tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Olen juuri järjestämässä näitä käsityökamppeita ja yritän järkeillä ja tsempata itseäni siihen, että raaskisi laittaa jotain poiskin. Kaikki maailman kurssit on käyty, mutta suurin osa on jäänyt kun ei sitten kuitenkaan jaksaneet pidemmän päälle kiinnostaa niin kauan, että niitä kotona jaksaisi vielä värkkäillä.

Vaatteita korjaan kyllä, joten osaa tulee sitä kautta käytettyä.

Mikä se sitten olisi paras karsinta kriteeri, säilytänkö kaiken mikä mahtuu niille varattuihin kaappeihin. En vielä tiedä.

Tilan rajaaminen on tietysti se ensimmäinen kriteeri.

Sen jälkeen kannattaa miettiä tarvitseeko ihan oikeasti kaapillista käsityötarvikkeita vai riittäisikö laatikollinen. Eli rajaat tilaa lisää.

Sitten alat miettiä mitä niistä voi aidosti tehdä ja mitä tarvitset. Jos siellä on vaikka siistiä keltaista sisustuskangasta, mutta teillä ei ole mitään keltaista sisustuksessa, pistä kangas pois.

Entä mitä tekniikoita haluaisit kokeilla? Jos olet jo tehnyt jo kasan villasukkia, et ehkä enää tarvitse koko seiskaveikkakokoelmaasi.

Jne. Lopulta sinulle jää kiva kokoelma, mikä oikein houkuttaa tarttumaan toimeen!

Ylimääräiset tavarat voi heittää roskikseen tai antaa pois.

Vierailija kirjoitti:

Lopulta sinulle jää kiva kokoelma, mikä oikein houkuttaa tarttumaan toimeen!

Mulle kävi juuri näin käsityö- ja muiden harrastustarvikkeiden kanssa. Kun huolella mietin, mitä haluan tehdä ja mitä lankoja ja muita tarvikkeita siihen tarvitsen sekä millaisista jutuista eniten pidän, oli aivan eri lailla inspiraatiota ja jaksamista alkaa tehdä. Auttoi, kun saatavilla oli vain mieluisia tavaroita ja tarvikkeita. 

Sama pätee vaatteisiin. Pukeutuminen helpottui kertaheitolla, kun kaappiin jäi vain ne suosikkivaatteet ja kaapin avatessa tiesi, että siellä ei ole mitään epämieluisaa tai ihan kivaa vaatetta.

Vierailija kirjoitti:

Olen juuri järjestämässä näitä käsityökamppeita ja yritän järkeillä ja tsempata itseäni siihen, että raaskisi laittaa jotain poiskin. Kaikki maailman kurssit on käyty, mutta suurin osa on jäänyt kun ei sitten kuitenkaan jaksaneet pidemmän päälle kiinnostaa niin kauan, että niitä kotona jaksaisi vielä värkkäillä.

Vaatteita korjaan kyllä, joten osaa tulee sitä kautta käytettyä.

Mikä se sitten olisi paras karsinta kriteeri, säilytänkö kaiken mikä mahtuu niille varattuihin kaappeihin. En vielä tiedä.

Mä ostin sellaisen ruudukkohyllyn 16 lokeroa ja niihin kaikkiin korit. Kolmeen koriin laitoin juuri joihinkin keksi-ja jäätelöpurkkeihin tarvikkeita (saksia, teippiä, neuloja, puikkoja, kyniä, maaleja ja mitäkin). Kolmeen koria jätin "inspiraatiotavaroille" eli niille näistähän voi tehdä mitä vaan, mutta ei ole mitään konkreettista. Loppuihin koreihin laitan aina jonkun tietyn projektin, tilkkutäkki, joululahjasukat, kukkaruukkujen koristelu. Jos näen vaikka tubessa jonkun kivan käsityön, niin katson, että onko koria vapaana, jos ei ole, niin en ota uutta ennen kuin olen luopunut tai tehnyt jonkun muun. Ja kaikki näistähän voisi tehdä jotain korit käyn säännöllisesti läpi ja pidän huolta ettei muualle niitä kerry. Hyllyn päälle kertyy joskus ja isompia kapeita tavaroita säilytän hyllyn takana ja työpöydälle missä teen projekteja ja säilytän ompelukonetta kertyy myös välillä jotain. Mutta nyt

Lähes koko käsityöharrastus on keskitetty siihen 150cm alueelle kotona, eikä joka paikkaan kuten ennen.

Tilan rajaaminen kuulostaa hyvältä vinkiltä. Kun vaan osaisi rajata sopivasti määriä.

Kesän myötä tullut lisää tilpehööriä. Jos keksisi hyvät säilytyspaikat joilla määrää rajaisi, se saattaisi toimia vaikka mistään ei kuulemma saisi luopua. Myös miettinyt paremmuusjärjestykseen laittoa, jolloin vähiten kivat saisi lähteä.

Vaatteissa näkyy paljon päällekkäisyyksiä kun lajiteltu samanlaiset samaan pinoon. Ollut vaikeuksia hahmottaa mitä on tarpeeksi ja mitä puuttuu kun kaapit pursuaa epäjärjestyksessä.

Vierailija kirjoitti:

Tilan rajaaminen kuulostaa hyvältä vinkiltä. Kun vaan osaisi rajata sopivasti määriä.

Kesän myötä tullut lisää tilpehööriä. Jos keksisi hyvät säilytyspaikat joilla määrää rajaisi, se saattaisi toimia vaikka mistään ei kuulemma saisi luopua. Myös miettinyt paremmuusjärjestykseen laittoa, jolloin vähiten kivat saisi lähteä.

