***Kesäheinien viikko 49***

Terkkuja Torniosta!



Juu, sori, olen ollut muutaman päivän ihan nettipimennossa, mutta nyt hieman kuulumisia.



Meidän kerhon itsenäisyysjuhla meni tosi hienosti, oli arvovaltaista ohjelmaa. Veteraanejakin oli saatu paikalle :0).



Tornioon tosiaan ajeltiin äidin kanssa eilen, ja tämä päivä on hilluttu kaupoilla ja tietenkin IKEAssa. Tarttui jos jonkinlaista pientä kivaa mukaan... vaarallinen kauppa tuo IKEA!!!



Tuossa Haaparannan puolella on aivan ihana lelukauppa! Ostin sieltä tosi halvalla esikoiselle tulevaisuuden varalle sellaisen auton istuinkorokkeen.

Riallekin löytyi ammeeseen se kylvetys tuki vain 10 eurolla!! Ja kaikkea muutakin halpaa...



Nyt täytyy mennä vielä kahville, että jaksan nukkua!



Mukavaa viikonloppua!



Heather



ps. Joku kertoi olevansa jouluhullu! TÄÄLLÄ ILMOITTAUTUU KANSSA YKSI! Mä olen täydellisenkokonaisenläpi jouluhullu..... :0)

kun oltiin jo kakkossivun alalaidassa :O.



Onni on oppinut kurlaamaan, ilmeisesti niin paljon sylkeä suussa ;) että kurluttaa sitä kurkussa ja samalla kiljuu, saa kyllä ihan uskomattomia ääniä aikaiseksi. Ollaan pari päivää naurettu ihan kippurassa, ei voi muuta kun Onsku aloittaa. Käsittämättömiä ääniä. Välillä kuulostaa ihan Aku Ankalta (tiedättehän, miten Aku raivoaa piirretyissä).



Julle on tosiaan kunnon kokoinen, venynyt nyt pituuttakin reippaasti lisää. Tosi hienoa, että Vili ei ole reagoinut d-vitamiiniin. Aikamoinen rautamahahan tuo tuntuu muutenkin olevan! Onnillekin kyllä ne vitskut sopivat ja pottu sekä porkkana ovat menneet ok. Epäilen, että maississa oli jotain mikä ei käynyt, koska eilisilta oli yhtä huutoa ja viime yö täyttä hulinaa. (Toisaalta 2 ekaa maissipäivää menivät ok?) Tänään testattiin kukkakaali, joten siitä ei vielä tiedä.



Melban porukka oli jo ulkomaanreissunkin tehnyt vauvan kanssa! Mekin muuten mietimme joskus kesällä, että olisimme jouluksi varanneet risteilyn (yhteisön puolella joskus selostinkin näitä meidän jouluongelmia...). Jätettiin sitten väliin kuitenkin. Teillä meni vissiin kaikki hyvin laivamatkalla ja muuten?



Oli tosiaan hienot ne NK:n ikkunat, varsinkin se viimeinen oli aivan ihana! Tykkäsin kyllä siitä toisestakin talvimaisemasta, ja oli niissä muissakin vaivaa nähty. Meillä myös syödään (kuten edeltä näkyy) jo pieniä makuannoksia ns. kiinteitä, eikä taida enää ollakaan monta kesäheinää aivan täysin pelkällä imetyksellä (tai korvikkeella). Monumentilla ja Nikillä vissiin syödään vielä pelkkää rintaa, olikos muita?



Heatherille vielä pikaisesti (ruuanlaitto kesken) joulusta. Minä olen ollut tosi jouluihminen, tykännyt siitä kaikista juhlista eniten, ja tykännyt myös laittaa joulua itse. Vaikka usein ollaan oltu joulua isommalla porukalla, olen silti aina tehnyt osan jouluruuista ja ne pari jouluakin, jotka miehen kanssa ollaan oltu kaksin, olen silti tehnyt koko repertuaarin sapuskaa, koristeet ym. Nyt on mennyt vähän maku, kun asumme talossa (kerros-) jossa aivan kaikki puheesta ja tiskaamisesta lähtien kuuluu asunnosta toiseen, ja meillä on todella meluisat alanaapurit. Anteeksi kun tästä samasta aina valitan, mutta minulla vaikuttaa fiilikseen ihan hirveästi se, ettei voi olla omassa kodissa rennosti ja rauhassa. (Tämä oli yksi syy miksi mietimme sitä jouluristeilyä.) Ehkä sitten joskus kun voitamme lotossa ja saamme oman talon, jaksan taas alkaa fiilistellä joulua :).



