Vuotta aikaisemmin kouluun alkuvuonna syntynyt? Mielipiteitä!
Meillä tyttö syntynyt tammikuun alussa 03. Laskettu aika oli joulukuun puolella. Tyttö todella kehittynyt ja fiksu, hyvä oppimaan. Ei eroa oikeastaan edellisvuonna syntyneistä kavereistaan ollenkaan kehityksensä puolesta, ainakaan ei voi nähdä eroa, vaikka olisi melkein vuoden vanhempi lapsi (tyttö). On sosiaalinen ja viihtyy kavereiden kanssa.
Tyttö itse olisi innoissaan menossa eskariin, kun monet kaveritkin menevät, mutta eihän se ole hänen päätöksensä ja tässä yritän spekuloida ja kuunnella mielipiteitä.
Seuraava sisarus olisi menossa kouluun seuraavana vuonna, kuin tyttö, jos menee omana vuonnaan, eli tytöille tulisi eroa kouluiässä vain vuosi. En tiedä onko hyvä vai huono asia sekin.
Kommentit (22)
Osittain itse pidän koulukypsyyden osalta tärkeänä sitä miten lapsi kestää ja käsittelee juuri tuota TURHAUTUMISTA. Koulussa kun lapsi joutuu varmasti enemmänkin kestämään turhautumista, kuin se että se poistaisi sitä...
Ja nykyään koulun aloittavilla on tasoryhmät (näin ollut meillä ja kaikilla kavereiden lapsilla) lukemisessa. Matematiikassa tekevät myös lisätehtäviä ja tuumavihkoja. Opettajat tuntuvat huomioivan juuri ekalla ja osittain vielä tokallakin luokalla tämän eri tasoisen lähtötason hyvin. Koulun aloittaessa lasten taitotaso on kirjava. Mutta nykyään uskomattoman moni lapsi osaa lukea kouluun mennessä ja on kielellisesti ja matemaattisesti edellä ikäisiään. Jo nyt jos mietin meidän tytön eskariryhmää, siellä osaa joka ainoa eskari-ikäisistä 6sta tytöstä lukea ja parhaimmat yhtä sujuvasti kuin aikuiset. Eli tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus että lapset osaavat ikäistään enemmän (mietinkin mistä tämä ikäsensä tasoinen määritelmä tulee, eikö sitä pitäisi muuttaa nykylasten mukaiseksi samoin kuin esim. pituus/painokäyriä). Esim. mietin meidän loppuvuodesta (marraskuussa) syntynyttä tyttöä joka eskarin alussa teki eskarin kielelliset ja matemaattiset testit, niin kielellisissä taisi mennä yhden sanan tavutus väärin (ja tavutuskin pitää oikeasti osata vasta koulussa), muuten kaikki oli oikein. Ja en pidä tyttöämme edes erityisen lahjakkaana eskarilaisten joukossa, samalla tasolla ne muutkin ovat.
Lisäksi on näiden kielellisten ja matemaattisten taitojen lisäksi paljon muita taitoja joita ottaisin huomioon: Osaako lapsi huolehtia tavaroistaan, muistaa kertoa koulussa aikuisen kertomat viestit kotiin, osaako pukea ja voiko luottaa siihen mitä lapsi pukee päällensä, osaako kulkea matkat yksin ja ei pelota, osaako olla aamut yksin kotona (jossei vanhemmat ole kotona), pärjääkö motorisesti/liikunnallisesti ikäistään vanhempien joukossa jne. Miten lapsi selviää jos eteen tulee kiusaamistilanteita, kuinka lapsi ottaa kontaktia aikuiseen/opettajaan, miten pärjää kaverijoukossa.
Ja kaiken kaikkiaan jos olet sitä mieltä että lapsi olisi valmis aloittamaan koulun aikaisemmin, niin eiköhän se ole ihan mahdollista koulukypsyystestien kautta.
Tässä on tullut esiin minusta paljon tosi hyviä näkemyksiä. Itse olin ensin kouluun menon kannalla, mutta olen toisaalta samaa mieltä siitä, että nykyisin lapsuus on jotenkin paljon lyhyempi kuin meillä 70-luvulla syntyneillä. Nythän jo kahdeksanvuotiaatkin seuraa tarkkaan muotia, laihduttavat ja seurustelevat. Meidän lapsuudessa sen ikäiset oli vielä ihan lapsia.
Itse olin aika turhautunut pari ekaa vuotta koulussa, kun osasin siis jo kouluun tullessani lukea ja kirjoittaa ja laskea. Tuota turhautumista olisi kyllä tosiaan voinut varmaan lieventää esim. jollain harrastuksilla, joissa olisi vähän joutunut hyvässä mielessä pinnistelemään.
Oma tyttöni on syntynyt helmikuun alussa, enkä kyllä näe syytä laittaa häntä kouluun muita aiemmin. Saa nähdä, mitä ajattelen sitten, kun eskariin meno on lähempänä. Toisaalta tuttujemme tyttö, joka on nyt jo teini-ikäinen, meni kouluun kuusivuotiaana. Hän on syntynyt myös helmikuun alussa. Tarkkoja syitä en tuohon päätökseen tiedä, osasyynä oli kai sekin, että tyttö ei viihtynyt missään hoitopaikassa. Hän oli kai kotihoidossa suht. pitkään ja isovanhemmat hoitivat. Päiväkodissa ei sitten viihtynyt mitenkään. Koulussa viihtyi hyvin. Hän on myös erittäin isokokoinen tyttö ikäisekseen, joten ehkä tuo aikainen kouluunmeno oli kuitenkin ihan hyvä päätös. Hän kun oli jo kymmenvuotiaana reilusti yli 160 senttiä pitkä ja aika roteva.
Tässä on niin tosi monia puolia pohdittavana. Yleisesti ottaenhan Suomessa mennään kovin myöhään kouluun. Esim. Ranskassa eskariin mennään jo 3-vuotiaina, ja päivät on pitkiä. Kuitenkin Suomessa nuoriso voi huomattavasti huonommin kuin Ranskassa. Mistä sekin sitten johtuu. Ranskassa tuon aikaisen aloittamisen syynä on kai ainakin osittain ranskan kielen kirjoittamisen vaikeus. En tiedä sikäläisen koululaitoksen tavoitteista, eli missä iässä lasten tulee osata jo lukea ja kirjoittaa ranskaa. Suomen kieli on sitten siinä mielessä helppoa, että sanat lähestulkoon kirjoitetaan niin kuin ne lausutaan, eli lukemaan ja kirjoittamaan oppii helpommin.
Mutta uskon kyllä siihen, että äiti tuntee lapsensa. Eikä alkuperäinen kirjoittaja vaikuta kyllä yhtään siltä, että hän haluaisi mitään ylimääräistä gloriaa lapsensa edistyksellisyydestä, vaan ajattelee kyllä ihan asiaa lapsen kantilta. Kannattaisiko ehkä kysyä mielipidettä vaikka ihan sieltä koulusta, jonne lapsi on menossa? Heillä on varmaan hyvä kuva siitä, millainen keskiverto ekaluokkalainen on, ja muutenkin paremmin puolueetonta näkemystä asiasta.