Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (20630)
Tänään mulla on tavoitteena etsiä kaapeista 5 tavaraa, jotka laitan Toriin myyntiin. Kuulostaa vähältä, kun karsittavaa olis paljon, mutta tähän hetkeen isompi määrä tuntuu ylivoimaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänään mulla on tavoitteena etsiä kaapeista 5 tavaraa, jotka laitan Toriin myyntiin. Kuulostaa vähältä, kun karsittavaa olis paljon, mutta tähän hetkeen isompi määrä tuntuu ylivoimaiselta.
Se 5 tavaraa on hyvä, tärkeintä että aloittaa!
Tämän inspiroimana kävin nyt hetken mielijohteesta poistamassa aterinlaatikosta naarmuisia, pinttyneen likaisia ja muuten kärsineitä aterimia ja yhdet umpisurkeat sakset. Tuohon meni ehkä 5 minuuttia. Vien nuo pienmetallin kierrätykseen kun lähden seuraavan kerran ulos. Hyviä ateria ja hyviä saksia on muuten todella vaikea löytää ja naarmuuntuvat ja ruostuvat todella nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittamisen vaikeus on mulla yksi suurimmista syistä tavarapaljoudelle. Eilen vielä tuskailin lainakirjojen kanssa. Tänään olen jo lähestulkoon lukenut toisen kirjoista, kun vain päätin ja aloitin. Saisinpa tän saman päättäväisyyden ja johdonmukaisuuden nyt valjastettua muuhunkin tekemiseen. Kaksi vuotta olen tuskaillut asiaa, mikä lopulta ratkesi vain tekemällä, noin vuorokaudessa. Mutta ei auta surra mennyttä, vaan yrittää oppia tästä.
Selvästi liikaa ajattelet, ryhdy vain tekemään. Kaikki pois alta. Pian sulla ei oo tekemistä!
No toi on kyllä totta. Mulla menee paljon aikaa suunnitteluun ja listojen tekemiseen kuin itse tekemiseen. Töissä oon päinvastainen tehopakkaus, joka tekee ja toimii. Vapaa-ajalla suunnittelen ja funtsin, enk
Täällä toinen listaihminen, teen myös töissä listoja. Hyvät listat oikeesti auttaa (ainakin listaihmisiä), tuntuu kuin homma olisi jo puoliksi tehty ja auttaa tarttumaan toimeen.
Lisäksi se tyytyväisyyden tunne, kun saa listalta jotain ruksattua/vedettyä yli!
Sain tehtyä 7 ilmoitusta toriin. Onkohan vielä hyvä aika varata kirppispöytä vai käykö ihmiset vielä alennusmyynneissä? Arveluttaa saako pöytävuokraa katettua, jos ottaa pöydän. Torissa kuluna on oma aika, jos kauppa ei käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää suunnattomasti kun ostin itselleni liian hankalan puhelimen. Tekisi vaan mieli ostaa uusi halpa vuoden 2025 versio yksinkertaisesta perusnäppäinpuhelimesta. Prisman verkkokaupassa nyt ainakin on jo tuollaisen tiedot, vaikka ei olekaan vielä saatavilla ja hinta taisi olla 30 euroa.
Shoppailu on ja pysyy, mutta kohde vaihtuu. Lopetin Vintedistä ostamisen ja sitten olinkin Tokmannin hyllyjen välissä valitsemassa huuliöljyä ja kosteusvoidetta. Tuleehan ne käytettyä vaikka kyseessä olikin halu eikä tarve. Välillä ostelen välipaloja, välillä huonekasveja, seuraavaksi ostan vitamiineja, mutta aina jotain. Tiedän, että kyseessä on itsensä palkitsemisen tarve, joka pienillä ostoksilla hoituu helposti ja nopeasti.
Pystyn luopumaan tavaroista melko helposti ja siksi koti on siisti eikä meillä ole liiemmin turhaa roinaa nurkissa pyörimässä.
Olen vuoden alusta yrittänyt täyttää kalenteria kivalla tekemisellä, jotta en tekisi ostoksia, mutta löydän aina jonkun välin kalenterista, jolloin piipahdan kauppaan pikaostoksille. Ei mitään suurta ja kallista vaan esim. uusi vartalovoide uutuuden viehätyksen vallassa.
En tiedä mitä tällä kirjoituksella haen. Vertaistukea ehkä, mutta toivottavasti täällä voisi keskustella tästäkin aiheesta ilman tuomitsemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Shoppailu on ja pysyy, mutta kohde vaihtuu. Lopetin Vintedistä ostamisen ja sitten olinkin Tokmannin hyllyjen välissä valitsemassa huuliöljyä ja kosteusvoidetta. Tuleehan ne käytettyä vaikka kyseessä olikin halu eikä tarve. Välillä ostelen välipaloja, välillä huonekasveja, seuraavaksi ostan vitamiineja, mutta aina jotain. Tiedän, että kyseessä on itsensä palkitsemisen tarve, joka pienillä ostoksilla hoituu helposti ja nopeasti.
