Miten saada 7 kk vanha syömään kiinteitä- ei avaa suutaan

Niilonaperolle piti sanoa, että kiitos viestistäsi! Minulla on ihan sama tuntemus ollut, mutta nyt kun kolmatta vauvaa yritän opettaa syömään eikä suostu suutaan oikein aukaisemaan, niin alkaa usko loppua. Olen kaikkia kolmea imettänyt n puoli vuotiaaksi. Ensimmäinen roikkui rinnalla ja söi enemmän kuin tarvitsi, painoi puoli vuotiaana parisen kiloa enemmän kuin nämä kaksi muuta ovat painaneet. Esikoinen myös söi kiinteitä hyvin. Mutta kakkonen ja tämä kolmonen ovat olleet sisukkaasti sitä mieltä, että maito on parempaa eivätkä ole suostuneet paljon syömään. Kakkonen alkoi syödä n 9-10 kk:n ikäisenä kiinteitä oikein, mutta ei silloinkaan suuria määriä. Ja tätä kolmatta olen nyt kuukauden opettanut syömään.



Usko loppuu siis siihen, että taas tässä uudessa neuvolassa saan kuulla rivien välistä, että pitäisi alkaa kiinteiden syönti aikaisemmin, niin lapsi oppisi helpommin syömään. on vaikea oppia, jos menee siihen puoleen vuoteen. suosituksethan ovat nykyään jo 6kk:n rintamaitoa. Esikoisen aikana tuota suositusta ei vielä ollut ja sain kuulla silloisen neuvolan tädiltä jo 4kk:n ikäisestä, että pitäisi alkaa jo antaa kiinteitä. Ja 5 kk:n ikäisenä tuli kovasti palautetta, että nyt pitäisi jo saada. Joten aloitin ihan vain neuvolan tädin mieliksi kiinteiden syöttämisen parisen viikkoa ennen kuin oli puolivuotias. en itse usko, että nämä kaksi viikkoa tekivät paremmaksi kiinteiden syömisen, vaan lapset ovat niin erilaisia.



Meillä on kokeiltu sormiruokaa, se hiukan helpottaa syöttämistä, mutta kuopuksemme osaa pitää suunsa tosi tiukasti kiinni. lisäksi on jo kuusi hammasta, jotka estävät lusikan sisäänmenon tehokkaasti ;-). erilaiset lelut eivät ole auttaneet asiaa eikä oma lusikkakaan. täytyy kaivaa nuo erilaiset muovilusikat vielä jostain esiin, jos niillä aukeaisi suu. ja vauvamme ei suostu samaan temppuun toista kertaa ;-).

meillä kaikki lapset ovat olleet innokkaita syömään äidinmaitoa, mutta ainoastaan esikoinen söi sitä runsaasti. Kaksi muuta ovat jo ihan pienestä lopettaneet, kun maha on ollut täynnä. Eivät ole suostuneet ottamaan esim. rokotuksessa lohdutukseksi maitoa, kun ei kerran ollut nälkä. Esikoiselle maito maistui aina ;-), jokaiseen pieneen itkuunkin. Esikoinen kasvaakin edelleen +20 käyrällä eli pitkä ikäisekseen ja sopusuhtainen, paino 0-käyrällä. Kaksi muuta kasvavat jossain -15 käyrällä, pituus hiukan keskivertoa pidempi, mutta painoa saisi olla runsaasti lisää...



Onneksi minulla on ollut ensimmäinen lapsi pullukampi ja kuitenkin olen samalla tavalla kaikki lapset syöttänyt, niin en sillä tavalla säikähdä neuvolan käyriä ja kommentteja. mutta välissä tekee tiukkaa kuunnella. vaikea pakottaa lasta syömään enemmän kuin tämä suostuu syömään.

Ei ole kokemusta, mutta kannattaa kokeilla!

Anna käteen oma lusikka ja kun vie sitä suutaan kohti ja avaa suunsa niin tuikkaa toinen lusikka ruokineen suuhun! Meillä toimi ja vauva oli tyytyväinen ja varmaan luuli syövänsä itse ;) Kokeile myös erilaisella / erivärisellä lusikalla ja ehdottomasti erilaiselle kuin se mitä käytät vitamiinin antoon ;) Joskus auttaa sekin kun vauva voi katsella jotain tai pitää vaikka kädestä kiinni. Anna välillä pikkuhörppy vettä, sekin ehkä tepsii!

