tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Mulla on työlistoja ja joka päivä on pieni arkisiivous.

Esim ma mä siivoan eteisen. Lankkaan kengät, katson onko kaikki esillä olevat tarpeellisia, käytänkö kaikkia takkeja jne.

Tiistaisin teen pikasiivouksen keittiöön. Nopeasti pyyhin kaappien ovet, laatat, tyhjennän tasot, kastelen kukat jne.

Tähän menee aikaa max 1 h, yleensä alle 30 min.

Tämä tarkoittaa meillä on aika siistiä.

Lopputulokseen on tultu, koska oon pitkään ollut vähillä rahoilla toimeen tuleva ja monta konmaria takana

Kuulostaa ihanalta! Ja kun tekee joka päivä vähän, niin ei varmaan tule sitä tunnetta, että taas on koko päivä mennyt siivoamiseen.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakastan kauneutta ja siisteyttä. Haluaisin että kaikki vähäiset tavaramme olisi kauniisti aseteltu rasioihin ja säilytysratkaisuihin, mutta mieheni ei voi sietää että tavaran säilyttämiseenkin pitää osta "tavaraa". Hän ei ole mikään minimalisti vaan pihi.

Olen yrittänyt päällystää pahvilaatikoista säilytyslaatikoita mutta ei niistä niin kauniita tule että silmä kiittäisi. Huoh...

Etkö voi omilla rahoillasi ostaa sisutuslaatikoita? Niin minäkin teen. Jätän jonkun vaatteen ostamatta, jos rahasta tiukkaa. Huoneen yleisilme on erilainen, jos tavarat nätisti paikoillaan.

Pihit ihmiset kokevat velvollisuudekseen vahtia myös muiden rahan käyttöä, etenkin puolison. Ilo sisustuslaatikoista häviää, kun toinen kommentoi niiden hankkimista ilkeästi ja syyllistäen.

eri

Se on muuten tutkitusti totta, että jos mieltää asiat sellaisiksi, ettei niihin voi itse vaikuttaa (olen hamsteriluonne, olen fiksu, tämmöiset geenit) ei niitä ole motivaatiota tehdä, eikä saa hyviä tuloksia. Sitten kun kääntää ajatuksia, että itse voi vaikuttaa (en ole raivannut, olen ahkera, pitää yrittää kovempaa) niin saa paljon enemmän aikaiseksi. Siksi kannattaa oikeasti vaihtaa ajatuksien kulkua siihen, että sinä olet asioista vastuussa ja sinä voit niihin vaikuttaa. Ja kannustaa muitakin kehumalla hyvää työtä ja työpanosta, sen sijaan, että sanoisi fiksuksi.

Se auttaa tässä tavaran karsinnassakin, kaikilla on omia haasteita elämässä, mutta niiden kanssa pitää vain oppia elämään ja keksi ne itselle sopivat metodit tehdä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ei kannata luopua hyvistä vaatteista jos on koronan takia tullut muutama lisäkilo. Laihduta ne pois ja mahdut taas. 

Olisikin muutama… lähempänä kymmentä. Ihan järkyttävää. Olen joutunut ostamaan uusia etäilyvaatteita.

Tiedättehän, istuu päivät kotona, istuu illat kotona. On jäänyt työmatkaliikunta pois, samoin ryhmäliikunnat, kaikki aktiivinen elämä jossa on kulkenut ja liikkunut. Kotona tulee käytyä jääkaapilla tai herkkuhyllyllä ihan vain siksi kun on tylsää. Lounaat on vaihtuneet liian usein leipiin. Iltalenkit sohvaan ja telkkaan.

Samalla tämä kotiin kertyneiden tavaroiden määrä on alkanut ahdistamaan, kun on kotona paljon. Vähentäminen on hyvässä vauhdissa mutta vielä on tekemistä pitkäksi aikaa. Vaatteiden lisäksi on muitakin vaikeita paikkoja, mutta yritän selvitä niistä. Koti on pahemmassa kaaoksessa nyt korona-aikana kuin ennen. Parissa päivässä kaaos palaa, vaikka siivoaisi. Koska järjestyksen pito ei ole onnistu, on vain vähennettävä.

Harvemmin ihmisen elämä muuttuu näin radikaalista yhtäkkiä. Jos vaikka miettii irtisanoutumista töistä, saa sitä pohtia mielessään niin kauan kun haluaa ja tehdä suunnitelmia. Usein myös irtisanomiset töissä eivät tule yllätyksenä, vaikka ei uskonut omalle kohdalle osuvan. Mutta kun yhtäkkiä tuupataan etätöihin tai irtisanotaan, niin ei ole mitään suunnitelmaa, eikä mitään tietoa kestääkö viikon vai kuukauden vai vuoden. Sitten vuoden päästä huomaa, ettei ole tehnyt ylimääräisellä ajalla mitään, ei ole liikkunut ja koti on kaaoksessa, kun siellä ollaan koko ajan.