Vaatteissa näkyy paljon päällekkäisyyksiä kun lajiteltu samanlaiset samaan pinoon. Ollut vaikeuksia hahmottaa mitä on tarpeeksi ja mitä puuttuu kun kaapit pursuaa epäjärjestyksessä.

Raivaamisen sääntö numero yksi: älä järjestä roinaa. Se ei sillä vähene. Suurin osa tilpehööreistä ja myös vaatteista on oikeasti turhaa, eli siis roinaa. On tuplakappaleita, on heräteostoksia, on haaveminän vaatteita. Vaatteita on liikaa, eikä suurin osa tule koskaan käyttöön.

Tilaa pitää rajata sen mukaan miten sitä on käytössä. Esim. vaatteiden on mahduttava vaatekaappiin. Vaatesäilytys ei saa perustua siihen, että osa vaatteista on koko ajan pyykkikorissa ja pitkin tuolinselkämyksiä puolipitoisena. Jos samaan kaappiin pitää mahduttaa myös pyyhkeet ja lakanat, vaatteita on pakko karsia lisää.

Konmari puutteistaan huolimatta toimii ja perustuu juuri tuohon: ensin kerätään kaikki saman kategorian tavarat isoksi vuoreksi ja sitten aletaan karsia sieltä ne, jotka eivät pirskahtele iloa tai ole tarpeellisia (esim. kumisaappaat harvemmin pirskahtelevat, mutta ne ovat osalle hyvinkin tarpeelliset).

Vaatteet kannattaa lajitella jatkokäsittelyä varten. Kausivaatteet (kesä, syksy, talvi) omiin kasoihinsa, työvaatteet tms. muut erikoiset omaansa, käyttövaatteet omaansa. Kasaa samalla myös liian isot ja liian pienet vaatteet omiin kasoihinsa.

Tunnista sen jälkeen mitä vaatteita käytät ja mitä yhteistä niissä on - todennäköisesti väri, materiaali ja käyttötarkoitus, ts. jos olet trikoopaitaihminen, käytät juurikin trikoopaitoja. Mieti miksi ne muut vaatteet eivät ole tulleet käytetyksi? Materiaali, väri tai tyyli ei muutu kaapissa hilloamalla. Jos vaatteesta puuttuu jotain, esim. sinulla on täydellinen syksyhame, mutta ei ole siihen sopivia paksuja sukkahousuja ja maihareita, luovu hameesta. Älä osta niitä muita asusteita, koska sulla olisi ne jo, jos olisit sellaisia käyttävä ihminen. Älä myöskään säilö kymmentä juhlamekkoa tai jakkupukua, jos et niitä oikeasti käytä.

Karsimisen yksi sudenkuoppa on se, että käyttämätöntä tavaraa on oikeasti paljon, ja se kauhistuttaa sitten kun katsoo sitä lähtevien kasaa. "En mä voi näin paljosta luopua!"

Kyllä voit. Kaupasta saa lisää, jos jotain tarvitsee. Suurin osa ei koskaan kaipaa karsimiaan tavaroita eikä pian edes muista mitä joskus omisti.

Nyt kun on ollut etätöissä kotona niin on vielä entisestään kirkastunut se miksi osa vaatteista on enimmäkseen kaapissa. Ne ovat esim. epämiellyttävää materiaalia, kuten polyesteri. Ne kutittavat ja hiostavat. Kun kirkkaassa valossa katsoo joitain trikookankaisia tai (akryyli)neuleita niin huomaa, miten kuluneita, nuhjuisia ja vinoja ne ovat.

Jos kotona haluaa istua mukavassa asussa niin miksi ihmeessä työpäivä pitäisi kärsiä vaatteessa, joka tuntuu ikävältä, kiristää tai kinnaa, nolottaa tai häiritsee aina peilistä näkyessään?

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun on ollut etätöissä kotona niin on vielä entisestään kirkastunut se miksi osa vaatteista on enimmäkseen kaapissa. Ne ovat esim. epämiellyttävää materiaalia, kuten polyesteri. Ne kutittavat ja hiostavat. Kun kirkkaassa valossa katsoo joitain trikookankaisia tai (akryyli)neuleita niin huomaa, miten kuluneita, nuhjuisia ja vinoja ne ovat.

Jos kotona haluaa istua mukavassa asussa niin miksi ihmeessä työpäivä pitäisi kärsiä vaatteessa, joka tuntuu ikävältä, kiristää tai kinnaa, nolottaa tai häiritsee aina peilistä näkyessään?

Jep! Jatkossa tullaan varmasti näkemään vähän toimivampaa työpaikkapukeutumista.

Osalla se tarkoittaa rennompaa linjaa, osalla taas laadukkampaa. Miksi hikoilla polyesterissa, kun voi ostaa silkkipaidan? Miksi kärsiä kutittavasta akryylista, kun villa on mukavampi ja tyylikkäämpi?

Housuissa olen jo päässyt siisteihin, hyvin istuviin ja mukaviin housuihin, jotka mulla on aina töissä jalassa. Kukaan ei ole niistä huomauttanut mitään, joten en millään usko, että joku olisi pannut merkille miten mulla on AINA samat housut.

Samalla sukkavalikoima on yksinkertaistunut. Koska mulla on aina mustat housut jalassa, on mulla myös aina mustat sukat.

PS. Ei jakkupukuväelläkään ole kovinkaan montaa jakkupukua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilan rajaaminen kuulostaa hyvältä vinkiltä. Kun vaan osaisi rajata sopivasti määriä.

