tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Mietin vaan että jos joku inhimillistää esimerkiksi leluja, niin millä logiikalla on parempi heittää ne olevinaan niin rakkaat ja tärkeät lelut roskiin tuhottavaksi kuin antaa ne eteenpäin. 

Ei ole kyse logiikasta. Se on vain tunne. Ei sitä kannata järkeillä jonkinlaisilla tieteellisellä perusteilla.  

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos ei arvosteltaisi kenenkään valintoja siitä, että mitä säästää ja mitä ei. Vaan keskitytään pitämään tämä ketju hyvänmielen ketjuna, jollainen se on ollutkin ja jatketaan tavarapaljoudesta keskustelua :)

Aina kun syntyy vähänkin keskustelua, niin heti joku on selittämässä, että keskitytään nyt pitämään ketju hyvänmielen ketjuna. Mitä ihmettä! Nimenomaan tässä pyritäänkin menemään vähän epämukavuusalueelle, että ajatuksia ja herätyksiä syntyisi, että pääsisimme pois liiasta kiintymisestä tavaroihin ja jopa romuihin. Nyt ei kaivata jarruttelua ja hyssyttelyä. Ei todellakaan!

Olen luopunut tarpeettomista huonekaluista pienessä asunnossa, ja se on ollut suurin yksittäinen, asumismukavuutta lisäävä asia. Yllättävän monelle asialle minulla ei sitten kuitenkaan ollut käyttöä tai tilaa, ja kämppä näytti aivan liian ahtaalta. Nyt on tilaa liikkua.

Omakotitalo, 180m2, kaikki kamat mahtuvat isoon pakettiautoon, mitä sisällä on. Useita kaappeja tyhjänä, En ole koskaan säästänyt, mitään turhaa. Nyt olisi tosin yksi ylimääräinen polkupyörä. 

Mulla on tässä parin viikon aikana kypsynyt ajatus siitä, että haluan päästä tavaroideni kanssa tilanteeseen, että olen ns. tällä vuosikymmennellä. En nyt siis ole heivaamassa pois tavaroita, jotka on mieluisia ja tarpeellisia, mutta yli 5v vanhoja. Vaan kun karsin nyt turhat pois, niin jatkossa mun kirppikselle päätyvät on semi tuoretta ja ajanmukaista. En halua säilöä enää esim lakanoita, jotka ostin ekaan omaan kotiin 19v sitten.

Vierailija kirjoitti: mitä jos potato kuvat niistä? Sit pidät vain esim yhden pelin, yhden pehmon jne. Ei kiva säilöä semmoisia mitkä liittyy huonoihin muistoihin.

Vierailija kirjoitti:

Mun suurin kipukohta tavaroissa on lapsuuden lelut. Mitä mä teen niille? Oon lapseton, 40 lähestyvä ysärin lama-ajan lapsi. Leluihin liittyy paljon hyviä ja huonoja tunteita ja muistoja. Lähes kaiken sain käytettynä, vain harvat asiat oli just mulle hankittuja. Tavaroilla kiristettiin, uhkailtiin heittää pois jos olin käyttäytynyt huonosti tms. En saanut kotoa pois muuttaessakaan ottaa omiani mukaan vaan niillä kiristettiin silloinkin. Aikuisiällä olen hakenut pois osan kun äiti on uhkaillut heittää pois kun "et vieläkään ole viitsinyt hakea" vaikka totuus on ollut etten ole saanut hakea. Sitten jos itse sanon, että nyt voisin ottaa mukaani niin saan kuulla olevani itsekäs, leluilla voisi joku muu vielä leikkiä. Kaikkeen tähän kiristämiseen ja veivaamiseen pohjaa mun ongelmat tavaran kanssa. Mistään en uskalla luopua ja jos uskallaan, syyllistän itse itseäni jos ei kukaan muu sitä tee. 