Apua, nyt kyllä kohta jo jotain kärvähtää, poistun...

Täällä ollaan, vaikkei kirjoitella ole kerennytkään olen kyllä lukemassa käynyt aina jossain välissä.



Meillä vietellään poitsun synttäreitä aina vähän eutuajassa näin itsepäisyyspäivän tienoilla. Mä haluan nimittäin, ettei joulua sotketa syntsiin. Mulle on tärkeetä että, kaveri saa samanlaiset synttärit kuin toisetkin - eihän se hänen vikansa ole, että on syntynyt niin lähellä joulua! Nytpä sitten saakin aloittaa jouluhääräykset oikein kunnolla, kun saatiin noi synttärit alta pois. Ihme kyllä tänä vuonna olen jo ostellut joitakin joululahjoja jo tähän mennessä - ja joulukortitkin ollaan jo raapusteltu...



Juu ja vielä mennään luomumaidolla hetken matkaa!

JAtkan toiste - perhe kaipaa!!!

Mullakin on Nikki melkein kaikki joululahjat jo ostettuna, muutama uupuu. Ja kortit hankin jo kuukausi sitten, ja yhtä kauan olen suunnitellut setviväni ne osoitteet, jotka viime vuonna jäivät... Ensi viikollahan ne jo pitäisi lähettää, jos haluaa edullisemmin selvitä.



Ulkona tulee aivan mieletön monsuunisade, harvoin näkee! Katsoin ensin, että räntääkö sataa kun on niin isoja krämmäleitä, mutta kyllä se ihan vettä on (lämpötilakin näkyy olevan +5). Onpa joulukuu.

Nyt vain pinon aloitus. Sängyssä jo jutellaan aamujuttuja.



Myöhemmin lisää.



-E-

Ellulle kiitokset, kun olet taas väkertänyt meille uuden pinon ja Tassuille kiitokset onnitteluista!



Meillä pikku-ukko vetelee jo ekoja päikkäreitä tuolla " lipan alla" ja esikko saatiin ysiksi kutakuinkin kouluun - uusi viikko ja sen kiireet alkamassa. Tänään mennään uutta sukulaista moikkaamaan; näitä tulee nyt meidän sukuun kuin sieniä sateella...



Voipi olla, että muut kuulumiset jää huomiselle, kun on silloin tuoreita tietoja tästä tirriäisestäkin, vaan mitäpä sitä muutoinkaan yksinpuhelemaan, hih =D nikki



Tulen, jos kerkiän vielä uudelleen, nyt ciao!!!

En varsinaisesti kuulu teidän pinoon, meidän la oli 16.7., mutta meidän tyty syntyi 11.7. joten samaa ikää ollaan. Meillä siis 4kk 3vko vanha tyttö.



Laitan siis saman viestin tännekin ja toivon, että joku kommentoisi ongelmaamme. Äippä alkaa olla vähän väsynyt, koska vaavi on kiinni kuin takiainen.



Iltarutiinit ovat isi kylvettää, äiti syöttää, tyttö nukahtaa syödessään syliin ja jossain vaiheessa kipataan omaan sänkyyn, johon jää mutisematta jatkamaan uniaan.

Yritimme, että mitäs jos äiti kylvettää ja isi syöttää, koska pullosta syötetään. Sepäs ei noin vain käynytkään. Tyttö ei välttämättä edes syö isin sylissä, vaikka päivällä syö kyllä. Jos juo maitopullonsa niin sen jälkeen alkaa mieletön huuto, johon ei pysty rauhoittumaan ennenkuin pääsee äidin syliin.



Onko tämä vain ohimenevä vaihe vai pitääkö meidän vain huudonkin uhalla jatkaa yrityksiä, jotta isikin kelpaisi?? Isot iltahuudot vaikuttavat suoraan yöuniin, tyttö on erittäin kova uneksimaan.



Isi luonnollisestikin päivät töissä, olemme tytön kanssa paljon kahdestaan ja ymmärrettävästi tyttö on aika kiinni äidissä.

