vajaa 3-v. tulee joka yö vanhempien sänkyyn
Hän on aikaisemminkin tullut meidän sänkyymme, mutta nyt homma tapahtuu joka yö - tai jos pojan kantaa omaan sänkyynsä, niin monta kertaa yössä. Itse voin vielä nukkua kohtuullisen hyvin poika vieressä, mutta mieheni on herkkäunisempi ja valittaa tilanteesta.
Niin, ja lapsen ulkoisessa elämäntilanteessa ei ole ollut muutoksia, mutta hänellä on tällä hetkellä uhma todella pahassa vaiheessa. Tähän yhdistyy taas sitten toisaalta sellainen mammanpoikamaisuus, eli sitten taas kun poika ei huuda " mene pois" , hän kaipaa todella paljon huomiota ja läheisyyttä.
Onko joku kokeillut vastaavassa tilanteessa jotain palkkiojärjestelmää, tyyliin tarraa aina hyvin nukutusta yöstä (ja sitten jotain palkkiota, kun tarroja on enemmän)? Onko toiminut?
Kommentit (6)
että olis meidän tilanteessa ihana, jos vain tuo 3-vuotias tulisi, mut kun tulee 6-vuotias ja vajaa 2-vuotias, jotka juuri ovat ne levottomimmat nukkujat. Esikoinen (8v) ja tuo 3-vuotias nukkuvat enemmän paikoillaan ja siis myös omissa sängyissään.
Usein, viikottain, aamulla todetaan, että koko 6-henkinen perhe on nukkunut meidän sängyssä -onneks koirat ei sentään hypi sinne :D Mutta ehkä eivät enää rippikouluiässä meidän viereen huoli :D
Anteeksi, osui vain silmään tuo kysymyksesi. Mekin kokeiltiin aikoinamme palkkiota (tarrat lähinnä), mutta ei tuottanut tulosta. Nyt ollaan sopeuduttu tilanteeseen ja yritetty sit puolitokkuraisia lapsosia siirtää omiin sänkyihin (usein huonolla menestyksellä) tai meidän sängyllä vähän järjestykseen, hih.
hänellä on ollut tässä viimeisen puolen vuoden aikana vaiheita, jolloin tulisi meidän viereen nukkumaan - oli välillä kipeänä ja sinne pääsi, sen jälkeen on yrittänyt useammin ;-) ja aina kun pääsee, pyytää seuraavanakin yönä tulla.
Meillä on pyritty toimimaan niin, että tällaina kausina otamme lastenhuoneen lattialle patjan (jos siis pyytää viereen useamman kerran yössä jne) ja jompikumpi vanhemmista siirtyy siihen nukkumaan loppuyöksi. Yleensä tämä on riittänyt ja parin yön päästä on palattu normaalin nukkumiseen, yleensä sit myös ilman viereennukkumispyyntöjä. Tarroja ei ole tarvittu eli yöllisillä touhuilla ja päivän touhuilla ei ole yhteyttä meillä keskenään - itse näkisin vaikeana aamulla palata yölliseen käytökseen palkkion muodossa. Mutta toki se voi olla toimiva keino sekin - meillä tarroja on käytetty mm. iltarauhoittumisiin eli tarran on saanut kun nukkumaanmenot ja illat on sujuneet rauhallisesti riitelemättä ja huutamatta (myös äiti on saanut tarroja tällöin).
Lapsi toki tarvitsee turvaa ja läheisyyttä ja sitä hänelle suomme kun kyse on painajaisista, pelosta, paniikista jne. Mutta ihan pelkkä nukkumaan äitin viereen -pyyntö ei sellaisenaan vielä ' riitä' eli emme halua vakituista petikaveria väliime. Joskus se vain on pelkkä tapa tulla viereen.
Tulee joka yö ja huuto on hirveä jos vie hissukseen takaisin, ja sen jälkeen herää koko talo. Ei olla otettu itsellemme paineita asiasta, vaikka olisi tosi ihana nukkua ihan itse ja yksin omassa sängyssä.
Meillä lisäksi 2,5kk vauva jonka imetän öisin, ja välillä sängystä löytyy aamulla myös 6-v esikoinen, joten täyttä on! 3-v:llä on aivan hirveä uhmaikä juuri nyt päällä, liittyisikö tuo siihen. Poika huutaa unissaankin harva se yö En tahdo! Ei käy! silloin kun vielä nukkuu omassa sangyssään. Hetken päästä jo kipittää isän ja äidin väliin, jossa nukkuukin levollisesti ja rauhallisesti aamuun asti.
Meillä myös samainen ongelma ja kun itse olin viimeisilläni raskaana, oli hieman hankalaa kun vajaa 3-v poika tuli meidän väliin ' potkimaan' .. hän on todella levoton nukkuja.
Näin meillä:
Minä tein tietskalla viiden ruudun taulukon ja jokaisesta yöstä (illasta aamuun), jonka oli nukkunut omassa sängyssä poikamme sai laittaa ruutuun tarran. Eka yö meni hyvin, toisena tuli väliimme - vaikka muistutettiin tarroista, mutta sitten seuraavat neljä tarraa tulivat peräkkäisinä öinä ja poika pääsi lelukauppaan valitsemaan lelun ja siitä lähtien on nukkunut hyvin omassa sängyssään:o) Enää satunnaisesti (yleensä kun kipeä) tulee meidän väliin.
Mä suositan kanssa patjaa lastenhuoneen lattialle! Toimii tosi hyvin. Saa läheisyyttä ja voi tulla siihen viereenkin. Meillä siis isä kanssa herkkäuninen ja saa nukkua sitten rauhassa omassa sängyssään. Ja minä nukun patjalla kanssa hyvin, kun heti ekasta huutelusta siirryn siihen ja huutelut loppuu. Ja mikä plussa, lapselle on alkanut sattua useammin " vahinkoja" eli kun ei enää totu siirtymään äidin ja isän väliin niin alkaa vahingossa nukkuakin kokonaisia öitä omassa sängyssään! Oikeasti vuoden nukkui meidän sängyssä melkein ja nyt on tällä keinolla saatu takaisin omaan sänkyyn ja huoneeseen+ viikossa puolet öistä ainakin on putkeen nukuttuja!
Siihen asti poikanen ei ollu koskaan nukkunut meidän välissä. Nyt on ikää - jo 3v3kk kohta - ja edelleen tulee väliin lähes joka yö. Me ei olla edes yritetty siirtää yöllä omaan sänkyyn koska siitä tulee hirveä huuto, sattuu olemaan aika kantikas luonen tuo poika.
Meillä minä olen se herkkäunisempi ja painun sitten eri huoneeseen. Joskus menen suosiolla jo illalla nukkumaan eri huoneeseen.
En oo jotenkin ottanut tätä silleen, että se olis ongelma vaikka olishan se kiva nukkua keskeytyksessä omassa sängyssä joskus. No viime yönä sekin onnistui:)
Meillä poika aloitti tarhan vajaa 3-vuotiaana, joten tuo viereen tuleminen ei liity varsinaisesti siihen. Tai no voihan se nyt sitte olla sitä läheisyyden kaipuuta mutta alkujaan tuli viereen kun oli kovassa flunssassa. Olihan siinä ihmettelemistä kun ei ollut ennen vieressä viihtynyt. Ja niin, alkuun melko pitkän aikaa poika piti _kantaa_ omasta huoneesta kun ei suostunut itse tulemaan....