Onnistuuko joku sekä pitämään kämpän siistinä että olemaan lasten kanssa?

Otan stressiä tästä sekasorrosta - tuntuu, että pääkin on sekaisin. Tätä tää on niin kauan, kunnes töihin pääsee. :( Sit menee vapaa-ajat sormenjälkiä ovista hinkuttaen.

Likapyykki heti koriin tai koneeseen. Likatahrat pyyhit heti kun niitä tulee.

Illalla lelut kerätään ja käyt itse illalla suihkussa, niin aamulla ei tarvi.

Heräät itse hiukan aikaisemmin aamulla ja laitat itsesi valmiiksi.

Tiskaat tiskit heti ruokailun jälkeen.

sitä. Muista, että työelämäkin on kovaa nykyään, nauti kun saat olla kotona, ei kaikki tarvi olla tiptop, tärkeämpää on, että teillä on mukava olla ja lapsilla lämpöinen äiti.

Vierailija:

Pitäisi mennä nyt raivaamaan, mutta olen ihan väsynyt tämän hässäkän pyörittämiseen.

Tee kunnolla suursiivous ja sen jälkeen pidä se!!

Joka päivä siivoat vähän ja aina kaikki perus jutut teet, niin kämppä pysyy siistinä.

...mutta mulla vauvan sijaan 1v kaksoset + opiskelen yliopistolla (tänä syksynä kasassa jo 12ov ja lisää vielä jouluun mennessä, jes!). Mieheni on yrittäjä, joten käytännössä pyöritän tämän sirkuksen yksin.



Meillä ei ole likaista tai sotkuista , sillä teen juurin kuten nro 5(?) sanoi eli tavarat heti paikalleen. Samalla vaivalla kun heittää haalarin lattialle niin ripustaa suoraan naulakkoon jne. Yllättävän nopeasti lapset oppivat itsekin esimerkin voimalla auttamaan, meillä ei enää 3 vuotiaan jälkiä tarvitse siivota kun kaikille tavaroille on oma paikka jonne lapsi ylettyy. Paikka kaikelle ja kaikki paikallaan.



Puuhaa riittää, mutta mulla ainakin pääkoppa voi paremmin kun koti on tiptop.

organisoimaan tällaisia. Moni muu juttu sitten sujuukin.



Mun ongelmani on kyllä se, että en laita itekään tavaroita heti paikoilleen, kun mielestäni sinne pyllynpyyhintään tms. on aina suurempi kiire. Mutta vaikka oppisin ite, niin sitten toinen lapsista saa ainakin paljon tavaroita levälleen sillä aikaa, kun hoidan toista. Meillä kun toi vauvakin on jo 11 kk ja aika vilkas.

Pidä asunto ns. perus siistinä koko ajan.. roskat laitetaan heti roskiin, vaihadat vaatteet pesuhuoneessa josta ne heti pyykkäriin..

Leikin lasten kanssa esikoiden omassa huoneessa jonka siivoamme yhdessä iltaisin..

Illalla siivoan keittiön.. olohuone ei melkein koskaan sekaisin koska meillä EI syösä eikä juoda olohuoneessa (ainakaan lapset) joskus iltaisin voidaan miehen kanssa jotain napostella..

Vierailija:

Ja miten sen teette?

Minusta tuntuu, että kaikki aika menee johonkin hommailuun ja siivoamiseen.

Aamupäivät varsinkin on aivan kauheita: aamupesut (minä, 2,5-vuotias ja vauva), aamupalat, pukemiset, sänkyjen petaaminen, aamupalojen raivaaminen pois pöydästä, vauva ulos nukkumaan, taistelun kautta esikoinen ulos.

No, ulkona on aikaa leikkiä.

Sitten sisälle, vauvalle ruokaa, esikoisen pyllyn pyyhintää, ruuan laittoa, pöydän kattaminen, ruokailu, esikoinen päiväunille.

Ja nyt kun se nukkuu, koko kämppä on kuin hävityksen kauhistus: leluja, likaisia vaatteita ja astioita, ruuanlaiton jäljet odottavat siivousta, pyykit ripustamista, ulkovaatteetkin on vielä läjässä eteisessä. Jne. jne. Pitäisi mennä nyt raivaamaan, mutta olen ihan väsynyt tämän hässäkän pyörittämiseen.

Kun se herää, alkaa lähes sama rumba uudestaan. En ehdi koskaan kunnolla leikkiä esikoisen kanssa, enkä vauvan kanssa, enkä siivota, enkä ainakaan viettää minkäänlaista omaa aikaa tuntematta jatkuvasti tekemättömien töiden läähättävän niskaan.

Onnistuuko joku hoitamaan tämän homman ilman, että kaikki on kaaosta tai ainakin tuntuu siltä? Neuvokaa mua.

... ja koska aikaa ei liiemmälti ole leikkimiseen, yritän keksiä joka päiväksi jokaiselle jonkun hauskan pienen uuden puuhan (tänään 1v kaksoset muovailivat ensimmäistä kertaa). Kun joka päivä on jotain kivaa, ei korostu niin pahasti se ettei äiti voi viihdyttää koko aikaa.



Ja lepohetkenä mulle ainakin toimii se että heittäydyn sohvalle satukirjakasan kanssa niin halukkaat voivat kiivetä kainaloon kuuntelemaan -ihanaa läheisyyden tankkausta äidille ja lapsille!

just kuten joku tossa sanoi, ne haalarit jää eteisen lattialle myttyyn, kun vauva karjuu ja tarvii ruokaa. Laitan vauvan syöttämisen haalareiden edelle ja sitten ne haalarit jää sinne. Myönnän, että 2 sekuntia karjumista ei tekisi vauvalle sen enempää hallaa, ja saisin haalarit narikkaan heti ovella.