 

Tää on jännä juttu. Joillakin ihmisillä tuntuu olevan kiintymyyssuhde tavaroihinsa. Mä taas saatan käyttää jotain vaatetta kerran tai kaks ja pistää myyntiin. Sitä sit jotkut kaverit päivittelee "voi ei, miten sä raaskit tänki myydä". Niin, totesin sen epäsopivaks ja halusin siitä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tässä parin viikon aikana kypsynyt ajatus siitä, että haluan päästä tavaroideni kanssa tilanteeseen, että olen ns. tällä vuosikymmennellä. En nyt siis ole heivaamassa pois tavaroita, jotka on mieluisia ja tarpeellisia, mutta yli 5v vanhoja. Vaan kun karsin nyt turhat pois, niin jatkossa mun kirppikselle päätyvät on semi tuoretta ja ajanmukaista. En halua säilöä enää esim lakanoita, jotka ostin ekaan omaan kotiin 19v sitten.

Mä ainakin heitän vain rikki menneet lakanat tekstiilijätteeseen. En siis sen mukaa  kuinka vanha lakana on. Jos käyttää aina vanhimmat ensin, niin silloinhan lakanatkin pysyvät ajanmukaisina. Eri asia on 60-luvun mummin lakanat. Ne ovat parempia kuin nykylakanat käyttämättöminäkin. Mutta jos vain haluat eroon, niin vie kaikki ehjä Kierrätyskeskukseen tai vaikka Konttiin.

Vierailija kirjoitti:

Tää on jännä juttu. Joillakin ihmisillä tuntuu olevan kiintymyyssuhde tavaroihinsa. Mä taas saatan käyttää jotain vaatetta kerran tai kaks ja pistää myyntiin. Sitä sit jotkut kaverit päivittelee "voi ei, miten sä raaskit tänki myydä". Niin, totesin sen epäsopivaks ja halusin siitä eroon.

Aha. En nyt kauheasti kehuskelisi sillä, että jatkuvasti (tai usein) ostelen epäsopivia vaatteita. 

Kiva juttu, että osa täällä suhtautuu tavaraan ja kuluttamiseen kepeästi, ei ole erityistä kiintymyssuhdetta mihinkään ja kaikki on niin kamalan helppoa. Good for you. Ainoa mitä mietin, on miksi kirjoittelette tänne?

Itsellä on toinen tilanne ja toinen lähtökohta elämään. Niitä omia tunnelukkoja työstän ja yritän avata, yritän muuttaa tapaani toimia. 

Mutta hei kiva kun täällä osalla ei mitään tavarapaljoutta ole!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni ärsyttää suunnattomasti erityisesti tuo tiskikone kun itselleni on väitetty, että näihin asuntoihin ei muka saa laitettua tiskikonetta.

Anteeksi mitä? Kuka on sanonut, ettei saa tiskikonetta laittaa, jos on omistusasunnosta kyse? Et ole tainnut koskaan käydä edes juttelemassa keittiösuunnittelijan kanssa. Tiskikoneen voi laittaa hyvinkin pieneen tilaan. Tietysti se aina vie tilaa alakaapeilta ja joutuu suunnittelemaan tosi tarkkaan joka sentin, mutta sellaista taloyhtiötä ei ole, joka kieltäisi yksittäisiä keittiökoneita. 

Eihän kyse ollut, että ei saa laittaa vaan ei saa laitettua. Voi olla, että vesijohdoissa ja hanassa ei ole tiskikoneelle liityntää ja alakaappien takana ei ole sähkövetoja. Joutuu siis tekemään lisäasennuksia, jos tiskarin tahtoo. Itse esim muutin omistusasuntoon, jossa ei ollut tiskikonetta, mutta sille oli paikka, vesiliitännät ja sähköpistoke olemassa. Nätisti meni kone paikoilleen.

Vietiin tänäänkin kaatopaikalle kuorma. Oli tällä kertaa vain vajaa pakettiautollinen ser-jätettä, mutta päätettiin että ei aleta hilloamaan niitä enää, vaikka auto ei tule täyteen. Mun mies on jo oppinut, et jos mä päätän et jostain luovun, on 24h aikaa viedä ne pois tai alan epäröimään. Tää kaikki poistaminen tuntuu poistaneen mun aivoilta myös kuormitusta.

Tänään en herännyt siihen, että olisin saanut kaksi toridiilitarjousta yön aikana 😀 mun hannu hani -putki kesti vain kaksi peräkkäistä yötä, mutta sentään sain ne 4 poistoa, mistä oon kiitollinen! :)

Mulla on nyt viime aikoina toiminut hyvin se, että laitan eteisen penkille ison pahvilaatikon ja nostelen sinne sitä mukaa kun tulee vastaan tavaraa, josta voin ilmaiseksi luopua. Kun laatikko täyttyy, vien kierrätyskeskukseen. Jos on jotain kirppikselle sopivaa, otan kuvan, laitan toriin ilmoituksen. Kun on aika käydä kierrätyskeskuksessa, arvioin ne toriin laittamani uudelleen ja saatan jotain siirtää siihen pahvilaatikkoon. 