Enpäs sitten ollutkaan täällä eilen terrorisoimassa kuten yleensä, kun meillä netti ei toiminut. Mutkikkaiden selvitysten jälkeen taas funkkaa (kop kop).



Tässä viime viikon turinat:

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=11810977&p=&mpage=1&tmode…



Meilläkin Nikki tänään nukahdettiin ekoille päikkäreille jo n. 10.30 :O! Mikä lie syynä, ehkä se, että nukkui taas loppuyön kuudesta eteenpäin sellaista pätkäunta, 15-30 min välein heräsi itkemään tuttia.



Haukionkalalle tervetuloa joukkoon jos haluat, kyllä tänne aina mahtuu! Minullakin ultrassa siirtyi LA niin etten sen jälkeen enää oikeasti ollut kesäheinä, mutta täällä vaan sitkeästi hengaan edelleen *wirn*. Ongelmaasi minulla ei ole muuta ratkaisua kuin sitkeys ja aika. Noin pientä on tietysti ikävä huudattaa, joten ehkä kannattaa vähäksi aikaa unohtaa isin iltapulloilut ja kokeilla myöhemmin uudelleen? Saattaa olla, että teillä on vauva nyt niin tottunut iltarutiineihinsa, että niiden muuttaminen saa muutenkin jo väsyneen vesselin polttamaan proppunsa (koska jos muina aikoina pullo kelpaa isältäkin, niin siitä ei liene kyse). Ehkä joku muu keksii jotain fiksumpaa?

Terkkuja vain täältä lumisesta Etelä-Savosta! Eilen joulukauden avajaisissakin sateli niin nätisti lunta, ja oli kirpeä pakkanen.

Ilotulitus oli hieno, ainakin esikoinen tykkäsi tosi paljon!



Riakin nukkui tänään jopa puoli yhdeksään!! Vielä ei ole kertaakaan nukkunut 19-8.30 heräämättä kertaakaan. Yleensä syö siinä seiskan aikaan sentään... Mutta toisaalta, esikoinen nukkui tämän ikäisenä ilta seiskasta aamu kymmeneen heräämättä, joten tuntuu melkein siltä, että nuo unenlahjat ovat jotenkin perytyviä ;0).

Nyt vetelevät molemmat jo toista tuntia päikkyjä.



Torstaina olisi tarkoitus lähteä esikoisen kanssa Tornioon siskoni luokse! Eka kerta tehdään noin pitkä matka esikoisen kanssa. Pitäisi varmaan ruveta pesemään vaatetta mukaan, ja kaivella villaista esille...



Mukavaa viikon alkua kaikille!



heather

kylläpäs on Heatherin lapsia siunattu upeilla unenlahjoilla :-)



Meillä hypitään riemusta jos yöllä eka syöttö on vasta klo12 kun nukkumaan käydään seiskalta. Eilen illalla/yöllä nousi vielä kaikenlisäksi kuume ja jätkä ei ole parhaimmillaan kipeänä. Kovasti väsyttää, jaksoi olla tunnin heräillä ja jo piti päästä unille. Harmi vaan että se uni on aika rikkonaista, vähän väliä saa olla laittamassa tuttia tai muuten hyssyttelemässä.



Haukionkalalla on visainen probleema. Lapset ovat kyllä tapojensa orjia ja eivät kovin mielellään sulata rutiineissa muutoksia. Minä ehdottaisin että kokeilette että isä hoitaa sekä pesut että syötöt - se voisi yllättää tytön ;-) eli koko iltahoito isukille. Ja jos vastalauseet yltyy kovin, niin sitten äitin syliin rauhoittumaan ja kun rauha on maassa niin takaisin isukille..



Meillä oli vähän tuollaista vastaavaa problematiikkaa siinä 3 kk tienoilla ja silloin vaan sitkeästi isä vei sänkyyn ja hyssytteli. Meillä siis iltarutiinit oli silloin: vauvahieronta ja yökkärit päälle isukin toimesta, sitten äitille tissille ja vielä hereillä ollessa kannetaan sänkyyn (tämä onnistuu muuten nykyään lähes 99%, silloin varmaankin 60%) Jos nosti hepulit iskän sylissä, niin iskä yritti rauhoitella omilla konsteillaan ja jos ei rauhoittunut niin vasta jonkin ajan kuluttua minulle ja taas rauhallisena takaisin iskälle. Toistoja tämäkin vaati ja välillä tuli huutoa ja epäonnistumisia, välillä taas homma meni ihan putkeen.