Kesän myötä tullut lisää tilpehööriä. Jos keksisi hyvät säilytyspaikat joilla määrää rajaisi, se saattaisi toimia vaikka mistään ei kuulemma saisi luopua. Myös miettinyt paremmuusjärjestykseen laittoa, jolloin vähiten kivat saisi lähteä.

Vaatteissa näkyy paljon päällekkäisyyksiä kun lajiteltu samanlaiset samaan pinoon. Ollut vaikeuksia hahmottaa mitä on tarpeeksi ja mitä puuttuu kun kaapit pursuaa epäjärjestyksessä.

Raivaamisen sääntö numero yksi: älä järjestä roinaa. Se ei sillä vähene. Suurin osa tilpehööreistä ja myös vaatteista on oikeasti turhaa, eli siis roinaa. On tuplakappaleita, on heräteostoksia, on haaveminän vaatteita. Vaatteita on liikaa, eikä suurin osa tule koskaan käyttöön.

Tilaa pitää rajata sen mukaan miten sitä on käytössä. Esim. vaatteiden on mahduttava vaatekaappiin. Vaatesäilytys ei saa perustua siihen, että osa vaatteista on koko ajan pyykkikorissa ja pitkin tuolinselkämyksiä puolipitoisena. Jos samaan kaappiin pitää mahduttaa myös pyyhkeet ja lakanat, vaatteita on pakko karsia lisää.

Konmari puutteistaan huolimatta toimii ja perustuu juuri tuohon: ensin kerätään kaikki saman kategorian tavarat isoksi vuoreksi ja sitten aletaan karsia sieltä ne, jotka eivät pirskahtele iloa tai ole tarpeellisia (esim. kumisaappaat harvemmin pirskahtelevat, mutta ne ovat osalle hyvinkin tarpeelliset).

Vaatteet kannattaa lajitella jatkokäsittelyä varten. Kausivaatteet (kesä, syksy, talvi) omiin kasoihinsa, työvaatteet tms. muut erikoiset omaansa, käyttövaatteet omaansa. Kasaa samalla myös liian isot ja liian pienet vaatteet omiin kasoihinsa.

Tunnista sen jälkeen mitä vaatteita käytät ja mitä yhteistä niissä on - todennäköisesti väri, materiaali ja käyttötarkoitus, ts. jos olet trikoopaitaihminen, käytät juurikin trikoopaitoja. Mieti miksi ne muut vaatteet eivät ole tulleet käytetyksi? Materiaali, väri tai tyyli ei muutu kaapissa hilloamalla. Jos vaatteesta puuttuu jotain, esim. sinulla on täydellinen syksyhame, mutta ei ole siihen sopivia paksuja sukkahousuja ja maihareita, luovu hameesta. Älä osta niitä muita asusteita, koska sulla olisi ne jo, jos olisit sellaisia käyttävä ihminen. Älä myöskään säilö kymmentä juhlamekkoa tai jakkupukua, jos et niitä oikeasti käytä.

Karsimisen yksi sudenkuoppa on se, että käyttämätöntä tavaraa on oikeasti paljon, ja se kauhistuttaa sitten kun katsoo sitä lähtevien kasaa. "En mä voi näin paljosta luopua!"

Kyllä voit. Kaupasta saa lisää, jos jotain tarvitsee. Suurin osa ei koskaan kaipaa karsimiaan tavaroita eikä pian edes muista mitä joskus omisti.

Tämä on niin totta.

Myös vaatteiden kanssa voi olla ns unelmaminä. Mun kohdalla se on siistejä paitapuseroita käyttävä. Erehdyn ostamaan niitä kun näen jonkun kauniin. Mutta siellä ne roikkuu kaapissa kun ei jaksa silittää ja aina ne tuntuu päällä jotenkin epämukavilta ja koko ajan pitää tarkistaa onko nappilista suorassa, näkyykö rintsikat välistä jne. En sitten pidä.

Kai mun pitää nyt myydä ne kerran pari käytetyt pois kun ne roikkuu siellä kaapissa yhden narutopin kanssa. Sitä en halua käyttää ja samoin haluaisin kaikki tpaidat mahdollisimman korkealla pääaukolla että ei tarvitse miettiä vilautteleeko. Mukavuus, helppous ja luonnonkuidut on mun juttu. Kai se on luovutettava ja myytävä ne haaveminän loputkin vaatteet.

Onko viiskymppinen nainen farkuissa ja tpaidassa kauhee klisee?

Niissä viihdy parhaiten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilan rajaaminen kuulostaa hyvältä vinkiltä. Kun vaan osaisi rajata sopivasti määriä.

Kesän myötä tullut lisää tilpehööriä. Jos keksisi hyvät säilytyspaikat joilla määrää rajaisi, se saattaisi toimia vaikka mistään ei kuulemma saisi luopua. Myös miettinyt paremmuusjärjestykseen laittoa, jolloin vähiten kivat saisi lähteä.

Vaatteissa näkyy paljon päällekkäisyyksiä kun lajiteltu samanlaiset samaan pinoon. Ollut vaikeuksia hahmottaa mitä on tarpeeksi ja mitä puuttuu kun kaapit pursuaa epäjärjestyksessä.

Raivaamisen sääntö numero yksi: älä järjestä roinaa. Se ei sillä vähene. Suurin osa tilpehööreistä ja myös vaatteista on oikeasti turhaa, eli siis roinaa. On tuplakappaleita, on heräteostoksia, on haaveminän vaatteita. Vaatteita on liikaa, eikä suurin osa tule koskaan käyttöön.