Mä oon tänä talvena polttanut ulkona lyhdyissä kaikennäköisiä kynttilöitä. Oon saanut lahjaksi esim jonkun eläimen muotoisia tms mitä en ole raaskinut polttaa kun on niin söpöjä. Muutenkin oon tykännyt, että kaikissa lyhdyissä on samanlaiset vaikka kevään väreihin sopivat kynttilät. Päätin, että ihan sama, ei siellä pimeässä kukaan näe onko kynttilät eriparia. Nyt alkaa olla jäljellä pääsääntöisesti samannäköisiä "parillisia" kynttilöitä ja hyllyille tullut tilaa. Vaikka kauniita olivatkin, eikös kynttilät ole tehty poltettaviksi?

Vierailija kirjoitti:

Mä oon tänä talvena polttanut ulkona lyhdyissä kaikennäköisiä kynttilöitä. Oon saanut lahjaksi esim jonkun eläimen muotoisia tms mitä en ole raaskinut polttaa kun on niin söpöjä. Muutenkin oon tykännyt, että kaikissa lyhdyissä on samanlaiset vaikka kevään väreihin sopivat kynttilät. Päätin, että ihan sama, ei siellä pimeässä kukaan näe onko kynttilät eriparia. Nyt alkaa olla jäljellä pääsääntöisesti samannäköisiä "parillisia" kynttilöitä ja hyllyille tullut tilaa. Vaikka kauniita olivatkin, eikös kynttilät ole tehty poltettaviksi?

Ihan sama "urakka" minulla. Kynttilöitä poltan pois. Joitakin jemmailin jopa vuosia mutta nyt olen antanut mennä..Omaksi ja naapureiden iloksi. Kynttilälyhty kuistilla on kuin tervetulotoivotus 🙂Kynttilät ovat muuten aika kalliita ja jotkut todella surkeaa laatua. Siksikin on mukavaa niistä luopua. Päätin että en jatkossa osta muita kuin tuikkuja ja lyhtykynttilöitä ulos lyhtyyn. Sisällä ei olisi välttämätöntä polttaa ollenkaan. Tämä on mulla sitä kerroksellista poistamista. Aluksi en muka raaski ja lopulta kun jostain päätän luopua niin tulen iloiseksi enkä koskaan kadu mitään myytyä, lahjoitettua tai käyttöön otettua esinettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon tänä talvena polttanut ulkona lyhdyissä kaikennäköisiä kynttilöitä. Oon saanut lahjaksi esim jonkun eläimen muotoisia tms mitä en ole raaskinut polttaa kun on niin söpöjä. Muutenkin oon tykännyt, että kaikissa lyhdyissä on samanlaiset vaikka kevään väreihin sopivat kynttilät. Päätin, että ihan sama, ei siellä pimeässä kukaan näe onko kynttilät eriparia. Nyt alkaa olla jäljellä pääsääntöisesti samannäköisiä "parillisia" kynttilöitä ja hyllyille tullut tilaa. Vaikka kauniita olivatkin, eikös kynttilät ole tehty poltettaviksi?

Ihan sama "urakka" minulla. Kynttilöitä poltan pois. Joitakin jemmailin jopa vuosia mutta nyt olen antanut mennä..Omaksi ja naapureiden iloksi. Kynttilälyhty kuistilla on kuin tervetulotoivotus 🙂Kynttilät ovat muuten aika kalliita ja jotkut todella surkeaa laatua. Siksikin on mukavaa niistä luopua. Päätin että en jatkossa osta

Siis se on just näin! Liian montaa tavaraa oon pitänyt liian pitkään vaan esim vitriinissä kuin jossain näyttelyssä. Sit kun ne on käytössä, tuun tosi iloiseksi. Enkä ole myöskään katunut mitään, mistä oon luopunut. Joskus toki kaiholla jotain muistelen, mutta en ois mitään pois laitetuista kuitenkaan ostanut takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni ärsyttää suunnattomasti erityisesti tuo tiskikone kun itselleni on väitetty, että näihin asuntoihin ei muka saa laitettua tiskikonetta.