Mammanpoika tämä meidänkin jätkä on ;-) ja ikää nyt 5½kk, mutta pärjäävät kyllä ihan hyvin kahdestaankin kun ollaan sitkeästi sitä harjoiteltu. Käyn kerran viikossa jumpassa ja se reissu kestää 2 tuntia klo18-20 eli just nukkumaanmenoajan.



Kärsivällisyyttä! Aika viimeistään auttaa jos ei mikään muu hellävarainen totuttelu tehoa. En minäkään kauan suostu lasta huudattamaan, mutta pari minuutti isukin sylissä huutavanakin ei vahingoita ketään.



t. Fiikus

Fiikus jo vastasikin aika samalla tavalla kuin olisin itse vastannut haukionkalalle. Eli samaa meillä tuossa 3kk paikkeilla, ettei isin syliin osannut rauhoittua. Siinä oli kyllä taustalla sekin, että meidän isi ei osannut oikein tarpeeksi kovaa rutistaa pientä syliin niin ei tuntunut turvaliselta (pelkäsi kait että menee poika rikki). Opeteltiin samalla tavalla kun Fiikuksellakin. Nykyään meidän iltarutiini on, että isi vaihtaa vaipan ja yökkärin (tai yhdessä kylvetään jos on kylpypäivä) ja sitten äitille tissille ja hereillä sänkyynsä. Meillä kun tuota mahavaivaa on ollut niin harvoin nukahtaa itsekseen sänkyyn ja sitten isi yleensä heijaa sylissä ja röyhtäyttelee jne. Mutta edelleenkin jos oikein paljon sattuu (kuten esim eilen) niin vain äiti saa rauhoitettua, mutta sitten isille takaisin.



Mutta kuten Fiikus sanoi, kärsivällisyyttä ja aikaa tuo vaati, meiltä meni useampi viikko että isi kelpasi iltanukuttajaksi.



Nyt syömään kun sain jätkän toisille päikkäreille.



-E-



PS. Heatherilla on just sellainen lapsi joka on meidän perheen mielestä urbaani legenda. Meillä kun samaa kun Fiikuksella että onnellisia ollaan jos kasista puoleenyöhön edes nukkuu (ei ole sitä ihmettä taas pariin viikkoon näkynyt). Siitä eteenpäinhän meillä heräillään jotain 1-2h välein joka tapauksessa.

Kiitos vinkeistä.



Kai tämä vaan vaatii pirunmoista sitkeyttä. Ja myös pientä iltakitinän sietoa.



Neuvolan täti oli sitä mieltä, että tämä on vaihe, joka menee ajastaan ohi ja nyt sille ei oikein voi tehdä mitään. Tyttö on vaan kovin, kovin kiintynyt minuun. Vaiheet menee hänen mukaansa 3kk-7kk, 8-10kk ja 1v2kk-1v6kk. Että kivaa tiedossa ihan koko rahalla!



Ollaan yritetty, että isi hoitaa koko illan pesut ja syötöt. Olen häärimässä takapiruna ja otan, jos meno äityy liian huimaksi. Olen myös ollut ihan näkymättömissä, kun syöttö alkaa. Ei onnistunut. Olen ollut ihan vieressä, ei onnistunut. Ollaan annettu takaisin isille, kun on rauhoittunut, ei onnistunut.



Joskus tyty on jopa nukkunut yön syömättä, viime yönä heräsi kaksi kertaa. Toisen kerran itkien, mitä tekee äärimmäisen harvoin yöllä. Veikkaan että eilinen iltameno otti liian koville. Isi yritti hyssyttää loppuun asti, huuto oli melkoinen ja lopputulema oli se, että minä laitoin omaan sänkyynsä, nukahti alle minuutissa.



Onhan tämä tietty aika imartelevaa, että joku on noin kiintynyt minuun. Enpä ole varmaan koskaan saanut noin ehdotonta rakkautta ja kiintymystä. Mutta........



Huoh, kauheeta tilitystä. Omassa kaveripiirissä kukaan ei vaan tätä oikein ymmärrä, koska suurimmalla osalla babyt nukkuu kuin unelmat ja kenen tahansa kanssa ja missä tahansa.