Meillä alkas siinä vaiheessa availemaan suutaan ku " kiusasin" ja kokeilin ylähuuleen lusikalla ja odotin että suu aukee:) ihan niinku hamuamisrefleksi imettäessä.

Toki se riippuu vieläkin mitä siitä lusikasta tarjoaa, meille ei meinaan maistunu mitkää porkkanaperunat eikä kukkakaaliperunat vaan sitte alkas ruoka maistua ku sai ruveta antamaan jotain liharuokaa! hedelmät toki maistui paremmin.

Ja nykyäänkin vain silloin aukee suu kun on oikeasti nälkä, on muuten ihan leikkimistä jos yrittää tuputtaa vain, kun suu pysyy kiinni. sitte vain yritetään myöhemmin uusiksi... esim. päiväunien jälkeen herää aina nälkäinen poika ja sillon on meillä hyvä aika kiinteille, ennen annoin aina kikkiä, kun heräs, nykyään ruokaa ensi ja kikkiä päälle:)

Vauva alkoi syömään oikeastaan vasta 10 kk:n ikäisenä kiinteitä. Lopetin silloin imetyksen ja samalla alkoi myös kiinteät maistumaan. Satunnaisesti söi (maisteli) vaan jotain hedelmäsoseita. Usko oli välillä koetuksella, mutta kyllä se siitä sitten. Koita olla ressaamatta asialla, ei se lapsi nälkään ainakaan kuole. Syö sitten kun syö !! Siis jos on muuten terve ja kasvaa. Tsemppiä.

ai niin. Mä muuten juotin nokkamukista löysiä soseita. Lisäsin vaan vettä valmiisiin purkkiruokiin. Niitä söi vähän.

Jos vauva kasvaa hyvin, ei ole mitään tarvetta tuon ikäisenä syödä kiinteitä " purkkikaupalla" , tarkoitus on maistella. Maito rittää useimmille pääravinnoksi sinne 1v-synttäreiden tietämille. Eli pari ruokalusikallista kuullostaa mielestäni ihan sopivalta annokselta. Lapset ovat niin erilaisia, yksi söisi vaikka kuinka paljon, toiselle riittää pikkuinen makuannos.



Meillä esikoinen ei koskaan syönyt soseita yhtä pientä vauvanruokapurkillista vastaavaa määrää, ehkä n. 1/2 purkillista oli tavallinen määrä silloin kun soseisiin oli jo totuttu (oli siis syönyt kiinteitä jo pitemmän aikaa, ehkä n.9kk-11kk). Ihmettelin kavereiden lapsia, jotka söivät koko purkin ja jotkut vielä hedelmäsoseet päälle :D Meillä esikoinen innostui syömään määrällisesti enemmän kiinteitä vasta ryhtyessään syömään tavallista ruokaa n. 1-vuotiaana. Makaronilaatikko 11-kuukautisena taisi olla ahaa-elämys ;)



Kaksi seuraavaa lasta ovatkin olleet sitten enemmän kiinteiden perään, ovat vauhtiin päästyään syöneet sen pikkupurkillisen hujauksessa. Kaikilla kiinteät aloiteltu n 6kk iässä.



Ja kasvun ja kiinteiden korrelaatiosta: " Vähäsyömäisin" esikoinen oli/on pullein ja eniten kiinteiden perään ollut keskimmäinen laihin... Meillä kilot ovat olleet suoraan riippuvaisi lasten imuhaluista, äidinmaidon rasvalla on meillä makkarat kasvatettu reisiin ja muualle. Ja arvattavasti esikoinen oli eniten maidon perään ja keskimmäinen vähiten. Ja ihan normaalisti ovat kaikki kasvaneet, aika isokokoisia ikäisikseen. Esikoiselle kelpää nykyään kaikki ruoka, on hyvin ennakkoluuloton uusian ruokien suhteen. Keskimmäinen on sitten aikamaoinen nirppanokka ja hyvin ennakkoluuloinen. Pienimmästä ei vielä tiedä :-)



Toki meillä kaikkien kanssa on käytetty leluja, " huijauksia" ym. syömisen apuna, mutta mihinkään kovin voimakkaisiin " pakottamisiin" (olen niistäkin kuullut...) en ryhtyisi ilman voimakasta syytä. Tärkeätähän lapsenkin on oppia nauttimaan ruokailuhetkistä.

Unohtui sana välistä, eli:



(oli siis syönyt kiinteitä jo pitemmän aikaa, ehkä n.9kk-11kk IKÄISENÄ).