Hoitajat, miten toimitte kun se hetki lyö?!
En nyt ala arvostelemaan mitenkään työtaisteluanne, ihan vain uteliaisuuttani kysyn. Kuvitellaan tilanne, olet vuorossa ja on vain jokunen minuutti aikaa olla töissä ennen kuin irtisanoutumisesi astuu voimaan. Tiedät että kukaan ei tule sinun jälkeesi vuoroon, olet viimesten joukossa jotka jättävät työpisteensä. Tiedät että potilas tulee kuolemaan lähtösi jälkeen, joko hyvin nopeasti taikka hitaasti mutta varma kuolema on edessä. Katsotko taaksesi, mitä päässäsi liikkuu sillä hetkellä? Miten voit kun pääset kotiin ja katsot uutisia joissa kerrotaan kuolemantapauksista?
Tarkoitukseni ei ole syyllistää, missään nimessä! Mutta jos tämä taistelu menee niin pitkälle niin näinhän siinä tulee käymään, kun kuvailin :( Jos olisin itse vastaavassa tilanteessa niin en varmaan pystyisi lähteä pois potilaiden luota. Mutta enhän minä pystyisi yksinäni kaikkia pelastaa ja hoitaa? En tiedä, onneksi ei tarvitse olla hoitaja....
Kommentit (15)
Ennen kaikkea säälittää ne pienet vastasyntyneet ja heidän vanhempansa(jäävätköhän muuten vielä osastolle pienokaistensa viereen sairaanhoitajien poistuessa kylmästi paikalta...?).
Palautuu muistot niin elävästi mieleen, kun tyttären kanssa muutama viikko vastasyntyneiden teholla vietettiin...
YKSIKÄÄN hoitaja tai kukaan muukaan kansalainen ei jätä ketään ihmistä kuolemaan, ei sairaalaan eikä kadulle. Muuten tulee syyte heitteillejätöstä. Sitäpaitsi kaikilla terveydenhoidon ammattilaisilla on ammatillinen velvollisuus koittaa pelastaa ihmishenkiä jos onnettomuuspaikalle sattuvat. Täten en siis voisi kuvitella tilannetta, jossa henkihieverissä olevaa lasta juosten tuotaisiin osastolle ja samaan aikaan joku hoitaja vain pukisi takkiaan päälle... Ei tule tapahtumaan.
Mitä voi tapahtua, on että hoitajat eivät vain lakkopäivänä saavu töihin, jolloin muut hoitajat ovat pulassa. Periaatteessa kaikille hoitajille voidaan soittaa jos on kansallinen hätätilanne käsillä ja jos vastaavat, on heidän suostuttava kutsuun (ammattietiikka). Mutta tietenkin tässä tilanteessa kaikki hoitajat ovat syystä tai toisesta " tavoittamattomissa" , jolloin he vapautuvat myös vastuusta eivätkä joudu kieltäytymään.
Mutta uskokaa jo, että tuollaista tilannetta ei tule, missä hoitaja vaan kävelisi pois ja jättäisi toisen ihmisen kuolemaan - ei vaan tule tapahtumaan.
" Mutta uskokaa jo, että tuollaista tilannetta ei tule, missä hoitaja vaan kävelisi pois ja jättäisi toisen ihmisen kuolemaan - ei vaan tule tapahtumaan."
Eihän ne vähät työntekijät jotka jäävät osastoille voi olla töissä tunti ja päiväkaupalla putkeen?! Siis, miten tämmöisessä tilantessa oikein tehtäisiin????
Hoitajia on silloin huolehtimassa, tosin pystyvät huolehtimaan varmaan vain pintaraapaisun eikä yksilövastuista tai muuta vastaava...
Siksi koska jokaisella terveydenhuollon ammattilaisella on sekä moraalinen että ammatillinen velvollisuus hoitaa hengenvaarassa olevat parhaansa mukaan, myös työpaikan ulkopuolella. Ei sairaaloissa ole koko aikaa hektistä, joten kun jokin hässäkkä on ohi, lakkoilevat hoitajat lähtevät työpaikalta. Se, mitä sen jälkeen tapahtuu, ei ole enää heidän vastuullaan.
Eihän esim. keskosia, sydänpotilaita, teholla olevia, onnettomuuksissa loukkaantuneita yms. voi jättää hetkeksikään valvomatta. Ja mihin yllättäen vakavasti sairastuneet sitten ohjataan, loukkaantuneet, sydärin saaneet, veritulpan saaneet jne. Lista on loputon! Kun joissain paikoissa ei ole sitten yhtään alan osaajia? Eihän ambulansseja riitä kuljettamaan potilaita ympäri suomea...
vaikka pahalta kyllä näyttää. Työpaikkoilla on suunniteltu uudet työvuorolistat niin että irtisanoutumisten realisoituessa vuoroon tulevat tehyyn kuulumattomat hoitajat. Työpaikasta riippuen resurssit ovat hyvin pienet ja varsinkin lastenklinikalla ollaan pahassa pulassa hyvin pian ja varmasti osa lapsista tulee kuolemaan tai vammautumaan. Aikuisten hoidosta en osaa sanoa mutta varmasti priorisointia joudutaan tekemään sielläkin eikä kaikkia akuuttejakaan tapauksia voida hoitaa. Tätähän ei tietenkään kukaan halua, joten toivottavasti sopu saadaan aikaiseksi.