Tilaa pitää rajata sen mukaan miten sitä on käytössä. Esim. vaatteiden on mahduttava vaatekaappiin. Vaatesäilytys ei saa perustua siihen, että osa vaatteista on koko ajan pyykkikorissa ja pitkin tuolinselkämyksiä puolipitoisena. Jos samaan kaappiin pitää mahduttaa myös pyyhkeet ja lakanat, vaatteita on pakko karsia lisää.

Konmari puutteistaan huolimatta toimii ja perustuu juuri tuohon: ensin kerätään kaikki saman kategorian tavarat isoksi vuoreksi ja sitten aletaan karsia sieltä ne, jotka eivät pirskahtele iloa tai ole tarpeellisia (esim. kumisaappaat harvemmin pirskahtelevat, mutta ne ovat osalle hyvinkin tarpeelliset).

Vaatteet kannattaa lajitella jatkokäsittelyä varten. Kausivaatteet (kesä, syksy, talvi) omiin kasoihinsa, työvaatteet tms. muut erikoiset omaansa, käyttövaatteet omaansa. Kasaa samalla myös liian isot ja liian pienet vaatteet omiin kasoihinsa.

Tunnista sen jälkeen mitä vaatteita käytät ja mitä yhteistä niissä on - todennäköisesti väri, materiaali ja käyttötarkoitus, ts. jos olet trikoopaitaihminen, käytät juurikin trikoopaitoja. Mieti miksi ne muut vaatteet eivät ole tulleet käytetyksi? Materiaali, väri tai tyyli ei muutu kaapissa hilloamalla. Jos vaatteesta puuttuu jotain, esim. sinulla on täydellinen syksyhame, mutta ei ole siihen sopivia paksuja sukkahousuja ja maihareita, luovu hameesta. Älä osta niitä muita asusteita, koska sulla olisi ne jo, jos olisit sellaisia käyttävä ihminen. Älä myöskään säilö kymmentä juhlamekkoa tai jakkupukua, jos et niitä oikeasti käytä.

Karsimisen yksi sudenkuoppa on se, että käyttämätöntä tavaraa on oikeasti paljon, ja se kauhistuttaa sitten kun katsoo sitä lähtevien kasaa. "En mä voi näin paljosta luopua!"

Kyllä voit. Kaupasta saa lisää, jos jotain tarvitsee. Suurin osa ei koskaan kaipaa karsimiaan tavaroita eikä pian edes muista mitä joskus omisti.

Tämä on niin totta.

Myös vaatteiden kanssa voi olla ns unelmaminä. Mun kohdalla se on siistejä paitapuseroita käyttävä. Erehdyn ostamaan niitä kun näen jonkun kauniin. Mutta siellä ne roikkuu kaapissa kun ei jaksa silittää ja aina ne tuntuu päällä jotenkin epämukavilta ja koko ajan pitää tarkistaa onko nappilista suorassa, näkyykö rintsikat välistä jne. En sitten pidä.

Kai mun pitää nyt myydä ne kerran pari käytetyt pois kun ne roikkuu siellä kaapissa yhden narutopin kanssa. Sitä en halua käyttää ja samoin haluaisin kaikki tpaidat mahdollisimman korkealla pääaukolla että ei tarvitse miettiä vilautteleeko. Mukavuus, helppous ja luonnonkuidut on mun juttu. Kai se on luovutettava ja myytävä ne haaveminän loputkin vaatteet.

Onko viiskymppinen nainen farkuissa ja tpaidassa kauhee klisee?

Niissä viihdy parhaiten.

Ei ole klisee. Farkut ja t-paita voi olla montaa erilaista tyyliä ja jos esim. töissä se on ok asu niin anna mennä! Työtehokin paranee.

Itse olen päättänyt, että jatkossa ostan vaatteita jotka ovat itsestään siliäviä eli riittää nostaa henkariin pesun jälkeen ja jotka ehdottomasti voi pestä itse. Samoin olen todennut et vaikka valkoinen asu olisi tosi tyylikäs ja ihana niin minä olen sottapytty, joka kerta kun syön jäätelöä olen suklaatahroissa jne. Hääpäivänä voin olla valkoisessa :D

Tuo "roinan siirtely" on niin totta. Olen sortunut siihen vaatteiden kanssa. Olen jotenkin vaan vaihdellut paikkoja ja yrittänyt saada tolkkua henkaririveihin ja kaappeihin, mutta eihän se mitään auta. Jos ihmisellä on pelkkiä leggingsejä KOLME vetolaatikollista täyteen ahdettuna, niitä on liikaa. Haluaisin, että niitä olisi yksi laatikollinen, samoin housuja, paitoja, puseroita, alusvaatteita. Ja loput henkareissa.

Tällä hetkellä minulla on vaatekaappi: täynnä (3 erillistä rivistöä henkareilla, katosta lattiaan hyllykkö täpötäynnä, ylähyllyt täynnä), vaatehuoneen yhden seinän vaatekaappi (2 laatikollista/hyllyjä täpötäynnä, sekä 2-ovinen henkaripuoli täpötäynnä + kaapiston päällä 3 laatikkoa täynnä), eteisen kaappi täynnä takkeja (vain kesä) ja vielä nurkasta nurkkaan täytetty varastotila, jossa henkaririvi täynnä + useita isoja säkillisiä ja laatikoita vaatteita.

MIKÄ MINUA VAIVAA?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilan rajaaminen kuulostaa hyvältä vinkiltä. Kun vaan osaisi rajata sopivasti määriä.