Moni meistä on täysin samassa tilanteessa. Ollaan oltu välitilassa ja pysähdyksissä, odottamassa mikä on ratkaisu, sen sijaan, että aktiivisesti eletty elämää. Pitää vaan alkaa tekemään asioita ja oppia toimimaan hetki kerrallaan. Kesä onneksi ainakin minua piristää ja saa liikkeelle, sekä tavaroiden, että kehon osalta.

Minusta siinä on järkeä, että ensin laittaa järjestykseen tavarat pahvilaatikoilla ja muilla mitä löytyy kotoa. Minulla on edelleen monessa paikassa niitä muovisia karkkirasioita, joskus lapsen juhliin ostettu isompia ja niitä 900g saa joskus lahjaksi. Samoin piparirasioita on käytössä. Paikoissa mihin ei niin jatkuvasti näe. Sitten näkyvimmille paikoille on ostettu kauniimpia ratkaisuja. Tosin yksi päällystetty karkkipurkki on kyllä keskellä ruokapöytää lähes päivittäin, siinä on lääkkeet, purkat, vitamiinit ja kaikki sälä mitä kertyy keittiönpöydälle.

Ärsyttää jos ostaa kalliin ratkaisun ja sitten ongelma häviääkin karsimalla. Samoin siinä karsimisprojektissa voi tulla vastaan vaikka minkälaista kippoa ja kuppia, jota voi käyttää järjestelyyn. Ja niissä voi olla tunnearvoa, meilläkin on avaimet eteisessä mummon vanhassa emali tarjoilukulhossa.

Mutta sitten kun tavaramäärä alkaa olla hallinnassa, niin säilytysratkaisut helpottavat arkea, välillä yllättävän paljon.

Karkkirasiat on tosi käteviä kaappien ja hyllyjen sisällä! Mulla on kuiva-aineet kaapissa, ja olen laittanut pienempiä purkkeja ja pusseja karkkilaatikoihin siten, että samalla kertaa tarvittavia tai samantyyppisiä on samassa laatikossa. Sokerit on siis yhdessä ja siinä samassa on muut erityisesti makeiden leivonnaisten tekemisessä tarvittavat jutut, linssit yhdessä, riisit ja nuudelit yhdessä ja niin edelleen. Tiskialtaan alalaatikossa on tiskiaine, -harja ja hankaussieni yhdessä pienemmässä karkkirasiassa.

Hyvä idea myös tuo tunnearvoltaan tärkeiden esineiden ottaminen käyttöön. Tiskikoneen tabletit ovat minulla isovanhempien vanhassa posliinikulhossa. Kulho on tarpeeksi nätti pidettäväksi esillä ja koska kuitenkin tabletteja täytyy jossain pitää niin miksei sitten nätissä ja hyviä muistoja herättävässä kulhossa.

Mullakin oli noita karkkirasioita täynnä.

Yhtenä päivänö tajusin ei tässäkään ole järkeä.

Mulla on kuivatavarat 2 kaapinoven takana, yht 4 hyllyä.

Käytin kaikki fariinisokerit ja kanelisekoitukset pois.

Nyt sokeria on vaan ihan perussokeria.

Kastikeseoksia löytyi ja lisää vaan vesi -pusseja. Yksitellen pois ja nyt kaikki mahtuisi yhteen hyllyyn, mutta pidän 2.ssa.

Eipä mene ikinä vanhaksi ja unohdu kaapin perälle.

Vierailija kirjoitti:

Mullakin oli noita karkkirasioita täynnä.

Yhtenä päivänö tajusin ei tässäkään ole järkeä.

Mulla on kuivatavarat 2 kaapinoven takana, yht 4 hyllyä.

Käytin kaikki fariinisokerit ja kanelisekoitukset pois.

Nyt sokeria on vaan ihan perussokeria.

Kastikeseoksia löytyi ja lisää vaan vesi -pusseja. Yksitellen pois ja nyt kaikki mahtuisi yhteen hyllyyn, mutta pidän 2.ssa.

Eipä mene ikinä vanhaksi ja unohdu kaapin perälle.

Kahdelle hyllylle mahtuvat minunkin kuivatavarat. Joskus kuvittelin olevani ihminen, joka nauttii leipomisesta mutta enpä ollutkaan. Jos ei erityisesti harrasta ruuanlaittoa tai leivontaa, aika pienellä arsenaalilla tulee toimeen. Mulla nuo laatikot toimii juuri siksi, että siinä tulee kerralla otettua useampi tavara esiin eikä hyllyn perälle unohdu pieniä pussukoita yhtä helposti kuin ennen. Vetolaatikot olisi kätevimmät, mutta keittiöremonttia odotellessa pitää tyytyä kaappeihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aihe joka tuntuu jakavan mielipiteitä eli tavaran hankkiminen poisheitetyn tilalle. Monelle lieneekin suo mikä vie vain ongelmaa kierteeseen jossa karsinta ei lopu koskaan kun aina ostetaan uuta. Ajattelin tuoda tähän erilaista näkökulmaa, ehkä joku on kokenut samanlaista vaihetta karsintaprojektissaan.