Pystyn luopumaan tavaroista melko helposti ja siksi koti on siisti eikä meillä ole liiemmin turhaa roinaa nurkissa pyörimässä.
Olen vuoden alusta yrittänyt täyttää kalenteria kivalla tekemisellä, jotta en tekisi ostoksia, mutta löydän aina jonkun välin kalenterista, jolloin piipahdan kauppaan pikaostoksille. Ei mitään suurta ja kallista vaan esim. uusi vartalovoide uutuuden viehätyksen vallassa.
En tiedä mitä tällä kirjoituksella haen. Vertaistukea ehkä, mutta toivottavast
Tällainen kulutustavaroiden ostaminen on mun mielestä ainakin ihan ok, jos käytät ne tuotteet kuitenkin ja sulle tulee niiden ostamisesta ja käyttämisestä hyvä fiilis. Eihän kaikkea ostamista tarvitse lopettaa. Kyllä mullekin tulee joskus hyvä fiilis kun ostan vaikka uuden huulipuna. Näistä pienistä jutuista kannattaakin nauttia elämässä. Eri asia on toki se jos sulla on jo 5 käyttämätöntä vartalovoidetta ja ostat silti uuden.
Tänään aloitin siivoamaan kylppärin allaskaapin vetolaatikoita. Laatikoita on 2kpl. Tyhjensin jo ylemmän laatikon kokonaan altaan ympärille ja lattialle. Pyyhin rätillä laatikon pohjan ja nyt aloitan laittamaan tavaroita takaisin. Käyn läpi kosmetiikan päiväykset, heitän vanhat pois ja otan tehokäyttöön vähissä olevat tai pian vanhaksi menevät. Mulla on virkattuja erikokoisia koreja, joihin ryhmittelen osan tuotteista. Esim. Yhdessä kynsiin liittyvät, kuten kynsilakat, viilat, kynsilakanpoistoaine. Toisessa dödöt ja tuoksut. Ponnarit ja pinnit mulla on lasipurkeissa, jotka on alunperin ostettu kynttiläkipoiksi. Kaikki korit ja kipot voi pestä, jos likaantuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon seurannut tätä ketjua jo pari vuotta samalla, kun olen yrittänyt puljata omien tavaroideni kanssa. On ollut haastavaa yrittää muuttaa omaa asennettani tavaraa kohtaan, kun lapsuudenkodissani säästettiin kaikki ja tavaraa haalittiin kaupoista, kirppiksiltä ja sukulaisilta. Välillä tahtotilani on selkeä -turhat pois ja pidän vain itselle mieluisat. Sitten iskee syyllisyys -tämänkin olen saanut siltä ja tältä, ei tätä henno antaa pois. Syyllisyyden jälkeen iskee lamaannus enkä saa karsittua. Oon tässä parissa vuodessa kyllä karsinut satoja tavaroita myymällä tai antamalla Torissa (pidin kirjaa säästämällä tuotteiden kuvat puhelimessa omassa kansiossaan), mutta se ei näy missään, kun mm. anoppi tuo käydessään kassillisen "kaikkea kivaa" mukanaan vaikka mies kieltää. Ja silti anoppi paheksuu ku meillä on liikaa tavaraa :D
Auttaisitteko mua tarttumaan toimeen? Arvon neljän eri kaapiston välillä, mistä aloittaisin. Eteisen kaa
näissä missä arpoo pitäisikö jonkun tavaran tai ei, auttaa se että pakkaa nämä ehkä tavarat johonkin laatikkoon/kestokassiin tai useampaankin. Vie vaikka kellarikomeroon pois silmistä ja jos niitä ei ole puoleen vuoteen/vuoteen edes muistanut, niin koko laatikko/kassi suosiolla kierrätykseen. Ei aleta edes pengomaan että mitä sieltä löytyikään. Aloittamiseen ei auta kun aloittaa vaikka eteisen kaapin yhdestä hyllystä, sekin on sitten hoidettu. Seuraavana päivänä toinen etc.
Lomalla on aikaa siivota.
Pois heitettäviä tavaroita ei kannata säilöä edes varastossa vaan laittaa kokonaan pois.
Monet tavarat pilaantuvat vuosien varrella joten ihan kaikkea ei kannata säilöä.