Kesän myötä tullut lisää tilpehööriä. Jos keksisi hyvät säilytyspaikat joilla määrää rajaisi, se saattaisi toimia vaikka mistään ei kuulemma saisi luopua. Myös miettinyt paremmuusjärjestykseen laittoa, jolloin vähiten kivat saisi lähteä.

Vaatteissa näkyy paljon päällekkäisyyksiä kun lajiteltu samanlaiset samaan pinoon. Ollut vaikeuksia hahmottaa mitä on tarpeeksi ja mitä puuttuu kun kaapit pursuaa epäjärjestyksessä.

Raivaamisen sääntö numero yksi: älä järjestä roinaa. Se ei sillä vähene. Suurin osa tilpehööreistä ja myös vaatteista on oikeasti turhaa, eli siis roinaa. On tuplakappaleita, on heräteostoksia, on haaveminän vaatteita. Vaatteita on liikaa, eikä suurin osa tule koskaan käyttöön.

Tilaa pitää rajata sen mukaan miten sitä on käytössä. Esim. vaatteiden on mahduttava vaatekaappiin. Vaatesäilytys ei saa perustua siihen, että osa vaatteista on koko ajan pyykkikorissa ja pitkin tuolinselkämyksiä puolipitoisena. Jos samaan kaappiin pitää mahduttaa myös pyyhkeet ja lakanat, vaatteita on pakko karsia lisää.

Konmari puutteistaan huolimatta toimii ja perustuu juuri tuohon: ensin kerätään kaikki saman kategorian tavarat isoksi vuoreksi ja sitten aletaan karsia sieltä ne, jotka eivät pirskahtele iloa tai ole tarpeellisia (esim. kumisaappaat harvemmin pirskahtelevat, mutta ne ovat osalle hyvinkin tarpeelliset).

Vaatteet kannattaa lajitella jatkokäsittelyä varten. Kausivaatteet (kesä, syksy, talvi) omiin kasoihinsa, työvaatteet tms. muut erikoiset omaansa, käyttövaatteet omaansa. Kasaa samalla myös liian isot ja liian pienet vaatteet omiin kasoihinsa.

Tunnista sen jälkeen mitä vaatteita käytät ja mitä yhteistä niissä on - todennäköisesti väri, materiaali ja käyttötarkoitus, ts. jos olet trikoopaitaihminen, käytät juurikin trikoopaitoja. Mieti miksi ne muut vaatteet eivät ole tulleet käytetyksi? Materiaali, väri tai tyyli ei muutu kaapissa hilloamalla. Jos vaatteesta puuttuu jotain, esim. sinulla on täydellinen syksyhame, mutta ei ole siihen sopivia paksuja sukkahousuja ja maihareita, luovu hameesta. Älä osta niitä muita asusteita, koska sulla olisi ne jo, jos olisit sellaisia käyttävä ihminen. Älä myöskään säilö kymmentä juhlamekkoa tai jakkupukua, jos et niitä oikeasti käytä.

Karsimisen yksi sudenkuoppa on se, että käyttämätöntä tavaraa on oikeasti paljon, ja se kauhistuttaa sitten kun katsoo sitä lähtevien kasaa. "En mä voi näin paljosta luopua!"

Kyllä voit. Kaupasta saa lisää, jos jotain tarvitsee. Suurin osa ei koskaan kaipaa karsimiaan tavaroita eikä pian edes muista mitä joskus omisti.

Tämä on niin totta.

Myös vaatteiden kanssa voi olla ns unelmaminä. Mun kohdalla se on siistejä paitapuseroita käyttävä. Erehdyn ostamaan niitä kun näen jonkun kauniin. Mutta siellä ne roikkuu kaapissa kun ei jaksa silittää ja aina ne tuntuu päällä jotenkin epämukavilta ja koko ajan pitää tarkistaa onko nappilista suorassa, näkyykö rintsikat välistä jne. En sitten pidä.

Kai mun pitää nyt myydä ne kerran pari käytetyt pois kun ne roikkuu siellä kaapissa yhden narutopin kanssa. Sitä en halua käyttää ja samoin haluaisin kaikki tpaidat mahdollisimman korkealla pääaukolla että ei tarvitse miettiä vilautteleeko. Mukavuus, helppous ja luonnonkuidut on mun juttu. Kai se on luovutettava ja myytävä ne haaveminän loputkin vaatteet.

Onko viiskymppinen nainen farkuissa ja tpaidassa kauhee klisee?

Niissä viihdy parhaiten.

Ei ole klisee. Farkut ja t-paita voi olla montaa erilaista tyyliä ja jos esim. töissä se on ok asu niin anna mennä! Työtehokin paranee.

Itse olen päättänyt, että jatkossa ostan vaatteita jotka ovat itsestään siliäviä eli riittää nostaa henkariin pesun jälkeen ja jotka ehdottomasti voi pestä itse. Samoin olen todennut et vaikka valkoinen asu olisi tosi tyylikäs ja ihana niin minä olen sottapytty, joka kerta kun syön jäätelöä olen suklaatahroissa jne. Hääpäivänä voin olla valkoisessa :D

Tuo "roinan siirtely" on niin totta. Olen sortunut siihen vaatteiden kanssa. Olen jotenkin vaan vaihdellut paikkoja ja yrittänyt saada tolkkua henkaririveihin ja kaappeihin, mutta eihän se mitään auta. Jos ihmisellä on pelkkiä leggingsejä KOLME vetolaatikollista täyteen ahdettuna, niitä on liikaa. Haluaisin, että niitä olisi yksi laatikollinen, samoin housuja, paitoja, puseroita, alusvaatteita. Ja loput henkareissa.