Itse olen karsinut tavaraa jo vuosia ja tähän ketjuun kirjoitellut varmaan yhtä pitkään. Olen entinen vähävarainen hamsteri jonka oli säästettävä aivan kaikki kun ei ollut varaa ostaa uutta.  Lopputuloksena oli kaaottisen sekalainen, levoton ja epäikäytännöllinen koti. Havahduin vasta reilusti päälle kolmikymppisenä siihen etten halua elää näin ja aloin pikkuhiljaa opettelemaan miten ylimääräisestä tavarasta pääsee eroon.

Täällä on kritisoitu säilytysjärjestemien hankkimista karsimisprosessin osana, ehkä osaksi siksi että konmari taitaa kieltää sellaisen ja kehoittaa käyttämään olemassa olevia koreja ja kenkälaatikoita ynnä muita. Näin toimin itsekin monenmonta vuotta, kunnes taannoin havahduin siihen kuinka hankalaa oli yrittää järjestellä eri kokoisia ja mallisia koreja järkevästi kaappeihin ja kaivella käyttötavaroita vanhoista kenkälaatikoista.

Heitin kenkälaatikot pahvinkeräykseen, risat muovikorit sekajätteeseen ja ehjät korit lahjotin pois. Mittasin kaappini ja laskin minkä kokoisia koreja tarvitsen ja kuinka monta. Selasin netistä erilasia säilytysratkaisuja ja niiden mittoja. Päädyin korisarjaan nimeltä Infinity, saa melkeinpä kaikista kodintavaraa myyvistä kaupoista. Suunnittelun ansiosta osasin ostaa oikean kokoisia koreja oikean määrän ja sain niillä järjesteltyä vaatehuoneeni sekä pari kaappia fiksusti. Tavarat oli helpompi lajitella ja järjestellä koreihin, ne on kätevä nykäistä hyllystä esille, korit ovat ilmavia joten vaatteet pysyvät raikkaana ja koreista näkee mitä niissä on sisällä. Aamutoimetkin ovat nopeampia, kun tarvitsee vain vetää kori esiin ja napata hiustenkuivaaja ja meikit omalta paikaltaan. Ja ennen kaikkea vaatehuoneeni ja kaappini näyttävät fiksulta ja siistiltä yhteneväisen ilmeen takia, joten on suurempi motivaatio pitääkin siistinä. Rahaa meni jotain kymppejä, mutta lasken sen säästyneessä ajassa takaisin kuitatuksia.

Muilla voi olla toisenlaisia kokemuksia, minulla toimi tämä. Pointtina että on hyvä kuunnella muiden neuvoja ja vinkkejä, mutta suhtaudu neuvoihin kriittisesti ja mieti mikä itselläsi toimii. Joka toimii toisella ei välttämättä toimi sinulla ja päinvastoin.

Olen kanssasi muuten samaa mieltä, mutta hieman tartun tuohon ohjeeseen, että ei kannattaisi hommata säilytysjärjestelmiä vaan käyttää olemassaolevia ja sen kyseenalaistamiseen. Mielestäni siinä on nimittäin viisauden siemen; niin kauan kuin paikat ovat ns. sekaisin ja tavarat karsimatta, ei kannattaisi investoida mihinkään koreihin tai kalusteisiin. Sitten kun raivaustyö on suoritettu (eli tiedetään, mitä talouteen konkreettisesti jää), säilytyskalusteita voi ja kannattaakin tuunata sellaisiksi, että ne palvelevat arjessa. Näinhän sinäkin olet itse asiassa toiminut. 👍

Tätä samaa olin tulossa kommentoimaan; konmarin idea on nimenomaan se, että ensi valitaan säilytettävät ja vasta sen jälkeen katsotaan säilytysjärjestelmä tarve. Aika moni tavaran kanssa painiva ostaa aina vain uusia säilytysjärjestelmiä ja kuvittelee niillä ratkaisevan säilytysongelmat sen sijaan että valikoisi säilytettävät.

Surullisen usein saa lukea/kuulla että ollaan ostamassa suurempaa asuntoa siksi että tavaraa on niin paljon. Miten ei tule mieleen karsia sitä turhaa tavaraa eikä ostaa isompaa taloa/asuntoa.?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aihe joka tuntuu jakavan mielipiteitä eli tavaran hankkiminen poisheitetyn tilalle. Monelle lieneekin suo mikä vie vain ongelmaa kierteeseen jossa karsinta ei lopu koskaan kun aina ostetaan uuta. Ajattelin tuoda tähän erilaista näkökulmaa, ehkä joku on kokenut samanlaista vaihetta karsintaprojektissaan.

Itse olen karsinut tavaraa jo vuosia ja tähän ketjuun kirjoitellut varmaan yhtä pitkään. Olen entinen vähävarainen hamsteri jonka oli säästettävä aivan kaikki kun ei ollut varaa ostaa uutta.  Lopputuloksena oli kaaottisen sekalainen, levoton ja epäikäytännöllinen koti. Havahduin vasta reilusti päälle kolmikymppisenä siihen etten halua elää näin ja aloin pikkuhiljaa opettelemaan miten ylimääräisestä tavarasta pääsee eroon.

