Äitini sanoi lastani äpäräksi
Ja naimisissa olen, mutta minulla on yksi lapsi aiemmasta suhteesta. Tilanteessa ei kuitenkaan ollut mitään tulkinnanvaraa koska vanhempi lapsi ei ollut paikalla. Suutuin ja kysyin että mitä sanoit ja äiti vaan löi asian leikiksi. Loukkaannuinko turhasta, äiti kuitenkin yli kuuskymppinen?
Kommentit (18)
huusin äidilleni " v***n äpärä" , enkä tuolloin tiennyt, että hänet on aikanaan annettu adoptoitavaksi. Asia, joka on hänelle äärimmäisen kipeä. Ja kyllä, kyllä hävettää oma käytökseni ja surettaa äitini puolesta.
Äpärä on ruma sana, saat syystä olla loukkaantunut.
Avoliitossa asuva oli susipari. Äitini v. -44 asui -60 -luvulla avoliitossa isäni kanssa, ja piilotteli mm. isän kenkiä ja vaatteita tyttökaveriltaan. Naimisiin menivät, kun minä ilmoitin tulostani.
Otapa selvää, missä vaiheessa vanhempiensa liittoa äitisi on saanut alkunsa.
Jostain piilotajunnasta sana varmaan lipsahti äidiltäsi. Onahn äpärä haukkumasana. Kysyisin äidiltä vielä asiasta, että ajatteleeko hän niin vai mistä oli kyse.
Itse kutsuin lastani usein lehtolapseksi kun hän oli vauva, koska se on sanana kaunis ts. hellittelynimi ja sellainen lapseni onkin.
mut äpäräksi sanotaan joskus tenavia, ja ihan leikillään, tuskin kukaan ees tietää mitä se tarkottaa...
itseasiassa, en mäkään oo tienny et se tarkottaa jotain.. luulin vain sitä sellaseks sanonnaks :)
kandeis vissii vähä opiskella yleistietoo...
alan heti googlettaan :)
äidiltäsi oli tosi loukkaus koska hän on sitä ikäluokkaa että hänelle se tarkoittaa jotain.
Minäkin ottaisin vähän selvää onko suvussa enemmänkin äpäriä kun noin äidillesi ottaa koville.
Minun ja äitini väleihin on vaikuttanut mm. että sanoi minua huoraksi kun menetin neitsyyteni ekalle poikaystävälleni. Ikinä en unohda ja siitä on 25 vuotta aikaa.
mutta sitten asian voisi haudata. Me kaikki puhumme joskus tosi tyhmiä. Ehkä äidilläsi oli mielessään joku " tosi hyvä vitsi" , mutta tajusi sitten oman tyhmyytensä.
Minun kaveripiirissäni puhutaan välillä tosi tyhmästi ja jopa loukkaavasti, mutta ei sitä pahalla sanota. Joskus joutuu hetken nielemään, ettei repeä, mutta asiallisesti voi aiheesta huomauttaa. Suuttuminen ei oikeastaan auta mitään.
mulle kans äiti sanoi, et olen huora, kun hän sai sattumalta tietää, et menetin neitsyyteni 19-vuotiaana. Ja kun samasta suhteesta tulin vielä raskaaksikin, niin jopas aika stigman lapsi sai. En muista, onko suoraan äpäräksi sanonut, mutta antanut ymmärtää ainakin. Sitten olenkin hämilläni, kun toisaalta palvoo lapsenlastaan ja hössöttää. Mutta mä en koskaan unohda, mitä äiti on mulle sanonut.
Ap:n sijassa ottaisin loukkauksena. Surullista vielä se, että jos äitisi mielestä avioton lapsi on synti tms, että se loukkaus kohdistetaan lapseen. Siis sanotaan, että lapsi on äpärä, eikä että äiti teki niin ja näin. Sekin ois jotenkin helpompi hyväksyä. Mä en sulata sitä, että mun viattomaan lapseen kohdistetaan loukkauksia.
Ei olla miehen kanssa naimisissa. Susipari vuosia ja suhteessa lapsia, siis äpäriä.
Mutta tää on vähän niinkun neekeri- sana. Tummaihonen voi sanoa neekeri toisesta tummasta; sama juttu kun toinen joka selkeesti heittää sanan " äpärä" ilmaan `kevytkenkäsesti` -ei syyttävänä. Vaaleaihonen ei välttämättä ole rasisti vaikka sanoo neekeri, mutta se mielletään negatiivisena tosi helposti. Sama kun tämmönen päälle 20- vuotias sanoo äpärä lapsistaan ja verrataan mummoon. Siinä voi olla huomattavissa ero.
Jos joku harmittaa, kannattaa jutella. Ei siitä kannata harmistua. Mutta aika tylysti sanottua lapsesta. Itse saatan sanoa lapsiani äpäriksi PUHTAANA vitsinä -ja tarttee lukea tilanne juuri oikeana oikeiden ihmisten kuullen! Lapsieni aikana en niin koskaan sanoisi ettei tule väärinymmärrystä. Paitsi jos lapseni kasvaa huumorintajultaan samanlaisiksi ja JOS joskus tulee semmonen tilanne että niin voisi sanoa; mutta sillon pakko lähteä oletuksesta että lapsi laukasee jotain vastaan!
Nyt mä olekin taas kärryillä.
Mun mielestä kenenkään tiukkapipoisen uskovaisen kanssa ei kannata mistään loukkaantua. He ovat niin ahdistuneita ahtaasta maailmankuvastaan ja asenteistaan, että ylilyöntejä tuppaa tapahtumaan. Ja koska itsenäinen syvällinen ajattelu on kielletty, he käyttäytyvät kuin pikkulapset hokiessaan ja pönkittäessään omaa paremmuuttaan ja sitten sanovat kaikkia hölmöyksiä. Niihin kannattaa suhtautua todella väheksyvään sävyyn, koska samoinhan hän väheksyy sinun elämäntapaasi. Älä loukkaannu, se syö voimia vain sinulta itseltäsi.
Itsekin olen äpärä ja uskossa, mutta pikkuisen rupeaa ärsyttämään kun aina saa lukea halveksuvaa tekstiä uskovista. Mutta Jeesus rakastaa sinua, minua ja meitä kaikkia. Ja aina parempi vaihtoehto äpärä kuin abortti.
Eikä kukaan kiellä ketään uskomasta. On hienoa, jos on löytänyt elämänsä rakkauden. Kenelle muulle äpärä on loukkaavaa kuin uskovaisille? Eihän vanhempien parisuhteen muodolla ole muille mitään väliä.
Mitäs siitä loukkaantumaan. Itsehän olet jakanut.
Vaike olisi ymmärtää, että mummulla on moisia tunteita viatonta lasta kohtaan.
Vanhoissa kirkonkirjoissakin, jotka ennen vastasivat väestörekisteriä käytettiin kyseistä sanaa.
En usko, että se sana on loukkaava vaan ennen vanhaan olisi " noloa" saada avioliiton ulkopuolinen lapsi. Siksi vanhemmat ihmiset pitävät sitä voimakkaampana sanana kuin nuorempi polvi.
niin äpärähän se on. Ei sitä tietty tarvitse ääneen sanoa, mutta fakta mikä fakta.