Joskus kodin hengenkin uusiminen tuo valtavasti hyvää oloa ja mieltä. Pelkästään uuden verhot saattavat piristää kummasti mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla sama haaste, että yksi tekijä omassa tavarapaljoudessa on ylipaino? Mulla on tää sama haaste ollut koko ikäni. Lapsena en ollut ylipainoinen, mutta aina oli äiti varautunut seuraavan ja sitä seuraavan koon vaatteilla ja pieneksi jääneetkin pyörivät joukossa. Aikuisena olen jojoillut painoni kanssa kymmeniä kiloja ja tälläkin hetkellä vaatekaapeistani voisi vaatettaa S-3XL koon ihmisiä. Älytöntä! Jos saisin laihdutettua 10kg, voisin hankkiutua eroon arviolta 1/5 vaatteista ja saisin todella kivoja vaatteita käyttöön nykyisten kulahtaneiden tilalle. Välillä päätän hukata kaikki vääränkokoiset vaatteet, mutta en raaski, vaan päädyn sitku-kierteeseen. Taas päätin antaa itselleni uuden mahdollisuuden ja yrittää tämän kevään aikana karistaa kiloja, jotta voisin sitä kautta karistaa myös tavaraa.
Laihtuminen on hyvä tavoite, mutta siinäkin varmaan olisi realismi paikallaan että tuletko laihtumaan oikeasti kokoon S, jos oletetaan että olet tällä hetkellä vaikka koko L-XL? Varsinkin vähän vanhempana laihduttaminen ei olekaan niin helppo juttu, ihan itsekin sen huomannut. Huima pino tavoitevaatteita tekee olosta vain entistä tukalamman ja syyllisemmän. Eli tekisin nyt tällä hetkellä suunnitelmat sen -10kg mukaan ja sitä pienemmät vaatteet pois, saat lisää tilaa kaappeihin ja helpompi hengittääkin. Toisilla taas paino vaihtelee luontaisestikin enemmän, niin mielestäni nyt ei ole huiman paha jos sulla on noin 2- 3 koon vaatteet ja osa vaatteista nyt joustaa yli kokorajojenkin, kun taas farkut ei kauheasti armoa anna.
Kylppärin laatikoiden siivoamisen yhteydessä heitin pois 3 vanhentunutta ripsaria, huulikiillon, loppuunkäytetyn peitepuikon. Kaikki nämä oli unohtunut pyörimään meikkipussiin, kun ostin uuden ja jäin vielä arpomaan, onko uusi hyvä vai joudunko turvautumaan vanhaan vielä jonain kiireaamuna.
Heitin pois myös kaikki venähtäneet ponnarit ja maalipinnan menettäneet hiuspinnit.
Ilmaisnäytteet shampoista ja hoitoaineista vein suihkun hyllyyn, jotta tulee käytettyä.
Kuukautissiteet tykkään avata myyntipakkauksesta ja järjestää kokojärjestykseen isompaan koriin, mistä näen yhdellä vilkaisulla onko tarvetta täydentää ja ne on helppo ottaa.
Täydensin myös vessapaperirullia vetolaatikkoon. Pidän 4 rullaa laatikossa ja muun paketin kodinhoitohuoneessa. Ovat näin myös vieraille helposti saatavilla, jos rulla loppuu, mutta eivät vie koko laatikkoa. 4 rullaa on myös hyvä määrä, ei haittaa vaikka pidempään on täydentämättä, mutta viimeistään viimeisen rullan kun ottaa käyttöön, käy hakemassa kodinhoitohuoneesta uudet tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän itse löysistä ja peittävistä vaatteista ja ostan mielummin isomman kuin pienemmän vaatteen. Olen lihonnut, mutta nämä samat vaatteet mahtuvat onneksi yhä päälle. Toki tiukempia nykyään ovat. En omista montaa eri kokoa olevia vaatteita ja muutenkin itselläni on aika vähän vaatteita monestakin eri syystä johtuen.
Mä olen kamppaillut painon jojoilun kanssa jo niin monta vuotta, että olen tehnyt jo monet karsintakierrokset vaatteisiin pitäen mielessä, että tuskin enää laihdun ja jos laihdun, tällaista vaatetta en enää käyttäisi. Lempparit olen silti toiveikkaana säästänyt ja jokaisella kierroksella jostain taas luopunut. Siltikin on liikaa. Musta tuntuu, että pois laittamalla olen hyväksynyt tilanteen ja päästänyt tilanteen pahenemaan. Tänään oon käyttänyt housuja, jotka puristaa vatsan kohdalta ja aiemmin olleet "sitku 5kg on lähtenyt" -pinossa. Mut tänään ne on muistuttanu lisäämään lounaalle salaattia lautaselle ja lisäämään liikuntaa päivään.