Tällä hetkellä minulla on vaatekaappi: täynnä (3 erillistä rivistöä henkareilla, katosta lattiaan hyllykkö täpötäynnä, ylähyllyt täynnä), vaatehuoneen yhden seinän vaatekaappi (2 laatikollista/hyllyjä täpötäynnä, sekä 2-ovinen henkaripuoli täpötäynnä + kaapiston päällä 3 laatikkoa täynnä), eteisen kaappi täynnä takkeja (vain kesä) ja vielä nurkasta nurkkaan täytetty varastotila, jossa henkaririvi täynnä + useita isoja säkillisiä ja laatikoita vaatteita.

MIKÄ MINUA VAIVAA?

Korjaan siis vielä, että käytössä on vaateHUONE + iso vaatekaapisto + eteisen iso kaappi + varastotila. Jossain vaiheessa ehdotin miehelle, että veisin vähän vaatteitani säilöön hänen autotalliinsa, mikä sai aikaan ärähdyksen. Miehen autotalli on mun ihanne: siellä on vain autotarvikkeita, kaikki käytössä ja järjestyksessä, kaikki täydellisen siistiä ja puhdasta eikä mitään muuta saa viedä sinne.

Minä taidan olla se perheen hamsteri.

Jos haluaa aloittaa minimalismin tai vaan vähentää turhaa tavaraa elämässä, niin tärkeimpiä taitoja on erottaa oikea minä ja unelma minä. Löytää tavarat joita haluaisit käyttää ja erottaa ne tavaroista joita oikeasti käytät. Aina voi vaikeimpien tavaroiden kanssa sopia vaikka puolen vuoden lisäajan, jos en seuraavan puolen vuoden aikana viikottain polje kuntopyörällä, laitan sen pois. Jos en viikottain laita kynsilakkaa, laitan kynsilakat pois.

Vaatteissa voi kokeilla myös kerätä kaikki "en ole käyttänyt, mutta voisin käyttää" vaatteet yhteen ja suunnitella niistä kaikista asut tuleville päiville, ottaa kuvan kaikissa asuissa ja sen jälkeen päättää mitkä saa jäädä ja mitkä lähteä.

Oho, joo, kyllä toi vaatemäärä on aivan liiallinen. Eikä voi mitenkään kaikki olla käytössä. Siellä on varmaan myös aikansa muotia, esim. haaremihousuja, joita et käyttänyt silloin etkä sen jälkeenkään. Nyt tiukasti kaiki muodista mennyt pois ja jätät vaan sen tyylin, mitä oikeasti käytät! Löytyykö kenties toppeja ja muita aluspaitoja esim. kaikissa sateenkaaren väreissä, kun ostit kerralla viisi kivaa paitaa? Ja käytät niistä vain kahta väriä.

Sulla on fiksu mies! Raivaamisestakin voi tulla iso ongelma ja riita, jos vain toinen raivaa. Toisen tavarat täyttävät kaikki ne vapaat kolot.

Minä tykkään asutun näköisistä kodeista.Siellä on elämä ja arjen askareet läsnä ja talon ihmiset näkyvät tavaroissa ja lapset leikeissään lattioilla,sohvilla ja pöydillä.Koti on elämistä varten.Välillä siivotaan oikein kunnolla ja laitetaan pois kaikki risa,hajonnut ja täysin tarpeeton kampe.Vaatteet kyllä tulee seulottua pyykkihuollon yhteydessä,usein on sukka tai t-paita reikäinen ja ne heti hävitän. Paras juttu ollut,kun muutaman kaveriperheen kanssa laitettiin ns.kiertokassi systeemi.Kestokasseihin laitetaan itselle tarpeetonta ja se menee sitten Minnalle,joka lisää jotain ja ottaa jotain..Sitten Sarille,Mintulle,Jaanalle,Tiialle jne...Taas tulee meille otetaan ja laitetaan jotain.Näin on jo pyörinyt kassi pari vuotta ja paljon on tarpeellista saatu ja toivottavasti myös lahjoitettu.Yhdessä takoyhtiössä oli laitettu ns ilmais-kirppis johonkin yhteistiloihin.Hyvin myös toiminut,joku oli ottanut vastuun,että välillä vie kierrätykseen sellaista tavaraa mikä ei liiku.

Kellään ei ole varmaan yhtä vähän vaatteita kuin mulla.

Kesän alussa ostin valkoiset housut ja 2 paitaa, joita olen käyttänyt koko kesän. Lisänä on 1 vanhempi paita ja 1 toppi. 1 ohut neuletakki ja 1 musta jakku. Kotona käytän 4 paitulia ja 2 legginssejä ja 1 pyjamahousuja.

Talvella käytän 1 farkkuja ja 4 tunikaa. 1 juhlahousut. 2 pitkää yöpaitaa.

Kenkiä on 2 lenkkari, 1 sandaalit, 1 avokkaat, 1 talvikengät ja 2 työsandaalit.

Takkeja on 2.

5 rintsikat, 10 alushousut ja 12 paria sukkia.

Hyvin mahtuvat kaappiin.

Vierailija kirjoitti:

Kellään ei ole varmaan yhtä vähän vaatteita kuin mulla.

Kesän alussa ostin valkoiset housut ja 2 paitaa, joita olen käyttänyt koko kesän. Lisänä on 1 vanhempi paita ja 1 toppi. 1 ohut neuletakki ja 1 musta jakku. Kotona käytän 4 paitulia ja 2 legginssejä ja 1 pyjamahousuja.

Talvella käytän 1 farkkuja ja 4 tunikaa. 1 juhlahousut. 2 pitkää yöpaitaa.

