Kaipaan uskottomien mielipidettä(ov)
Erikoinen aloitus eikö totta, mutta olen itse uskollinen, enkä näin ollen pysty samaistumaan mieheeni, joka teki vuosi sitten syrjähypyn. Tai anteeksi, parisuhdeterapeutti aina huomauttaa, kyseessä siis uskottomuus epäily.
No tarina pitkä, mutta vaikka olen hullun mustasukkainen niin uskon olevani oikeassa, että seksiin asti menty, varma en voi olla ja mies kiistää. Itkee ja vannoo terapiassa jne. Jopa niin vakuuttavasti, että mieli tekee uskoa, mutta... Tilanne nyt kuitenkin se, että en enää pysty elämään, kun jatkuvia ristiriitaisuuksia illan kulusta tulee ja kaikki muut tuntuu olevan varmoja, että sänkyyn oli menty. Mies ei tunnusta, vannoo ettei seksiä ollut, mutta kas kummaa ei juuri muista mitään...pettäjän akuutti dementia.
Nyt tein niin, että miehellä 2 seuraavaa kertaa terapiassa yksin ja siellä saa kertoa oikean totuuden, minull ei tarvi kertoa, mutta saavat käsitellä asiaa ja erityisesti M(KSI!!! millä jatkossa asia estetään jne.
Siis kysynkin, mikä estää kertomasta ulokopuoliselle, vaitiolovelvolliseslle ihmiselle totuutta? Kertoisitteko te? Miksi ette?
Kommentit (4)
Mitä sitten jos mies ei ole ollut uskoton ja sinä painostat hänet tunnustamaan?
Mitä merkitystä sillä ylipäänsä on onko seksiä ollut vai ei jos jotain pettämisen kaltaista kuitenkin oli?
Mikä muuttuu sitten kun sinulle kerrotaan, että oli hurjaa seksiä ja tosi tiukka pillu sillä naisella? Mitä teet?
Mikä estää tekemästä sitä nyt?
Joko annat miehelle asian anteeksi ja jatkatte eloanne eteenpäin tai sitten et anna ja tienne eroavat, se on niin simppeliä. mIksi turhaan miettiä ja vatvoa asioita, jotka ovat tapahtuneet ja joita ei voi millään enää perua? Mitä hyötyä siitä on kellekään?
rehellisyys. Totuus on kuultava. Jos koko ajan epäilee, niin ei tuu mitään.
Oletko " pakotettu" jatkamaan suhdetta miehesi kanssa? Jos et miksi et nosta kytkintä?