Milloin vauva omaan huoneeseensa nukkumaan?
Siinäpä se päivän kuuma peruna... Taikka kuuma ainakin meidän perheessämme anopin osalta!
Olen aina pitänyt itsestäänselvänä, että silloin kun vauva(t) nukkuvat yönsä heräämättä kertaakaan syömään, niin silloin alkaa olla oikea aika harkita omaan huoneeseen siirtymistä.
Olenko ymmärtänyt jonkun pointin päin honkia?
Koska anoppi teki kautta rantain selväksi, että näin pientä, reilu 4kk, ei todellakaan voi vielä siirtää omaan huoneeseensa nukkumaan.
Niin... Ensinnäkin ajattelin odottaa ja seurata tilannetta 1kk, että varmasti myös nukutaan yön läpi heräämättä.
Vauvan huone sijaitsee meidän makuuhuoneemme vieressä.
Likka on myös tyytyväinen herääjä, joka jaksaa odottaa nätisti ruokaansa. (Ei huuda/itke/räyhää mikäli palvelussa on viive..)
Lähinnä siksi mietin tuota omaan huoneeseen siirtymistä, koska meillä harrastetaan pinnis jumppaa kaksi kertaa yössä.
Likka pyörii unissaan kuin väkkärä ja aiheuttaa siinä samalla aivan älyttömän metelin, johon herään joka kerta.
Homma toistuu tietyin ajoin, kahdelta ja viideltä. Nyt tosin tuo kahden aikainen jumppatuokio on jostain syystä jäänyt väliin...
Eli vauva nukkuu kyllä, mutta äiti ei. =/
Mikä siis neuvoksi? Onko oikeasti olemassa jotain syytä/ tiettyä ikärajaa milloin vauvat siirretään nukkumaan yksin?
Joten siirränkö vauvan nukkumaan omaan huoneeseensa hyvillä mielin, jahka 1kk verran nukumme pääsääntöisesti yön yli ruokailematta/heräämättä? Välittämättä siitä, että anopin mielestä olen ilmeisesti vähintäänkin tunteeton tyränni....
Helga & Plikka reilu 4kk
Psst.....meiän likka on pullovauva, joka syö jo kiinteitä.
Kommentit (7)
... mielipiteita tietysti saa olla, mutta eikohan paatos ole yksin teidan :) Meilla vauvat ovat nukkuneet omassa huoneessaan alusta asti, juuri siksi etta muutkin saavat nukkua. Jos teilla sita paitsi nukutaan syomatta koko yo niin tilaisuushan on varsin hyva. Aanet kuuluvat naapurihuoneesta juuri tarpeeksi, etta kylla ehdit hatiin jos siella herataan. Aidin hyvat younet ovat kylla mielestani myos kullan arvoiset!
Skusku
Nukkumisjäsjestelyitä on varmasti niin paljon kun on perheitäkin,mutta tärkeintä että kaikki nukkuu hyvin.Minä oon kaikki kolme lastani pistänyt omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen heti kun tultu synnytyssairaalasta kotiin=)Just sen takia,että en saa nukuttua pienen vauvan kanssa,ja kyllä oon aina heränny hoitamaan vauvaa jos on tarvinnut=)
Teet niin kuin on teille paras,
Huiskutin jonka mielen anoppi on kanssa joskus pahoittanut kommenteillaan=)
Meillä ihan sama homma, paitsi ilman anoppia...heh...olen siis mietiskellyt itse ihan samaa, että jokos sitä raaskisi poitsun omaan loossiinsa laittaa, kun nukkuu pääsääntöisesti yönsä kokonaan 20.00-06.00. Aikainen aamuhan meillä aina on, mutta n.2-3 asti menee aivan hiljaisuudessa, sitten alkaa jos jonkinmoinen viuhtona/jumppa/pyöriminen/äheltäminen....ja poitsu itse aivan unessa, mutta minä en. Mies siis nukkuu jo muutenkin työpäivät vierashuoneessa, hah...
Vauveli tulee ensi viikolla 5kk. Ja aluksi olikin niin, että yritin häntä taputella pyllyyn, että rauhottuisi, ja tein sitä jonkin aikaa. Nyt lopettanut sen, ja huomannut että ei herää poitsu itse siihen, niin möyrikööt, mutta kummasti sitä itte n.1m päästä kuuntelee korvat höröllä ja sitten aamuyö meneekin ihan pipariksi.