Eniten ottaa nyt päähän, että jäi BB loppuhuipennus näkemättä tämän iltaepisodin takia.

niitä aikoja, kun Meralkin nukkui 2-3x3-4 tuntia putkeen yöllä. Sellaisiakin on tosiaan joskus ollut!! Viime aikoina pulmana on ollut se, että Meral nukahtaa siinä 20-21 välillä (siihen aikaan en enää laita torkuille, vaan yritän jo yöunille), mutta herää poikkeuksetta 30min-1h kuluttua. Sen jälkeen nukahtaminen onkin tosi hankalaa ja saattaa kestää klo 23 asti, ennenkuin tyttö tipahtaa. Siitä huolimatta tissiä vedetään tyyliin 01,02,04,05,06...ja hereillä ollaan seiskan aikaan. Joskus harvoin Meral nukkuu esim. 21-23 ja saan katottua vähän telkkaria. Että sellanen jupina tällä kertaa;-)

jätkä nukahti pienen jupinan jälkeen seiskalta, sai panadol-satsin ja toivon että se auttaisi nukkumaan kunnon unet. Lämpöä oli 39.2 kun mittasin viiden pintaan. Soitin jo terveyspalveluiden neuvontanumeroonkin ja sieltä sanottiin että jos menee 40 tai yli, niin sitten kannattaa lähteä lääkäriin. Yllättävän pirteä tuo jätkä kuitenkin on ollut; nukkunut reilusti enemmän kuin normaalisti, mutta kuitenkin jaksoi pomppia sylissä :-)



Viime aikoina Leksan hereilläolojakso on aamuisin 2 tuntia, 1. unien jälkeen 2½ tuntia ja yli viikkoon en ole saanut nukkumaan 3. päiväunia vaan on valvonut jostain klo14-15 sinne seiskan pintaan.



Haukionkala olikin jo kokeillut kaikki kikkoja mitä keksimme. Yksi mitä en muistanut aiempaan viestiin laittaa ois miehen vieressä nukkuminen osan aikaa yöstä - siis jos teillä on perhepeti käytössä. Siinä saa sitä läheisyyttä näppärästi kun se työssäkäyvällä on muuten vähän hankalaa. Luulen että se oli yksi osatekijä mikä meillä auttoi. Meillä jätkä nukkui yhden/kaksi unipätkää isukin puolella sänkyä ja nytkin itse hakeutuu välillä iskän kainaloon (rintakarvoja on kiva repiä :-)) Tämä neuvo ei tietysti auta jos tyttö nukkuu nätisti koko yön omassa pedissään....



Lueskelin saamiasi vastauksia tuolta vauvat-alueelta. Toivottavasti et pahoittanut mieltäsi osan vastauksista. Jokainen perhe ja äiti menee tietysti omalla tyylillään, mutta minusta ei todellakaan ole kohtuutonta haluta käydä ihmisten aikoihin silloin tällöin ulkoilemassa/jumpassa/kaupassa tai vaikka edes viemässä roskat.



Kaupasta puheenollen, pitää lähteä ostoksille jos haluan syödä jotain huomenna.



Rauhallista yötä kaikille, flunssaisille etenkin



t. Fiikus

Vinkkejähän hainkin.



Niin kuin tuonne jo kirjoitinkin, meidän nukuttaja on nyt päätetty. Tyttö nukkui minun nukutuksella niin hyvin, että omakin olo on kuin uudestisyntynyt. Ja tyttö itsekin on paljon virkeämpi ja viihtyy hetken itsekseen lattialla. Kun on oikein tiukka ilta ollut takana niin seuraavana aamuna tyttö haluaa olla vain sylissä. Perhepedissä ollaan aina yösyötön jälkeen, mutta ei sekään tunnu meidän tyttöä auttavan lähemmäs isiä. Ainakaan tällä hetkellä.



Näin tää nyt vaan meillä menee. Neuvolan ohjeiden mukaan, kokeilemme joskus uudelleen. Eihän tämä ikuista ole. Toki olisi tosi kiva käydä jossain vaavin nukkumaanmeno aikaankin, mutta eiköhän noita tilaisuuksia vielä tule.