Täällä on kritisoitu säilytysjärjestemien hankkimista karsimisprosessin osana, ehkä osaksi siksi että konmari taitaa kieltää sellaisen ja kehoittaa käyttämään olemassa olevia koreja ja kenkälaatikoita ynnä muita. Näin toimin itsekin monenmonta vuotta, kunnes taannoin havahduin siihen kuinka hankalaa oli yrittää järjestellä eri kokoisia ja mallisia koreja järkevästi kaappeihin ja kaivella käyttötavaroita vanhoista kenkälaatikoista.

Heitin kenkälaatikot pahvinkeräykseen, risat muovikorit sekajätteeseen ja ehjät korit lahjotin pois. Mittasin kaappini ja laskin minkä kokoisia koreja tarvitsen ja kuinka monta. Selasin netistä erilasia säilytysratkaisuja ja niiden mittoja. Päädyin korisarjaan nimeltä Infinity, saa melkeinpä kaikista kodintavaraa myyvistä kaupoista. Suunnittelun ansiosta osasin ostaa oikean kokoisia koreja oikean määrän ja sain niillä järjesteltyä vaatehuoneeni sekä pari kaappia fiksusti. Tavarat oli helpompi lajitella ja järjestellä koreihin, ne on kätevä nykäistä hyllystä esille, korit ovat ilmavia joten vaatteet pysyvät raikkaana ja koreista näkee mitä niissä on sisällä. Aamutoimetkin ovat nopeampia, kun tarvitsee vain vetää kori esiin ja napata hiustenkuivaaja ja meikit omalta paikaltaan. Ja ennen kaikkea vaatehuoneeni ja kaappini näyttävät fiksulta ja siistiltä yhteneväisen ilmeen takia, joten on suurempi motivaatio pitääkin siistinä. Rahaa meni jotain kymppejä, mutta lasken sen säästyneessä ajassa takaisin kuitatuksia.

Muilla voi olla toisenlaisia kokemuksia, minulla toimi tämä. Pointtina että on hyvä kuunnella muiden neuvoja ja vinkkejä, mutta suhtaudu neuvoihin kriittisesti ja mieti mikä itselläsi toimii. Joka toimii toisella ei välttämättä toimi sinulla ja päinvastoin.

Olen kanssasi muuten samaa mieltä, mutta hieman tartun tuohon ohjeeseen, että ei kannattaisi hommata säilytysjärjestelmiä vaan käyttää olemassaolevia ja sen kyseenalaistamiseen. Mielestäni siinä on nimittäin viisauden siemen; niin kauan kuin paikat ovat ns. sekaisin ja tavarat karsimatta, ei kannattaisi investoida mihinkään koreihin tai kalusteisiin. Sitten kun raivaustyö on suoritettu (eli tiedetään, mitä talouteen konkreettisesti jää), säilytyskalusteita voi ja kannattaakin tuunata sellaisiksi, että ne palvelevat arjessa. Näinhän sinäkin olet itse asiassa toiminut. 👍

Tätä samaa olin tulossa kommentoimaan; konmarin idea on nimenomaan se, että ensi valitaan säilytettävät ja vasta sen jälkeen katsotaan säilytysjärjestelmä tarve. Aika moni tavaran kanssa painiva ostaa aina vain uusia säilytysjärjestelmiä ja kuvittelee niillä ratkaisevan säilytysongelmat sen sijaan että valikoisi säilytettävät.

Surullisen usein saa lukea/kuulla että ollaan ostamassa suurempaa asuntoa siksi että tavaraa on niin paljon. Miten ei tule mieleen karsia sitä turhaa tavaraa eikä ostaa isompaa taloa/asuntoa.?

En muuten ole ikinä kuullut, että kukaan muuttaisi isompaan tavaroiden vuoksi. Monesti olen kuullut, ettei voi muuttaa koska tavaraa on niin hitokseen, mutta en, että olisi tavaran takia otettu isompi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aihe joka tuntuu jakavan mielipiteitä eli tavaran hankkiminen poisheitetyn tilalle. Monelle lieneekin suo mikä vie vain ongelmaa kierteeseen jossa karsinta ei lopu koskaan kun aina ostetaan uuta. Ajattelin tuoda tähän erilaista näkökulmaa, ehkä joku on kokenut samanlaista vaihetta karsintaprojektissaan.

Itse olen karsinut tavaraa jo vuosia ja tähän ketjuun kirjoitellut varmaan yhtä pitkään. Olen entinen vähävarainen hamsteri jonka oli säästettävä aivan kaikki kun ei ollut varaa ostaa uutta.  Lopputuloksena oli kaaottisen sekalainen, levoton ja epäikäytännöllinen koti. Havahduin vasta reilusti päälle kolmikymppisenä siihen etten halua elää näin ja aloin pikkuhiljaa opettelemaan miten ylimääräisestä tavarasta pääsee eroon.