Anteeksi mitä? Kuka on sanonut, ettei saa tiskikonetta laittaa, jos on omistusasunnosta kyse? Et ole tainnut koskaan käydä edes juttelemassa keittiösuunnittelijan kanssa. Tiskikoneen voi laittaa hyvinkin pieneen tilaan. Tietysti se aina vie tilaa alakaapeilta ja joutuu suunnittelemaan tosi tarkkaan joka sentin, mutta sellaista taloyhtiötä ei ole, joka kieltäisi yksittäisiä keittiökoneita. 

Eihän kyse ollut, että ei saa laittaa vaan ei saa laitettua. Voi olla, että vesijohdoissa ja hanassa ei ole tiskikoneelle liityntää ja alakaappien takana ei ole sähkövetoja. Joutuu siis tekemään lisäasennuksia, jos tiskarin tahtoo. Itse esim muutin omistusasuntoon, jossa ei

No ehkä käytin väärää sanaa, mutta ihan selvästi tuo aiempi kommentoija oli siinä uskossa, ettei saa laitettua millään keinolla, ja se ei pidä paikkaansa. Joku on hänelle niin väittänyt, eikä ole itse kyseenalaistanut saamaansa infoa. 

Miksi kukaan uskoisi, että suomalaiseen asuntoon ei saa laitettua tiskikonetta? 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tässä parin viikon aikana kypsynyt ajatus siitä, että haluan päästä tavaroideni kanssa tilanteeseen, että olen ns. tällä vuosikymmennellä. En nyt siis ole heivaamassa pois tavaroita, jotka on mieluisia ja tarpeellisia, mutta yli 5v vanhoja. Vaan kun karsin nyt turhat pois, niin jatkossa mun kirppikselle päätyvät on semi tuoretta ja ajanmukaista. En halua säilöä enää esim lakanoita, jotka ostin ekaan omaan kotiin 19v sitten.

Musta tuntuu et joku saattoi ymmärtää tän mun viestin eri tavalla kuin mitä yritin kertoa. Olen siis nyt karsimassa turhat tavarat pois ja luovun esim kirppikselle menossa olleista tavaroista, joista osa on todella vanhoja/monesti kirppiksellä jo mukana ollutta. Eivät taida olla enää ajanmukaisia kun eivät kaupaksi mene millään. 

Ja itsehän muuten käytän myös rikkinäisiä lakanoita. Mun kissat saattaa innostuessaan vahingossa tehdä reiän kynsillään lakanaan, mutta kyllä mä käytössä edelleen pidän. On myös niitä 19v vanhoja, joissa pikku osumia on, mutta ovat silti muuten vielä ok. Mutta kyllä mä silti taidan niistäkin pikkuhiljaa luopua.

Tosiaan nyt kun luovun turhasta, en aio enää kirppistellä näiden tavaroideni kanssa vaan lahjotan ja kierrätän. Ja sit joskus vuosien päästä, jos tulee tarve karsia, on mulla luultavasti sentään jo ajanmukaista karsittavaa.

Olen huomannut, että olen vähän lipsunut vanhoihin tapoihini kosmetiikan ostamisessa. Aiemmin ostin tuosta vaan esim. kivoja suihkugeelejä ja vartalovoiteita, ja sitten mulla oli avattuna ties kuinka monta purkkia. Jossain kohtaa tämä alkoi tympimään, ja pidinkin vähän tiukempaa linjaa aika kauan. Nyt on ehkä vähän paluuta vanhaan ollut havaittavissa, mutta täytyy nyt oikeasti skarpata. Tai no, siihen entiseen ostokäyttäytymiseen on vielä pitkä matka, mutta katsoin juuri, että mulla on avattuna viisi shampoota. Kyllähän ne siitä kuluu, eivätkä ne kerkeä mitenkään vanhentumaan,  mutta ärsyttää jo ihan esteettisestäkin näkökulmasta kauheat purkkiarmeijat. Nyt en hetkeen osta mitään ja käytän noita pois. Vasta kun oikeasti tulee tarve jollekin, niin saan ostaa uutta.