Jos jonkun läheinen kärsii palkkataistelun takia niin ne on hoitajat jotka saavat siitä syyt niskoilleen. Ihmiset eivät tule koskaan unohtamaan sellaista jos heidän läheinen menettää henkensä palkkakiistojen takia. Katkeruus ja viha jyllää vuosia sisällä... Vaikka kuinka sanottaisiin että kunnalla ja valtiolla on vastuu niin kyllä ne on HOITAJAT jotka tulevat nahoissan tuntemaan ihmisten suhtautumisen.
Kylläpä taas jeesustellaan..
Tuntuvat olevan kovin arvossaan hoitajat, kun hätä tulee..silti suurin osa täälläkin päiväänsä viettävistä mammoista vaan haukkuu hoitajia oikein vaahto suussa..
Ensin ei arvosteta hoitajia pätkääkään, ja sitten viime kädessä heidän työ tuntuu olevan kultaakin kalliimpaa..
Herätkää!!
Kohdistakaa viestinne päättäjille!
Kuten on tehty tähänkin asti. Työnantaja saa teettää pitkää päivää ja siirtää työntekijöitä osastolta toiselle 8 viikkoa, ennen kuin työntekijää on kuultava. Ei tässä kuulkaa mikään paniikki tule, ainakaan ihan heti.
EI ne ole menossa LAKKOON vaan hoitajat ON IRTISANOUTUNEET TYÖSTÄÄN.
Ihan eri asiaa kumpikin.
Miten eroaa lakosta? Ei mitenkään.
eli teho-osastoilta yms. akuuteista ei viedä hoitajia, vaan lakkoilijat ovat töissä muilla osastoilla. Irtisanoutumisella on haluttu välttää suojelutyövelvoite, niin että synnytyksissä, teho-osastoilla ja syöpähoitojen pysäyttämisellä voidaan kiristää yhteiskuntaa.
Se, että irtisanoudutaan, mutta halutaan takaisin vanhoilla ehdoilla on nimeltään leikki-irtisanoutuminen, eikä sitä aikuisten oikeessamaailmassa olekaan. Siitä paljon kohkausta johtuukin, koska minä en ainakaan halua että laki kirjoitetaan tässä asiassa uusiksi. Että irtisanoutuminen ei enää olisikaan sitä...
Vierailija:
Miten eroaa lakosta? Ei mitenkään.
Olen töissä aikuisten kirurgisella osastolla. Irtisanoutumisuhan toteutuessa en vain mene enää töihin. Irtisanoutumiset astuvat voimaan puoliltaöin, jolloin meillä on suunnitellusti tehyyn kuulumattomat hoitajat vuorossa. Leikkaustoimintaa ajetaan jo nyt alas, kiireettömiä leikkauksia perutaan ja kiireellisiä kiirehditään entisestään. 19.10 on " normaali" päivä, mutta 20.10 alkaen ei hoideta kuin päivystystapauksia. Tehtävät tutkimukset ja otettavat kokeet sekä muukin hoito vedetään aivan minimiin. Kirurgian yksiköt (potilasaines ja jäljellejäävä henkilökunta) on yhdistetty yhden os:n tiloihin. Viime ajat on väsätty johtoryhmässä toimintasuunnitelmia.
Aika kärjistetty ja provosoiva on ap:n kuvaus viestissään. Tuskin tuo hänen maalailemansa kuva missään tuollaisena toteutuu. Se on silti selvää, ettei erikoissairaanhoito tule toimimaan juuri mitenkään, jos siltä uupuu 12500 ammattilaisen työpanos.
Jos arvostatte ihmishenkiä - omaanne, läheistenne, sen pienen uutisissa näkyvän keskosen tai vieraiden vanhusten - olisitte palkankorotusten kannalla. Rahalla tästä selvitään, ja samalla ollaan turvaamassa hyvän hoidon saanti tulevaisuudessa.
Mitä hoitajien haukkuminen ja syyllistäminen kertoo sitä harrastavista ihmisistä? Minulle se kertoo, että näin käyttäytyvät ovat itse itsekkäitä rahanahneita ihmisiä, jotka vaativat maailman huippuluokkaa olevaa terveydenhuoltoa minimikustannuksin niin, että säästöt revitään vuosi toisensa jälkeen hoitajien selkänahasta. Jos olette aidosti huolestuneita edes oman terveytenne puolesta, olette valmiita maksamaan käyvän hinnan hyvästä hoidosta.
Toivottavasti voin mennä töihin 20.10.