Kärpäset katossa voi todistaa, että olen yrittänyt siivota sitä mukaa kun sotkua tulee, mutta siitä päästäänkin siihen, että siivoan koko ajan... Leluista puolet vein jo yhtenä päivänä varastoon, mutta silti niitä on kaikkialla. Ja kirjoja. Sillä aikaa kun teen ruokaa, esikoinen onnistuu levittämään kaiken. Vauvan kanssa moni asia jää puolitiehen, kesken astianpesukoneen täytön kakkapyllyn pesulle ja sitten tapahtuu jotain muuta ja niin ne astiat jäi laittamatta loppuun, yms.



Kakkoselle, olen muuten tänään av:lla yli viikon palstatauon jälkeen. Päätin nimittäin, että yritän saada edes päivän lehden luettua ja avaan tietokoneen vasta, kun lehti on luettu ja koti jossain kuosissa. Mutta kuten joku jo minua lainasikin, nyt just en jaksa kuin olla möllöttää.



ap - syntyjään sekasokuinen?

mitä ihmeellistä siinä nyt on, siivoa koko ajan niin ei pääse sotkua syntymään eli kun kävelet ohi, vie tavara paikalleen (kait sinä nyt kävellä ehdit )

haalarin nostaminen naulakkoon vie 1 s enemmän kun sen heittäminen lattialle, vaatteiden vieminen pyykkikoriin vie 2 s enemmän kuin niiden lattialle heittäminen jne

mutta karjuvan vauvan kanssa kaikki vaan jää kesken. Sit pitää välillä vaan ottaa huone kerrallaan järjestys haltuun. Ja kerran viikossa kunnon siivous. Sitä se on, lasten ehdoilla elely.



Riippuu tuo järjestys vähän vauvan temperamentistakin, kuinka kauan jaksaa odottaa, onko sylikissa, nukkuuko paljon jne.

ja kuitenkaan koskaan heillä ei ole mitenkään erityisen sotkuista. Tämä äiti on ihailtavan järjestelmällinen ja säntillinen ihminen. KOSKAAN hän ei näytä laskevan mitään käsistään muualle kuin oikeille paikoilleen ja lapsetkin (ja jopa veljeni) näyttävän kohtuullisesti omaksuneen samat tavat. Eikä mikään homma näytä koskaan jäävän kesken.



Minusta ei tuohon ole. :( Olen yrittänyt ja yrittänyt. Ryhdistäytyä ja muuttua noin fiksuksi ja järjestelmälliseksi. Mutta jotenkin tavarat vain silti seilaavat paikasta toiseen. Siivoan jatkuvasti eikä koskaan ole pitkään siistiä. Ehkä minä pystyisin tämän kodin pitämään kunnossa jos jättäisin lasten kanssa olemisen ihan minimiin mutta se se vasta väärä ratkaisu olisi.



Mies on yleensä iltaisin lasten kanssa (ellei ole työmatkalla tai joudu tekemään auto- tai taloremonttia) niin, että minä voin enemmän rauhassa tehdä hommia. Mutta kuitenkin vain tuntuu että aamulla on aloitettava alusta.



-neljän äiti

aika helpolla sitä pääsee, jos laittaa tavarat aina paikoilleen ja opettaa lapsetkin siihen. Silloin siivoaminenkin on helppoa, kun ei tarvitse aloittaa mistään tavaroiden raivaamisesta.

ymmärrän sua täysin ap, mulla oli jo pelkän yhden lapsen kanssa kotona ollessa hirveä kaaos. Tuntui että vaikka koko ajan puuhastelin ja putsailin jotain, sotku sen kun vaan paheni. Eikä homma helpottunut (ei kyllä pahentunutkaan) toisen lapsen myötä.



Muutenkin kotonaoloaika oli kauhean stressaavaa, loin itselleni ihan turhia paineita siitä että pitää ehtiä ulkoilla, kerhoilla ja ... siivota. Näin jälkikäteen ajatellen ihan hölmöä, mutta se oli sitä silloin.



Nyt kun oon töissä, kämppä pysyy paljon siistimpänä kun siellä ei ole päivisin kukaan sotkemassa.

Monet taiteelliset ihmiset eivät ole hyviä järjestelmällisyyttä vaativissa puuhissa, koska aivot raksuttavat vähän eri taajuudella kuin konkreettisemmilla ihmisillä. Valitettavasti en osaa sinua kylläkään auttaa, koska painiskelen päivittäin samojen ongelmien kanssa kuin sinäkin. :)

Enkä osaa olla järjestelmällinen, en vain tiedä, mihin laittaisin jotkut esineet kuten vaikka yhtenä päivänä pidetyt housut. Tuolin reunalle ne jää roikkumaan. On kiva kun on siistiä, mutta kaaosta on kai vain kestettävä.

Ja minä aina välillä alan nalkuttaa sotkusta, jonka hän saa aikaan joka paikassa, missä vain käykin. minulle ei tuota mitään ongelmaa pitää paiakt puhtaana koko ajan.

Ehdin jopa roikkua täällä ja tylsistyä välissä!

Lapset 3v, 2v ja vauva.



Vinkit: joka päivä siivotaan, paitsi pyhänä. Siivous vie n. tunnin.

Ei mitään siivouspäivää!



Kun 3v ja 2v syö kauan, samalla teen tiskit ja keittiön.

Leluja saa levitellä, illalla ne korjataan yhdessä.

Suuret tilat, avaruutta. Ei paljoa tavaraa. Jokaiselle tavaralle oma paikka.



Imuri sijaitsee näkyvillä koko ajan.