Täällä on kritisoitu säilytysjärjestemien hankkimista karsimisprosessin osana, ehkä osaksi siksi että konmari taitaa kieltää sellaisen ja kehoittaa käyttämään olemassa olevia koreja ja kenkälaatikoita ynnä muita. Näin toimin itsekin monenmonta vuotta, kunnes taannoin havahduin siihen kuinka hankalaa oli yrittää järjestellä eri kokoisia ja mallisia koreja järkevästi kaappeihin ja kaivella käyttötavaroita vanhoista kenkälaatikoista.

Heitin kenkälaatikot pahvinkeräykseen, risat muovikorit sekajätteeseen ja ehjät korit lahjotin pois. Mittasin kaappini ja laskin minkä kokoisia koreja tarvitsen ja kuinka monta. Selasin netistä erilasia säilytysratkaisuja ja niiden mittoja. Päädyin korisarjaan nimeltä Infinity, saa melkeinpä kaikista kodintavaraa myyvistä kaupoista. Suunnittelun ansiosta osasin ostaa oikean kokoisia koreja oikean määrän ja sain niillä järjesteltyä vaatehuoneeni sekä pari kaappia fiksusti. Tavarat oli helpompi lajitella ja järjestellä koreihin, ne on kätevä nykäistä hyllystä esille, korit ovat ilmavia joten vaatteet pysyvät raikkaana ja koreista näkee mitä niissä on sisällä. Aamutoimetkin ovat nopeampia, kun tarvitsee vain vetää kori esiin ja napata hiustenkuivaaja ja meikit omalta paikaltaan. Ja ennen kaikkea vaatehuoneeni ja kaappini näyttävät fiksulta ja siistiltä yhteneväisen ilmeen takia, joten on suurempi motivaatio pitääkin siistinä. Rahaa meni jotain kymppejä, mutta lasken sen säästyneessä ajassa takaisin kuitatuksia.

Muilla voi olla toisenlaisia kokemuksia, minulla toimi tämä. Pointtina että on hyvä kuunnella muiden neuvoja ja vinkkejä, mutta suhtaudu neuvoihin kriittisesti ja mieti mikä itselläsi toimii. Joka toimii toisella ei välttämättä toimi sinulla ja päinvastoin.

Olen kanssasi muuten samaa mieltä, mutta hieman tartun tuohon ohjeeseen, että ei kannattaisi hommata säilytysjärjestelmiä vaan käyttää olemassaolevia ja sen kyseenalaistamiseen. Mielestäni siinä on nimittäin viisauden siemen; niin kauan kuin paikat ovat ns. sekaisin ja tavarat karsimatta, ei kannattaisi investoida mihinkään koreihin tai kalusteisiin. Sitten kun raivaustyö on suoritettu (eli tiedetään, mitä talouteen konkreettisesti jää), säilytyskalusteita voi ja kannattaakin tuunata sellaisiksi, että ne palvelevat arjessa. Näinhän sinäkin olet itse asiassa toiminut. 👍

Tätä samaa olin tulossa kommentoimaan; konmarin idea on nimenomaan se, että ensi valitaan säilytettävät ja vasta sen jälkeen katsotaan säilytysjärjestelmä tarve. Aika moni tavaran kanssa painiva ostaa aina vain uusia säilytysjärjestelmiä ja kuvittelee niillä ratkaisevan säilytysongelmat sen sijaan että valikoisi säilytettävät.

Surullisen usein saa lukea/kuulla että ollaan ostamassa suurempaa asuntoa siksi että tavaraa on niin paljon. Miten ei tule mieleen karsia sitä turhaa tavaraa eikä ostaa isompaa taloa/asuntoa.?

En muuten ole ikinä kuullut, että kukaan muuttaisi isompaan tavaroiden vuoksi. Monesti olen kuullut, ettei voi muuttaa koska tavaraa on niin hitokseen, mutta en, että olisi tavaran takia otettu isompi.

No silti sitä voi joku toinen kuulla hoettavan, vaikka sinä et olisikaan koskaan kuullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aihe joka tuntuu jakavan mielipiteitä eli tavaran hankkiminen poisheitetyn tilalle. Monelle lieneekin suo mikä vie vain ongelmaa kierteeseen jossa karsinta ei lopu koskaan kun aina ostetaan uuta. Ajattelin tuoda tähän erilaista näkökulmaa, ehkä joku on kokenut samanlaista vaihetta karsintaprojektissaan.

Itse olen karsinut tavaraa jo vuosia ja tähän ketjuun kirjoitellut varmaan yhtä pitkään. Olen entinen vähävarainen hamsteri jonka oli säästettävä aivan kaikki kun ei ollut varaa ostaa uutta.  Lopputuloksena oli kaaottisen sekalainen, levoton ja epäikäytännöllinen koti. Havahduin vasta reilusti päälle kolmikymppisenä siihen etten halua elää näin ja aloin pikkuhiljaa opettelemaan miten ylimääräisestä tavarasta pääsee eroon.