Kyllähän välillä on öitä että pitää mennä " ojentamaan" poitsu takas asemiinsa, kun on ihan poikittain, pää kollaa pinnoihin, mutta kyllä sen kitinän/itkun kuulee varmaan toisestakin huoneesta, tuskin käyttää öisin äänenvaimenninta...
Pitää kyllä olla kiitollinen jo näistäkin öistä ja unista, toisethan heräävät syöttämään 2-3 kertaa vieläkin. Mutta kyllä tässä kummsti ahneus iskee nukkumiseen, kun siitä on taas saanut nauttia....
Mutta näin meillä...ja luulenpa että parin viikon sisällä tämä muutto viimeistään tapahtuu:)
Niin, ja meillä kun on varastossa toinen pinnasänky, niin voihan sitä aluksi jättää varalle sen toisen sinne omaan kammariin....
jos sinusta tuntuu hyvältä siirtää vauva omaan huoneeseen niin anna palaa! eikä sitä kuukauttakaan tartte kytätä että miten yöt sujuu. pinnis on kevyttä siirreltävää, joten saahan sen raahattua takaisin teidän makkariin vaikka keskellä yötä jos sitten siltä tuntuu!
itse en tiettyjä asioita ota edes puheeksi äitini tai anoppini kanssa - he eivät asu meillä, meidän vauva ei ole heidän, joten en heidän " lupaa" tai hyväksyntää tarvitse.
Harvoinpa meillä anopn tai äidin kanssa mistään lastenhoidollisesta /kasvatuksellisesta edes yhteen otetaan, kun ei kuumia perunoita edes tarjolle anneta ;-)
Toiset nukkuvat perhepedissä, toiset laittavat vauvan heti omaan huoneeseen, toiset tekevät ratkaisunsa jostain tältä väliltä. Jokainen perhe tekee kuitenkin ihan omat ratkaisunsa omista lähtökohdistaan eikä se kuulu perheen ulkopuolisille pätkääkään kun kyse ei ole lapsen hyvinvoinnin vaarantamisesta. Ei ole olemassa mitään ikää, jolloin lapset pitäisi siirtää omaan huoneeseensa tai ikää jolloin sitä ei ainakaan missään tapauksessa voisi tehdä.
Meillä yöhillumista vähensi se, että siirsin vauvan sängyn ½-vuotiaana ihan kiinni mun sänkyyn. Sitä ennen itkeskeli siellä eroahdistustaan tai jotain. Nyt (10 kk) nukkuu paremmin viereisessä sängyssä, välillä kurkkii sieltä minua ja saan nukutettua uudestaan kun pistän käteni hänen päälle. Meillä ainakin jokaisen kolmen lapsen kohdalla pahimmat riehunnat ja äidin paikallaolotarkistukset ajoittuivat 6-8 kk ikään. En kyllä laittaisi sen ikäistä eri huoneeseen. Mutta jos joku muu perhe nukkuu paremmin niin, sehän on heille sitten hyvä juttu. Meillä esikoinen meni omaan huoneeseen 3-vuotiaana ja kakkonen täytettyään juuri 1v.
Vaikka olisivatkin syöneet yöllä. Nuorimmainen 8kk heräilee vielä yöllä syömään vaihtelevasti, mutta tallailen vauvan huoneeseen ja imetän siellä nojatuolissa. Kun ruokailut on ruokailtu, jatkamme uniamme molemmat omissa vuoteissa/huoneissa, kummatkin saa oman yörauhan. Toimi hyvin vastasyntyneenkin kanssa, eikä viitsi ihan pienimmästä inahduksesta nousta ja joskus aika suurenkin älähdyksen jälkeen vauva vielä nukahtaa uudelleen ihan itsekseen...
Jos tapana on kuunnella anopin neuvoja, niin sitten kuuntelet, jos ei, teet oman pään mukaan. Mä olen aina tehnyt, en ole kuunnellut liiemmälti oman äitini kun anoppinikaan neuvoja/ohjeita. Anopin neuvot ovat niin aikansa eläneitä, tyyliin " Lasse kyllä söi hernekeittoa jo puolivuotiaana" ja " Lasse vei itse tutin roskiin 5-vuotiaana" . Niin ja imetys olisi pitänyt lopettaa 3kk ikään. Eli toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Äidilläni on välillä ihan hyviä neuvoja, on ollut vastarannan kiiski, ja imettänyt mua 70-luvulla yli vuoden ikään. Se oli ollut todella harvinaista silloin...
Mutta jokainen taplaa tyylillään, vauva omaan huoneeseen jos siltä tuntuu!!!