Täällä Etelä-Savossa sataa lunta taivaan täydeltä. Joudutaan tytön kanssa lumitöihin, kun lähdetään ulos. Joudutaan tai päästään.

... ja tervetuloa joukkoon Hauki! Oletkin jo saanut nii-in paljon vastauksia, etten turhaan kirjoittele omia ajatelmiani kysymyksesi pohjalta. Meillä onnistuu espanjantunti (olen kotona noin 19.30), mutta jumpat olen suosiolla jättänyt (tosin haikein mielin) tältä vuodelta (vaikka liput meneekin vanhaksi). Tämä aika on vaan niin lyhyt kausi, että olen ajatellut voivani " uhrautua" lapseni vuoksi...



Kiire täällä jatkuu ja varmaan kiihtyy vaan joulua kohti, mutta tässä meidän tirriäisen mitat, kuten lupasin



paino: 6945 gr

pituus: 64,6 cm

pipo: 42 cm



- ja piikki saatiin nuhasta huolimatta!



Nytpä kutsu kuuluu ja esikkoa noutamaan, ciao!



Nikki ja poju

Meillä nukuttiinkin koko perhe tänään kymppiin saakka!! Ihan uskomatonta!! Ehkä se eilinen alahampaiden puhkeaminen vaikutti Rian yöuniin niin, että ne pitenevät ja pitenevät!



No joo, mun tyttökaveri on jo ihan kyllästynyt, kun aina kerron, miten meillä nukutaan, kun heilläkin herätään montamonta kertaa yössä (on kuukauden nuorempi vauva).



Kamalan paljon olisi ohjelmaa tällekin päivälle. Pitäisi vain jossain välissä ehtiä uloskin tytyjen kanssa.

Illalla olisi lasten serkkupojan itsenäisyysjuhla, ja hän soittaa siellä kitaraa. Ollaan esikoisen kanssa sitä lähdössä katsomaan, ja äsken tajusin, ettei tytöllä ole minkäänlaista juhlavaatetta.



Eli kaupoille!!!!!



heather

Kursori kyllä vilkkui tekstiruudussa kun painoin enteriä, ja silti viskasi viestini menemään. Hoh.



Kiva kuulla Nikin vaavin mittoja, hyvinhän teillä siellä kasvellaan! Yhteisön puolella katselin taulukosta, että ei kaikilla muillakaan kesäheinävauvoilla ole ollut 7 kg rikki 5 kk neuvolassa, ja osalla vain vähän yli, eli ei teillä varmasti ole syytä huoleen! Tiedän, tiedän, kyllähän sitä itse aina miettii, mutta näyttäisi ainakin luomuvaavi kehittyvän oikein iloisesti :)!



Toivottavasti Hauella iltahulinat hellittävät, onhan tämä tietysti vähän sellaista aikaa kyllä, ettei oikein koskaan voi tietää mitä tapahtuu. Meillä toistaiseksi isi kelpaa tekemään kaikkea mitä minäkin mutta en tuudittaudu liikoihin turvallisuudentunteisiin... Ja minullakin on Nikki kamala kasa liikunteseteleitä jotka menevät kuun lopussa vanhaksi, ei vaan ole päässyt käyttämään, kun en sen leikkauksen takia ole voinut jumpissa käydä (nyt ihan loppuvuodesta jo olisin, mutta eipä kannattanut enää ilmoittautua kun olisi ollut vain muutama kerta jäljellä, keväällä sitten ehkä).



Olipas Fiikuksen pojalla ollut kuumetta! Aika hurjaa, että noin korkeasta lämmöstä eivät vielä ota lääkäriin? No, toivottavasti oli vain sellainen piikki ja nyt olisi jo laskussa.



Ja Ellun tavoin ihailen minäkin noita Rian unenlahjoja! Meillä ei koskaan ole nukuttu 3-4 tunnin pätkää pidempään, eikä niin pitkiä jaksojakaan kuin aniharvoin (ja itse asiassa täysin havahtumatta ei varmaan koskaan kolmeakaan tuntia, tuttitainnutuksella ainoastaan). Että siinä mielessä menemme Meralin ja Jullen kanssa samanlaista tahtia, vaikka Onni ei syökään ihan niin usein (esim. viime yönä 3 kertaa), mutta heräilee sitten muuten. Eikä usein meilläkään katsota illalla telkkaria kun Onni valvoo sinne 23+ asti, jos on kunnon iltahuudot päällä, ja niitä siis on edelleen melkein joka ilta. Kai se tästä joskus...