Täällä on kritisoitu säilytysjärjestemien hankkimista karsimisprosessin osana, ehkä osaksi siksi että konmari taitaa kieltää sellaisen ja kehoittaa käyttämään olemassa olevia koreja ja kenkälaatikoita ynnä muita. Näin toimin itsekin monenmonta vuotta, kunnes taannoin havahduin siihen kuinka hankalaa oli yrittää järjestellä eri kokoisia ja mallisia koreja järkevästi kaappeihin ja kaivella käyttötavaroita vanhoista kenkälaatikoista.

Heitin kenkälaatikot pahvinkeräykseen, risat muovikorit sekajätteeseen ja ehjät korit lahjotin pois. Mittasin kaappini ja laskin minkä kokoisia koreja tarvitsen ja kuinka monta. Selasin netistä erilasia säilytysratkaisuja ja niiden mittoja. Päädyin korisarjaan nimeltä Infinity, saa melkeinpä kaikista kodintavaraa myyvistä kaupoista. Suunnittelun ansiosta osasin ostaa oikean kokoisia koreja oikean määrän ja sain niillä järjesteltyä vaatehuoneeni sekä pari kaappia fiksusti. Tavarat oli helpompi lajitella ja järjestellä koreihin, ne on kätevä nykäistä hyllystä esille, korit ovat ilmavia joten vaatteet pysyvät raikkaana ja koreista näkee mitä niissä on sisällä. Aamutoimetkin ovat nopeampia, kun tarvitsee vain vetää kori esiin ja napata hiustenkuivaaja ja meikit omalta paikaltaan. Ja ennen kaikkea vaatehuoneeni ja kaappini näyttävät fiksulta ja siistiltä yhteneväisen ilmeen takia, joten on suurempi motivaatio pitääkin siistinä. Rahaa meni jotain kymppejä, mutta lasken sen säästyneessä ajassa takaisin kuitatuksia.

Muilla voi olla toisenlaisia kokemuksia, minulla toimi tämä. Pointtina että on hyvä kuunnella muiden neuvoja ja vinkkejä, mutta suhtaudu neuvoihin kriittisesti ja mieti mikä itselläsi toimii. Joka toimii toisella ei välttämättä toimi sinulla ja päinvastoin.

Olen kanssasi muuten samaa mieltä, mutta hieman tartun tuohon ohjeeseen, että ei kannattaisi hommata säilytysjärjestelmiä vaan käyttää olemassaolevia ja sen kyseenalaistamiseen. Mielestäni siinä on nimittäin viisauden siemen; niin kauan kuin paikat ovat ns. sekaisin ja tavarat karsimatta, ei kannattaisi investoida mihinkään koreihin tai kalusteisiin. Sitten kun raivaustyö on suoritettu (eli tiedetään, mitä talouteen konkreettisesti jää), säilytyskalusteita voi ja kannattaakin tuunata sellaisiksi, että ne palvelevat arjessa. Näinhän sinäkin olet itse asiassa toiminut. 👍

Tätä samaa olin tulossa kommentoimaan; konmarin idea on nimenomaan se, että ensi valitaan säilytettävät ja vasta sen jälkeen katsotaan säilytysjärjestelmä tarve. Aika moni tavaran kanssa painiva ostaa aina vain uusia säilytysjärjestelmiä ja kuvittelee niillä ratkaisevan säilytysongelmat sen sijaan että valikoisi säilytettävät.

Surullisen usein saa lukea/kuulla että ollaan ostamassa suurempaa asuntoa siksi että tavaraa on niin paljon. Miten ei tule mieleen karsia sitä turhaa tavaraa eikä ostaa isompaa taloa/asuntoa.?

Varsinkin asunnonvaihtotilanteissa hämmentävän usein päätöksiin vaikuttaa tavaramäärä. Huoneita saattaa olla sopivasti asukkaiden määrään nähden ja asunto muutenkin hyvä, mutta valitellaan, että varasto- ja säilytystilaa on liian vähän tai sitten tavaroiden säilyttämiseen käytetty tilaa nimitetään vieras- ja työhuoneeksi vaikka niissä ei vieraat juuri majoittuisi tai niitä ei töihin/harrastamiseen käytettäisi.

Me asuttiin 44m2 kaksiossa puolison ja kahden pienen lapsen kanssa. Ei ollut edes lämmintä varastoa, joten kaikki mielikuvitus saatiin käyttää hyödyksi, jotta mahduttiin olemaan kaikkien rattaiden, miehen kirjojen ja autotarvikkeiden ja mun "kaiken tarpeellisen" kanssa. Sitten muutettiin 79 m2 kolmioon ja nyt meillä on kolme lastakin. Usein olen miettinyt, että jos ei oltaisi asuttu niin ahtaasti ennen tätä asuntoa, oltaisiin luultavasti nyt muuttamassa pois tästä "tilanpuutteen vuoksi", sen verran tavarauskovaisia ollaan miehen kanssa molemmat. Kaksioasuminen oli siis erittäin hyvää opetusta, sillä se pakotti todella miettimään, mitä tavaroita tarvitsee ja mitä haluaa oikeasti säilyttää. Nyt siis jos seinät ja tavarat tuntuvat kaatuvan päälle, en rupea ekana miettimään isompaan muuttamista, vaan sitä, mitä roinaa meillä nyt oikein on turhana nurkissa ja kaappeja täyttämässä! Yllättävän paljon sitä löytyykin, kun viittii kirppispöydän pystyyn laittaa.

