne päin. On kyllä kallistakin siellä =(.
Ei oo pakko jäädä neljän seinän sisälle. Voihan sitä kaupungissakin jäädä.
Asenteesta kiinni!!!