Mä säilytin pitkään myös yhtä kokoa isompia vaatteita kaiken varalta, että jos lihon, löytyy päällepantavaa. Muutamat kerrat tuli tarpeeseen kun jojoilin. Sit päätin et enää en säilytä, koska en aio tarvita. Välillä vaatteet alkaa kiristää, mut sit alkaa kevennys. Ei ois koskaan pitäny päästää itseäni tähän jamaan vaan toimia.
Sama se on tavarapaljouden kanssa. Ois pitänyt ymmärtää laittaa stoppi aiemmin sisääntulevalle tavaralle. Nyt oon sentään jo oppinut, että nettikaupoista tilatut ihanat vaatteet lähtee palautukseen, jos ne ei sovi enkä säästä tavoitevaatteiksi.
Mä tunnen surua ja syyllisyyttä mun huonoista ostopäätöksistä ja teoista. Esim. huonolaatuinen vaate, joka hajoaa nopeasti ja vanhaksi menneet elintarvikkeet. Vaikka pyrin välttämään hävikkiä, sitä silloin tällöin syntyy. Yritän kuitenkin nähdä asioiden valoisan puolen lajittelussa, minkä avulla palautan näitä resursseja takaisin käyttöön. Pieneliöt saa ruokaa kompostissa, teollisuus hyödyntää peltipurkkini ja tekstiilijätteeni jne.
Yhtä kuolinpesää siivotessa surkuteltiin, miten paljon hyvää tavaraa jouduttiin laittamaan pois, koska kalman haju oli tarttunut niihin. Itse iloitsin, että onneksi kaatopaikalle viedyt puiset huonekalut saadaan vielä haketettua energialaitokselle käyttöön eikä tarvitse ulkomailta rahdata käyttöön.
Olen pahalla päällä ja asunto taas sotkuinen. Tekisi vaan taas mieli heittää suunnilleen kaikki pois kun ärsyttää kaikki. En edes pidä tavaroistani. En ole nyt käynyt lakon aikana edes ruokakaupassa ja koen jotenkin suurta tarvetta mennä ostamaan herkkuja ruokakaupasta. Ostin toki ennen lakkoa täksikin päiväksi ruokaa, mutta herkut olen jo syönyt. Tosiaan tekee mieli ostaa vain herkkuja jollakin älyttömän suurella summalla. Kaipa tämäkin on sitten jonkinlaisia vieroitusoireita kun olen ollut pari päivää ostamatta syötävää ruokakaupasta ja juurikin Prismasta. Prismassa toki myydään kaikkea muutakin kuin ruokaa, mutta tuon muunkaan ostamisesta en koe vieroitusoireita.
Vierailija kirjoitti:
Olen pahalla päällä ja asunto taas sotkuinen. Tekisi vaan taas mieli heittää suunnilleen kaikki pois kun ärsyttää kaikki. En edes pidä tavaroistani. En ole nyt käynyt lakon aikana edes ruokakaupassa ja koen jotenkin suurta tarvetta mennä ostamaan herkkuja ruokakaupasta. Ostin toki ennen lakkoa täksikin päiväksi ruokaa, mutta herkut olen jo syönyt. Tosiaan tekee mieli ostaa vain herkkuja jollakin älyttömän suurella summalla. Kaipa tämäkin on sitten jonkinlaisia vieroitusoireita kun olen ollut pari päivää ostamatta syötävää ruokakaupasta ja juurikin Prismasta. Prismassa toki myydään kaikkea muutakin kuin ruokaa, mutta tuon muunkaan ostamisesta en koe vieroitusoireita.
Mä tunnistan ton fiiliksen. Onneks ei just nyt ei oo, mutta ois voinu olla oma tekstini. Mä yritän kampittaa tota herkkuhimoa nyt niin, etten osta mitään karkkia ja sipsiä, mutta saan syödä jos joku tarjoaa, niin ei tule sosiaalista painetta ja tarvetta selitellä, kun minä tunnettu herkkusuu kieltäytyisin. Saan myös leipoa niin paljon kuin haluan ja herkutella, mut tähän mennessä en oo viitsiny aloittaa 😅
Oon alkanu pitää tukkimiehen kirjanpitoa poistoista. Tavaraa on paljon niin tuntuu et poistot ei näy missään, mut oon kuitenki tälle viikolle poistanut jo 53 tavaraa, mikä paperilla nähtynä piristää mieltä.
Kun vielä seurusteltiin, oli keittiön laatikostot täynnä vaikka mitä. Aterimet montaa eri laatua, osa oli ruosteessa, osa muovia.
Ne kaikki on nyt poissa täältä ja tilalle setti Iittalaa.
Se, missä aterimet oli, jos jokaisen kertakäyttöpullin olisi laskenut, moninkertaisesti on tavaraa lähtenyt, eikä mitään puskenut ulos.