Upp

Useampi vuosi sitten tuli tuo ”nyt lähtee roinat veks” puuska ja silloin lähtikin 15-20 ikeakassillista. Silloin se helpotti siivoamista tai sitä edeltävää järjestelyä ja oli sellainen muurinmurtaja ettei kaikkea tarvitsekaan hillota tavan vuoksi. Meni ~5-6vuotta kun etsin enemmän ja vähemmän aktiivisesti poistettavaa, ehkä vähän poistamisen ilostakin, jonkun verran oli myös mieli muuttunut ettei aiemmin tärkeät enää olleet tärkeitä. Sitten tuli hiljaisempi vaihe kun perhe kasvoi enkä ehtinyt ajatella tavaraa, muutakuin hankkia sitä lisää, muuttuneisiin tarpeisiin kylläkin. Nyt tuntuu taas että tavaran määrä alkaa villiintyä.

Olen hämmentynyt ja hukassa seuraavien asioiden kanssa:

-tavaramäärää pitääkin työstää aktiivisesti vähän koko ajan (esim lapsen vaatteet). Kuvittelin että tilanne olisi joskus ns valmis. Toisaalta kuvittelen myös että ostan esim sohvan/imurin/vatkaimen loppuiäkseni, en sisäistä sitä että nykyään ne kulahtavat viidessä vuodessa (toki nyt olen tällaisista lukenut mutta silti se tulee suurena yllätyksenä ja minkä tahansa tavaran laadun löytäminen on ihan tuurinkauppaa)

-kivat ja kivan näköiset kalusteet voi olla epäkäytännöllisiä ja vain tiellä, EIKÄ NE MUUTU KÄYTÄNNÖLLISIKSI vaikka kuinka perustelen itselleni niiden ulkonäköä. Esim yksi upea vanha puusohva, mutta joka huoneessa vain tiellä, ja oikeasti tarvitsisin tilalle kukkapöydän.

-en raaskii luopua parista kalliimmasta kalusteesta pilkkahintaan. Ns ”hyvän hinnan” saaminen veisi pitkään ja vaatii säätöä tori.fissä. Lisäksi ihmettelen että olenko siis pihi! Muussa tavarasta luopumisessa ei ole tällaista efektiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aihe joka tuntuu jakavan mielipiteitä eli tavaran hankkiminen poisheitetyn tilalle. Monelle lieneekin suo mikä vie vain ongelmaa kierteeseen jossa karsinta ei lopu koskaan kun aina ostetaan uuta. Ajattelin tuoda tähän erilaista näkökulmaa, ehkä joku on kokenut samanlaista vaihetta karsintaprojektissaan.

Itse olen karsinut tavaraa jo vuosia ja tähän ketjuun kirjoitellut varmaan yhtä pitkään. Olen entinen vähävarainen hamsteri jonka oli säästettävä aivan kaikki kun ei ollut varaa ostaa uutta.  Lopputuloksena oli kaaottisen sekalainen, levoton ja epäikäytännöllinen koti. Havahduin vasta reilusti päälle kolmikymppisenä siihen etten halua elää näin ja aloin pikkuhiljaa opettelemaan miten ylimääräisestä tavarasta pääsee eroon.

Täällä on kritisoitu säilytysjärjestemien hankkimista karsimisprosessin osana, ehkä osaksi siksi että konmari taitaa kieltää sellaisen ja kehoittaa käyttämään olemassa olevia koreja ja kenkälaatikoita ynnä muita. Näin toimin itsekin monenmonta vuotta, kunnes taannoin havahduin siihen kuinka hankalaa oli yrittää järjestellä eri kokoisia ja mallisia koreja järkevästi kaappeihin ja kaivella käyttötavaroita vanhoista kenkälaatikoista.

Heitin kenkälaatikot pahvinkeräykseen, risat muovikorit sekajätteeseen ja ehjät korit lahjotin pois. Mittasin kaappini ja laskin minkä kokoisia koreja tarvitsen ja kuinka monta. Selasin netistä erilasia säilytysratkaisuja ja niiden mittoja. Päädyin korisarjaan nimeltä Infinity, saa melkeinpä kaikista kodintavaraa myyvistä kaupoista. Suunnittelun ansiosta osasin ostaa oikean kokoisia koreja oikean määrän ja sain niillä järjesteltyä vaatehuoneeni sekä pari kaappia fiksusti. Tavarat oli helpompi lajitella ja järjestellä koreihin, ne on kätevä nykäistä hyllystä esille, korit ovat ilmavia joten vaatteet pysyvät raikkaana ja koreista näkee mitä niissä on sisällä. Aamutoimetkin ovat nopeampia, kun tarvitsee vain vetää kori esiin ja napata hiustenkuivaaja ja meikit omalta paikaltaan. Ja ennen kaikkea vaatehuoneeni ja kaappini näyttävät fiksulta ja siistiltä yhteneväisen ilmeen takia, joten on suurempi motivaatio pitääkin siistinä. Rahaa meni jotain kymppejä, mutta lasken sen säästyneessä ajassa takaisin kuitatuksia.

