Mikä avuksi?? Lapsi hukkaa kaikki ulkovaatteensa!
Reilun viikon sisällä kadonnut neljät hanksat, yksi takki, yksi pipo, yhdet ulkoiluhousut. Takki löytyi, muut vaatteet edelleen teillä tiettymättömillä.
Lasta ei voi laittaa ulos ilman ulkovaatteita. Lapsi alakoululainen, pitäisi iän puolesta pystyä pitämään huoli tavaroistaan.
Kaipaan konkreettisia neuvoja. Ei ole varaa ostella päivittäin uusia hanskoja ja muita vaatteita.
Kommentit (41)
Minua suututtaa tuollainen, että lapsi hukkaa tavaroitaan. Se on törkeää ja täysin piittaamatonta. Kouluni oli ankara ja siellä oli todella harvinaista, että joltain olisi kadonnut jotain. Jos oli kaulaliina unohtunut kouluun, se löytyi seuraavana päivänä löytötavaroista.
Ei meillä mitään muutakaan saanut kadottaa, kuten kynääå tai kumia.
Luonnekysymys. Mun ex hukkasi jatkuvasti kaulahuivinsa, piponsa ja käsineensä. Kun olin varmaan neljät uudet ostanut kutakin niin kyllästyin enkä ostanut enää. Aattelin että palelkoon sitte prkl. Nyt ei enää haittaa koska ex. Silloin kyllä harmitti että niin vähän arvosti mun ostamia lahjoja että jätti ne kaikkialle. En kyllä vieläkään ymmärrä miten aikuinen mies voi unohtaa ottaa em kamikset mukaansa töistä tai baarista tai mistä lienee.
Lapsi korvaa viikkorahoistaan tai lahjarahoistaan. Yksi hukkaaminen silloin tällöin on inhimillistä. Jatkuva ei.
Vierailija kirjoitti:
Luonnekysymys. Mun ex hukkasi jatkuvasti kaulahuivinsa, piponsa ja käsineensä. Kun olin varmaan neljät uudet ostanut kutakin niin kyllästyin enkä ostanut enää. Aattelin että palelkoon sitte prkl. Nyt ei enää haittaa koska ex. Silloin kyllä harmitti että niin vähän arvosti mun ostamia lahjoja että jätti ne kaikkialle. En kyllä vieläkään ymmärrä miten aikuinen mies voi unohtaa ottaa em kamikset mukaansa töistä tai baarista tai mistä lienee.
Ei hele. Puolisoa olet vaatettanut ja hyysännyt kuin lasta. Eikö hän itse asioitaan hoitanut? Olisi pitänyt parempaa huolta tavaroista, kun itse olisi ostanut.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi korvaa viikkorahoistaan tai lahjarahoistaan. Yksi hukkaaminen silloin tällöin on inhimillistä. Jatkuva ei.
Tämä motivoi. Rahan mankuminen torpataan kertomalla sen menneen siihen viidenteen pipoon.
Osta vain kirpputorivaatteita ja toisten vanhoja. Selitä lapselle, että saa parempia sitten, kun oppii huolehtimaan.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Hanskat naruilla kiinni hihoihin. Kaikkeen vaatetukseen nimi ja puhelinnumero. Siis sinun puh. Hanskoihin sen voi saada vahvalla teipillä, muihin kuulakärkikynällä esim. pesulappuun.
Tarralappujahan saa pienellä rahalla. Esimerkiksi:
Noita on meidän muksuilla käytetty tarha-aikana. Kukaan ei kiellä laittamasta koululaisen vaatteisiin. Pysyy hanskoissa ja kengissä.
Kommentti, jossa väitettiin, että siivooja vie, oli kyllä törkeyden huippu. Juuri tällaiset vanhemmat kasvattavat näitä mistään piittaamattomia kaiken kadottajia. Ja tiedoksi vaan: kouluissa on pahvilaatikkokaupalla lasten kadottamia ryysyjä. Välillä tuodaan vanhempainilloissa pöydälle ja pyydetään vanhempia ottamaan omansa. Kukaan ei koske näihin tavaroihin. Kullanmuruille on jo ostettu uudet. Hienommat.
Vierailija kirjoitti:
Luonnekysymys. Mun ex hukkasi jatkuvasti kaulahuivinsa, piponsa ja käsineensä. Kun olin varmaan neljät uudet ostanut kutakin niin kyllästyin enkä ostanut enää. Aattelin että palelkoon sitte prkl. Nyt ei enää haittaa koska ex. Silloin kyllä harmitti että niin vähän arvosti mun ostamia lahjoja että jätti ne kaikkialle. En kyllä vieläkään ymmärrä miten aikuinen mies voi unohtaa ottaa em kamikset mukaansa töistä tai baarista tai mistä lienee.
Ihmiset ovat erilaisia, eikä tavaroiden hukkaaminen tarkoita sitä, ettei välittäisi niiden antajasta. Aivot vain toimivat eri lailla: toisella tulee automaattisesti mieleen tarkistaa kaikki tavarat, toinen taas on jo menossa eikä saa asiaa millään mieleen, vaikka kuinka yrittäisi muistaa. Se on kuin suutavaisto: toisilla on, toisilla ei. Voi olla hyvä että hän on sinulle ex, kun loukkaannut asioista, joille toinen ei vain voi mitään.