Kenkiä on 2 lenkkari, 1 sandaalit, 1 avokkaat, 1 talvikengät ja 2 työsandaalit.

Takkeja on 2.

5 rintsikat, 10 alushousut ja 12 paria sukkia.

Hyvin mahtuvat kaappiin.

Käytkö töissä? (Ei pahalla, en vaan tajua miten tämä onnistuisi ihmiseltä joka käy kodin ulkopuolella töissä.) Jos kyllä, käytätkö uniformua tms?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilan rajaaminen kuulostaa hyvältä vinkiltä. Kun vaan osaisi rajata sopivasti määriä.

Kesän myötä tullut lisää tilpehööriä. Jos keksisi hyvät säilytyspaikat joilla määrää rajaisi, se saattaisi toimia vaikka mistään ei kuulemma saisi luopua. Myös miettinyt paremmuusjärjestykseen laittoa, jolloin vähiten kivat saisi lähteä.

Vaatteissa näkyy paljon päällekkäisyyksiä kun lajiteltu samanlaiset samaan pinoon. Ollut vaikeuksia hahmottaa mitä on tarpeeksi ja mitä puuttuu kun kaapit pursuaa epäjärjestyksessä.

Raivaamisen sääntö numero yksi: älä järjestä roinaa. Se ei sillä vähene. Suurin osa tilpehööreistä ja myös vaatteista on oikeasti turhaa, eli siis roinaa. On tuplakappaleita, on heräteostoksia, on haaveminän vaatteita. Vaatteita on liikaa, eikä suurin osa tule koskaan käyttöön.

Tilaa pitää rajata sen mukaan miten sitä on käytössä. Esim. vaatteiden on mahduttava vaatekaappiin. Vaatesäilytys ei saa perustua siihen, että osa vaatteista on koko ajan pyykkikorissa ja pitkin tuolinselkämyksiä puolipitoisena. Jos samaan kaappiin pitää mahduttaa myös pyyhkeet ja lakanat, vaatteita on pakko karsia lisää.

Konmari puutteistaan huolimatta toimii ja perustuu juuri tuohon: ensin kerätään kaikki saman kategorian tavarat isoksi vuoreksi ja sitten aletaan karsia sieltä ne, jotka eivät pirskahtele iloa tai ole tarpeellisia (esim. kumisaappaat harvemmin pirskahtelevat, mutta ne ovat osalle hyvinkin tarpeelliset).

Vaatteet kannattaa lajitella jatkokäsittelyä varten. Kausivaatteet (kesä, syksy, talvi) omiin kasoihinsa, työvaatteet tms. muut erikoiset omaansa, käyttövaatteet omaansa. Kasaa samalla myös liian isot ja liian pienet vaatteet omiin kasoihinsa.

Tunnista sen jälkeen mitä vaatteita käytät ja mitä yhteistä niissä on - todennäköisesti väri, materiaali ja käyttötarkoitus, ts. jos olet trikoopaitaihminen, käytät juurikin trikoopaitoja. Mieti miksi ne muut vaatteet eivät ole tulleet käytetyksi? Materiaali, väri tai tyyli ei muutu kaapissa hilloamalla. Jos vaatteesta puuttuu jotain, esim. sinulla on täydellinen syksyhame, mutta ei ole siihen sopivia paksuja sukkahousuja ja maihareita, luovu hameesta. Älä osta niitä muita asusteita, koska sulla olisi ne jo, jos olisit sellaisia käyttävä ihminen. Älä myöskään säilö kymmentä juhlamekkoa tai jakkupukua, jos et niitä oikeasti käytä.

Karsimisen yksi sudenkuoppa on se, että käyttämätöntä tavaraa on oikeasti paljon, ja se kauhistuttaa sitten kun katsoo sitä lähtevien kasaa. "En mä voi näin paljosta luopua!"

Kyllä voit. Kaupasta saa lisää, jos jotain tarvitsee. Suurin osa ei koskaan kaipaa karsimiaan tavaroita eikä pian edes muista mitä joskus omisti.

Tämä on niin totta.

Myös vaatteiden kanssa voi olla ns unelmaminä. Mun kohdalla se on siistejä paitapuseroita käyttävä. Erehdyn ostamaan niitä kun näen jonkun kauniin. Mutta siellä ne roikkuu kaapissa kun ei jaksa silittää ja aina ne tuntuu päällä jotenkin epämukavilta ja koko ajan pitää tarkistaa onko nappilista suorassa, näkyykö rintsikat välistä jne. En sitten pidä.

Kai mun pitää nyt myydä ne kerran pari käytetyt pois kun ne roikkuu siellä kaapissa yhden narutopin kanssa. Sitä en halua käyttää ja samoin haluaisin kaikki tpaidat mahdollisimman korkealla pääaukolla että ei tarvitse miettiä vilautteleeko. Mukavuus, helppous ja luonnonkuidut on mun juttu. Kai se on luovutettava ja myytävä ne haaveminän loputkin vaatteet.

Onko viiskymppinen nainen farkuissa ja tpaidassa kauhee klisee?

Niissä viihdy parhaiten.

Ei ole klisee. Farkut ja t-paita voi olla montaa erilaista tyyliä ja jos esim. töissä se on ok asu niin anna mennä! Työtehokin paranee.