Muilla voi olla toisenlaisia kokemuksia, minulla toimi tämä. Pointtina että on hyvä kuunnella muiden neuvoja ja vinkkejä, mutta suhtaudu neuvoihin kriittisesti ja mieti mikä itselläsi toimii. Joka toimii toisella ei välttämättä toimi sinulla ja päinvastoin.

Olen kanssasi muuten samaa mieltä, mutta hieman tartun tuohon ohjeeseen, että ei kannattaisi hommata säilytysjärjestelmiä vaan käyttää olemassaolevia ja sen kyseenalaistamiseen. Mielestäni siinä on nimittäin viisauden siemen; niin kauan kuin paikat ovat ns. sekaisin ja tavarat karsimatta, ei kannattaisi investoida mihinkään koreihin tai kalusteisiin. Sitten kun raivaustyö on suoritettu (eli tiedetään, mitä talouteen konkreettisesti jää), säilytyskalusteita voi ja kannattaakin tuunata sellaisiksi, että ne palvelevat arjessa. Näinhän sinäkin olet itse asiassa toiminut. 👍

Tätä samaa olin tulossa kommentoimaan; konmarin idea on nimenomaan se, että ensi valitaan säilytettävät ja vasta sen jälkeen katsotaan säilytysjärjestelmä tarve. Aika moni tavaran kanssa painiva ostaa aina vain uusia säilytysjärjestelmiä ja kuvittelee niillä ratkaisevan säilytysongelmat sen sijaan että valikoisi säilytettävät.

Surullisen usein saa lukea/kuulla että ollaan ostamassa suurempaa asuntoa siksi että tavaraa on niin paljon. Miten ei tule mieleen karsia sitä turhaa tavaraa eikä ostaa isompaa taloa/asuntoa.?

En muuten ole ikinä kuullut, että kukaan muuttaisi isompaan tavaroiden vuoksi. Monesti olen kuullut, ettei voi muuttaa koska tavaraa on niin hitokseen, mutta en, että olisi tavaran takia otettu isompi.

Minä muutin viime vuonna tuplasti isompaan tavaroiden takia, mutta asunto oli toisaalta lähes puolet halvempi. Hyvä ratkaisu omasta mielestäni. 

Upp

Mä olen niin kyllästynyt tähän tavaroiden puljaamiseen. Pidin taas kirppispöydän, muutama kuukausi sitten viimeksi. Hyvin meni tavaraa, mutta olen hämmästynyt, kuinka sitä aina vaan riittää. Tai oikeastaan siinä ei ole mitään ihmeellistä - kun edelliset myyn pois, kohta pitää seuraavaa hommata. Siis oikeasti pitää, kun on kasvavat lapset ja muuttuvat elämäntilanteet kyseessä.

Pikkuisen tänään silti jo lohdutti, kun siivoilin äkkiä vieraita varten. Oli muuten nopea homma! Muutenkin yritän nyt petrata siinä, etten anna yhdenkään turhan tavaran lojua tasoilla vain siksi, että silmä on tottunut niiden olemassaoloon. Niin käy yllättävän nopeasti, eikä ilmiselvästi turhasta tavarasta välttämättä edes tajua sitten hankkiutua eroon. Tässä voisi auttaa sekin, että ottaa kuvan huoneessa ja katsoo sitä - siitä voi yllättävästi pistää silmään asioita, jotka eivät kuulu sijalleen tai jotka "häiritsevät silmää".

Juuri katsoin youtubesta videon missä joku puhui, että kaikki tasot olisi hyvä hävittää. Olen samaa mieltä. Mutta, kun olen vähentänyt pöytiä, niin kohta tavarat ovat sohvalla. Nytkin:

Tv-tasolla muki ja sytkäri

Penkillä jatkojohto, remppakamoja, hattu, posteja

sohvalla vaatteita

keittiön pöydällä aurinkorasva, kynsilakka, mausteita ja mehu +astioita (jotka ainoat jotka "kuuluvat" siihen, ovat siis sotkua, ei rojua)

olohuoneen pöydällä lääkkeitä, salmiakkia, lisää postia, palapeli ja vaikka mitä.

Voiko perhettä jotenkin kouluttaa? Yksi mikä auttaa, on koriste-esineiden lisääminen tasoille ja niiden vaihtelu. Jotenkin silloin ei kasata noita kamoja niin helposti, mutta jos niitä ei vaihtele, niin taas alkaa kertymään. Mutta ei ruokapöydälle tai penkille voi mitään koristeita laittaa.