Taas on kiirettä pitäny ja vielä pitäis lähteä tytön joulumyyjäisiin eskariin.



Meillepä ei ihmeitä. Vili on reipas poika, syö ja nukkuu hyvin. Rehellisesti täytyy sanoa,et omien muksujen kohdalla en juurikaan tiedä yövalvomisista mitään. Tarkoitukseni ei ole kehuskella lasteni unenlahjoilla,mutta kun asia vain on niin.Myötätuntoni heille,keillä yöt rikkonaisia. Kyllä ne varmasti ajan kanssa eheytyy.:)



Meillä muuten keittiöremppa vihdoin valmis. Ei pidetty sen kummemmin kiirettä rempan kanssa,mut aateltiin et jos jouluksi valmiiksi saatais. Ja hyvin saatiinkin.Nyt oon tyytyväinen.:)



Haukionkalalle tervetulotoivotukset,kiva saada uusia mukaan.;)



Nikillä kivat neuvolakuulumiset.:)



Nyt mentävä käärimään piparkakkutalo sellofaaniin,et saadaan se vietyä myyjäisiin. Päivän jatkoja..

Fiikukselle piti laittamani, että ei toi vielä ole onneks kauheen kova kuume, kyllä se pitää tosiaan olla siä 40 huituvilla että lääkäriin on mentävä. Muuten ei oo kiirettä jos kuumelääkkeet tehoaa ja alentaa kuumetta.

Meillä ei Emmillä oo ollu kun kerran vasta kuumetta ja sillon just 38,8 ja oli aikasmoista valitusta (semmosta tasaista ulinaa) joten annoin särkylääkettä jo siihenkin. Toisaalta esikoinen ei oo koskaan valittanu vaikka kuume on useinkin ollu yli 39, on ollu vaan sitten ihan väsyny ja flegmaattinen, eli niin lapsetkin on erilaisia.



Olenkin ollu poissa palstoilta taas jonkin aikaa, mulla oli viime viikon se flunssa ja vielä perjantaina pikkujoulutkin. Pikkujouluissa viihdyin seuraavaan aamuun asti, eli lauantai meni sitten haukotellessa.

Sunnuntaina paistelin piparkakkutalon osat mutta kokoaminen on edelleen tekemättä. Eilinen meni muuten vaan hulinassa ja lukasin noi viestit mesen puolella ja tänään sit tällä puolella.



Huomenna olis vissiin lähdettävä jo ruokakauppaankin sekä ostaan ystävälle 30-v. lahjaa ja tietty on otettava molemmat likat mukaan.

Eli täytyy kerätä voimia siihen tämä ilta. Niin ja jokunen joululahjakin pitäs hommata, saas nähdä muistanko kaikki, täytyy vissiin tehä lista.



Meillä Emmillä on edelleen sen flunssan jäljiltä rytmit sekaisin. Nyt on menossa neljäs tunti päiväunissa ulkona....ja nukkui viime yönkin syömättä välillä ollenkaan. Olin tänään kyllä vauvajumpassa havaitsevinani että vähän valu nenästä räkää, vissiin uus flunssa tulollaan tai jotain. Kyllä tossa terveenä veti taas perinteisiä vartin päiväunia. Yöthän on menny väliin ihan kivastikin, eli muutamalla tutinlaitolla, mut välillä on puolen tunnin välein ponkastava laittaan tuttia. Niin ja meillähän Emmi nukkuu lastenhuoneessa eli oikeesti ponkastava sängystä ylös.

Edelleen annan Emmille vain kasvista päivällä ja hedelmää illalla. Ja lisäksi niin paljon maitoa kun kaipailee. Taidan alottaa puurot vasta siinä 5 kk iästä eli ens viikolla aikasintaan. Pitää vissiin välillä seurailla kuinka paljon syöpöttelee.



Neuvolaan on vielä kans yli viikko joten sillon viimestään kuulumisia ..

nyt kotihommiin ja valmistautuun flikan hakuun sisälle.



- joutur ja Emmi



ps. Tervetuloo Hauki vaan joukkoihin :).