Itse olen päättänyt, että jatkossa ostan vaatteita jotka ovat itsestään siliäviä eli riittää nostaa henkariin pesun jälkeen ja jotka ehdottomasti voi pestä itse. Samoin olen todennut et vaikka valkoinen asu olisi tosi tyylikäs ja ihana niin minä olen sottapytty, joka kerta kun syön jäätelöä olen suklaatahroissa jne. Hääpäivänä voin olla valkoisessa :D

Tuo "roinan siirtely" on niin totta. Olen sortunut siihen vaatteiden kanssa. Olen jotenkin vaan vaihdellut paikkoja ja yrittänyt saada tolkkua henkaririveihin ja kaappeihin, mutta eihän se mitään auta. Jos ihmisellä on pelkkiä leggingsejä KOLME vetolaatikollista täyteen ahdettuna, niitä on liikaa. Haluaisin, että niitä olisi yksi laatikollinen, samoin housuja, paitoja, puseroita, alusvaatteita. Ja loput henkareissa.

Tällä hetkellä minulla on vaatekaappi: täynnä (3 erillistä rivistöä henkareilla, katosta lattiaan hyllykkö täpötäynnä, ylähyllyt täynnä), vaatehuoneen yhden seinän vaatekaappi (2 laatikollista/hyllyjä täpötäynnä, sekä 2-ovinen henkaripuoli täpötäynnä + kaapiston päällä 3 laatikkoa täynnä), eteisen kaappi täynnä takkeja (vain kesä) ja vielä nurkasta nurkkaan täytetty varastotila, jossa henkaririvi täynnä + useita isoja säkillisiä ja laatikoita vaatteita.

MIKÄ MINUA VAIVAA?

Suosittelisin käymään vaatteet läpi yksi kategoria kerrallaan. Määritä paperille ensin sinun elämäntapasi (Liikun paljon, en ehdi silittää, käyn bilettämässä viikottain, olen lasten kanssa hiekkalaatikolla jne), värisi ja tyylisi, jos niitä on monia, niin listaa ne kaikki (hippi, rokkari, jne).

Aloita vaikka niistä legginsseistä. Yritä löytää kaikki legginssit, pyykistä ja varastoiduista myös. Mieti järjellä mikä olisi sopiva määrä legginssejä (kuinka usein käytät, moniako kuoseja tarvitset, miten sopii tyyleihin/väreihin) ja kuinka paljon tilaa niille on. Sitten kokeilet jokaisia jalkaan, kävelet hetken ympäriinsä ja käyt istumassa, katsot peilistä ja rehellisesti laitat koreihin joissa iso lappu:

-Täydelliset!

-liian isot

-liian pienet

-Kauhtuneet, rikkinäiset

-epämukavat (valuu, hankaa, kinnaa, inhottava materiaali, hiostaa)

-ei sovi elämäntapaan (pitää silittää, valkoiset ei sovi mihinkään missä käytän leggareita)

-ei minun väri tai tyyli

-muu? (eli ei ole täydellinen, mutta ei sovi yllä mainittuihin)

Täydelliset kategoria kannattaa sovittaa vielä uudelleen ja viikata kaappiin. Sitten muista pinoista jos on vielä jotain mistä et halua luopua, vie korit lappuineen vaatehuoneeseen. Sitten katsot tarttuuko arjessa niistä mikään käyttöön. Minulle ainakin muutaman päivän päästä tuli hölmö olo säilyttää isoa laatikkoa epämukavia vaatteita ja vein ne pois.

Nyt olisi oiva hetki ryhtyä keräämään ja lajittelemaan sekä kunnostamaan käytettyjä tavaroita. Koronan vuoksi tavara tulee loppumaan maapallolta. Espoossa on jo aika hieno kierrätyskeskus, kuin tavaratalo. Samanlaisia saisi olla lisää, mutta vielä paremmin lajiteltu. Esim. huonekalut yhdessä kerroksessa, astiat toisessa, vaatteet toisessa jne. Valtion pitäisi tukea lisää kierrätystoimintaa ja tehdä siitä normaalia kaupan käyntiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kellään ei ole varmaan yhtä vähän vaatteita kuin mulla.

Kesän alussa ostin valkoiset housut ja 2 paitaa, joita olen käyttänyt koko kesän. Lisänä on 1 vanhempi paita ja 1 toppi. 1 ohut neuletakki ja 1 musta jakku. Kotona käytän 4 paitulia ja 2 legginssejä ja 1 pyjamahousuja.

Talvella käytän 1 farkkuja ja 4 tunikaa. 1 juhlahousut. 2 pitkää yöpaitaa.

Kenkiä on 2 lenkkari, 1 sandaalit, 1 avokkaat, 1 talvikengät ja 2 työsandaalit.

Takkeja on 2.

5 rintsikat, 10 alushousut ja 12 paria sukkia.

Hyvin mahtuvat kaappiin.

Käytkö töissä? (Ei pahalla, en vaan tajua miten tämä onnistuisi ihmiseltä joka käy kodin ulkopuolella töissä.) Jos kyllä, käytätkö uniformua tms?

Kyllä, työasut ovat talon puolesta.

Ja mulla on hyvä pesukone ja kuivausrumpu, että en mä likaisissa vaatteissa kulje. Loppujen lopuksi käytän esim. farkkuja ja tunikaa noin tunnin ajan tavallisena työpäivänä.

Haastan jokaista vaatteiden kanssa painivaa ketjun lukijaa menemään laskemaan kuinka montaa paitaansa edes käyttää säännöllisesti.

Omalla kohdallani luku on noin 10. Paidoissa on vähän huojuntaa, kun jotain käytän lähinnä töissä (enkä ole viimeisen puolentoista vuoden aikana ollut konttorilla edes kymmentä kertaa) ja joitakin voi käyttää vain kotona (esim. reikä kyynärpäässä, tämä oli korona-ajan oivallus, että sellaistahan voi täysin huoletta käyttää etätöissä!)