Neuvoja en osaa antaa, vain vertaistukea. Meillä on neljä lasta ja kaikki ovat olleet samanlaisia. Iltapäivällä on lämmin ilma ja kiire kavereiden kanssa leikkimään, vaatteet unohtuvat. Meillä on onneksi harvinainen sukunimi, joten nimikoidut vaatteet löytävät lopulta takaisin. Tai nykyään ongelmaa ei juurikaan ole, koska lapset ovat jo isoja. Aikuisenakin tahtoo unohtua tavaroita junaan tai johonkin. Mieheni on yhtä hajamielinen professori (on työskennellyt oikeasti professorina). Ajatukset askartelevat ihan muiden asioiden parissa, hanskat, sateenvarjot, silmälasit ja pipot hukkuvat aina johonkin.
Hanskat ja pipot yms. jää kyllä koulun pihalle, läheiseen puistoon yms. Omat lapseni vasta päiväkodissa, mutta koulun viereisessä puistossa ajelehtii aina ties mitä vaatetta. Takkikin oli kerran ja ei sitä kukaan koskaan hakenut, roikkui pitkään penkillä. Itse laittelen isommista (takki, reppu jne) kuvia asuinalueen ryhmään ja välillä on haettu ja välillä ei. Housut taas hukkuvat, kun ulkohousut kaikilla samanväriset (mustat) ja menevät kaverin reppuun ja todella monet vanhemmat eivät välitä, vaikka heille kulkeutunut vääriä vaatteita! Mikä on raivostuttavaa, mutta totta.
Itse en lapsena koskaan hukannut mitään, mutta paras ystäväni hukkasi aina kaikki vaatteensa ja jopa pyöränsä! Myös avaimet häneltä hukkui aina. Hyvin on silti elämässään pärjännyt.
Omista lapsista näen jo nyt, että esikoinen tulee hukkaamaan vaatteitaan ihan takuulla..
Vierailija kirjoitti:
Kommentti, jossa väitettiin, että siivooja vie, oli kyllä törkeyden huippu. Juuri tällaiset vanhemmat kasvattavat näitä mistään piittaamattomia kaiken kadottajia. Ja tiedoksi vaan: kouluissa on pahvilaatikkokaupalla lasten kadottamia ryysyjä. Välillä tuodaan vanhempainilloissa pöydälle ja pyydetään vanhempia ottamaan omansa. Kukaan ei koske näihin tavaroihin. Kullanmuruille on jo ostettu uudet. Hienommat.
Löytötavaroista ei ole tähän mennessä löytynyt silti yhtäkään koulussa kadotettua vaatetta. Ei ole naulakoissa, ei missään. Ei auta nimikoinnit kun vaate vain katoaa jäljettömiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanskat naruilla kiinni hihoihin. Kaikkeen vaatetukseen nimi ja puhelinnumero. Siis sinun puh. Hanskoihin sen voi saada vahvalla teipillä, muihin kuulakärkikynällä esim. pesulappuun.
Tarralappujahan saa pienellä rahalla. Esimerkiksi:
Noita on meidän muksuilla käytetty tarha-aikana. Kukaan ei kiellä laittamasta koululaisen vaatteisiin. Pysyy hanskoissa ja kengissä.
Kuka niitä lappuja siellä koulussa lukee, ja palauttaa omistajalle? Lapsi ei ehdi tunnin alussa kiertämään koko isoa koulua läpi, josko jossain vaatteessa lukisi oma nimi. Opettajat levittelee käsiään, eivät he tee mitään.
Kaffebulla kirjoitti:
Osta vain kirpputorivaatteita ja toisten vanhoja. Selitä lapselle, että saa parempia sitten, kun oppii huolehtimaan.
Näin tulee tehtyä isompien vaatteiden kohdalla, mutta hanskoja, kaulureita ja pipoja, mitä hukkuu eniten, ei yhtä helposti käytettynä saa. Ja varsinkin märkään vuodenaikaan olisi kiva jos hanskat olisivat kunnolliset.
Tämä ap:n lapsi lienee jo aikuinen?
Jos lasta ei kiusata, sanoisin että hän voi lähteä hakemaan hukkaamansa vaatteet itse. Alkaa kummasti muistaa pitämään huolta kamoistaan kun joutuu itse myös etsimään ne iltaisin. Alakoululainen pystyy kyllä tähän itse. Ei tarvitse apua, teho on parempi kun joutuu hoitamaan asian itsenäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ap:n lapsi lienee jo aikuinen?
Eiköhän, mutta sama ongelma koskettaa monia varmasti edelleen. Kehitys ei ole tuosta vuodesta siinä mielessä edennyt juurikaan.
Ostakaa vaatteita, jotka tunnistaa helposti. Otatte kuvat niistä. Sellaiset löytyy helpommin. Meillä on vanhempien whatsapp-ryhmä ja laitetaan sinne viestiä, jos jotain on hukassa. Tarvittaessa kuva ryhmään. Koulun läheisessä puussa oli punainen pipo jota lapsen kaverin perhe etsi. Löytyi kuvan avulla.
Selvitä ensin onko kyse koulukiusaamisesta tms vai vain siitä että lapsi ei viitsi pitää huolta tavaroistaan.
Yksi äiti uhkasi tulla lapsen kanssa koululta etsimään ne vaatteet jos niitä ei muuten löydy, ja lupasi vielä moikata kaikki luokkakaverit samalla. Kaikki hukkuneet tavarat kummasti löytyi heti samana päivänä.