Ystäväni vihjailee etten ole hyvä äiti...
Tämä asia huolestuttaa minua todella, hän itse on lapseton ja neuvoo kaikessa miten kasvatan puolivuotiasta esikoistani, mitä minun täytyy tehdä ja opettaa jne. Omasta mielestäni olen hyvä äiti, olen todella paljon pojan kanssa, leikin, laulan ja juttelen, pidän sylissä ja huomioin paljon. Ystäväni usein mainitsee siitä, kun lapseni on ystäväporukassa muiden sylissä, ikäänkuin minä en haluaisi pitää lastani sylissä, tottakai annan sen muidenkin syliin ja lellittäväksi, enhän sentään ole mustasukkainen lapsestani. Hän on kritisoinut minua siitä kuinka en tarpeeksi suukottele lastani: " lasta täytyy pussailla" , joo, niin pussailenkin mutta en KOKOAJAN. Ystäväni ei ole viettänyt meidän arjessa kahta tuntia kauempaa, hän ei voi tietää kuinka vietän aikaani lapseni kanssa ja mitä kaikkea leikimmekään ja touhuilemme. Ystäväni luetteli minulle nimeltä, ketkä ovat hänen mielestään hyviä äitejä, minua ei maininnut ja otin asian selvänä vihjeenä! En tiedä miksi käyttäytyy noin. Mieheni hokee että älä välitä, olen hyvä äiti ja että kukaan muu ei kasvattaisi hänen lastaan paremmin kuin minä, ihanaa että mieheni kannustaa kun minä ajattelen tämmöisiä asioita. Ehkä saattaa osin olla sitäkin että mietin omaa äitiyttäni liikaa kun on esikoinen kysessä ja ikäänkuin joudun todistelemaan ystävilleni että kyllä minä oikeasti osaan :( huh, tuntui hyvältä saada kirjoittaa taas.. :)
Kommentit (15)
Olin serkun puheista päätellyt, että tämä ystävä on aivan uskomaton äiti, alati jaksava, positiivinen ja innostunut. Ei serkku (lapseton) mitään minun äitiydestäni moiti, mutta ei kyllä kehukaan. Jaksaa vaan aina puhua tästä tutustaan ja miten hienosti se tekee sitä ja tota ja miten lapsi on muuttanut sitä niin positiviisesti, jaksaa kuntoilla, käyttää kestoja jne. Nyt tapasin tämän äitin ja vitsi, ei ollut ollenkaan sellainen mitä olin kuullut! Siis ei mitään negatiivista, mutta ei kyllä miltään super-äidiltäkään vaikuttanut. Että sellasta.. Itse olin kyllä tuntenut lievää alemmuutta äitinä, kun kuuntelin serkun kehumista ystävästään. Serkulla kai vaan tuntuu olevan tapana, että kehutaan toisille toista, mutta ei koskaan suoraan sanota kehuja sille kehuttavalle.
mutta omaa kyllä vahvat mielipiteet siitä, miten lasta pitäisi kasvattaa. Ärsyttää välillä, kun komentelee mun lasta jopa meillä kotona.
lapsieni lelumääriä, uusia vaatteita jne....... En jaksa olla enää tekemisissä tyypin kanssa kuin harvakseltaan.
vähän häiriintyneeltä, sori vaan! miksi kukaan luettelisi jotain nimilistaa ketkä on hyviä äitejä ??! koska outo ystäväsi saa sut epäilemään omaa äitiyttäsi niin ota vähän etäisyyttä tähän ihmiseen!
Muutenkin sitä on esikoisen kanssa herkempi, itsekin opettelee uutta ja ihanaa. Ei tuo ole ystävyyttä!
Sitten sanon kun menee liiallisuuksiin mutta nyt voisin vähän olla etäällä hänestä, vaikka edes puolittaa näkemistämme :) -ap
hyvä ISÄ, vaimoni parhaan kaverin mielestä, kun " jäin" yksinhuoltajaksi meidän viidelle lapselle. MITEN voit JÄTTÄÄ lapset ISÄLLE?????? HUONO ISÄ ????
Voi olla kateellinen jos itse yrittänyt vauvaa ja ei saanut tai haluaisi ja hänen miehensä ei halua tai jotain tuollasta..Ainahan sanojia piisaa,mutta ei kantsi välittää mutta ite pitäsin vähän etäisyyttä tollaseen kaveriin..Itel sellasia kavereita et kateellisia meidän perheestä ja elämästämme ni tiedän tunteen ja ite otin etäisyyttä..Sit selvisikin et kateellisella kaverilla itel paska elämä eikä tapahdu mitään...
Olen sanonut että minä taas totesin paremmaksi sen toisen tavan mutta ei ota kuuleviin korviinsa. Ärsyttää tuo vertailu, mutta yritän pysyä kovana ja itsevarmana kuitenkin, itse tiedän mikä on lapselleni parhaaksi! Äänensävy vain on aina sellainen etten tekisi oikein, jos teen jonkun asian erilailla... -ap
luulen myös että ystäväsi tuntee itsensä itseasiassa nyt huonommaksi koska hänellä ei ole lasta, joten yrittää päteä nyt vertaamalla siskoaan ja sinua jne.
Olisiko oikeasti kamalaa olla ilman tuollaista " ystävyyttä" ? Jokainen tekee tietysti tavallaan, mutta mä en tuollaista " ystävää" katselisi. Varmaan löytyy maailmasta mukavampiakin ihmisiä seuraksi... Tai parempi vaikka ihan yksinkin, kuin että tommosta sietäisi.
jos ei ole _koko ajan_ paapomassa lasta. Lapselliset tietää, että kylässä on usein helpotus, kun saa lapsen edes välillä toisen syliin. Varsinkin kotivanhempana sitä sylittelyä tulee harjoitettua ihan riittämiin! :) Mutta niin, ap:n kaveri on varmaan ihan tietämättömyyttään ylimielinen ääliö. Onneksi itse olin lapsettomana sen verran fiksu, että tajusin pitää pääni kiinni, useimmiten. :D