Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuulostaako normaalilta vai onko omatuntoni oikeassa?

02.11.2007 |

...siis kysymys saattaa olla ihan tyhmä ja valitan turhasta mutta kun viime päivinä mieltäni on askarruttanut yksi asia..



Siis: ollaan pojan kanssa yleensä aamuisin kaksistaan kotona n. klo 10 asti kunnes lähdetään päiväkotiin ja töihin. Poika herää TOSI aikaisin, aina ennen klo 05 joten aamu on meillä PIIITKÄ. Vastaavasti illalla mulla ei oo lapselleni aikaa paljoakaan, tuun töistä klo 18 jälkeen ja 20 maissa poika (1v10kk) meneekin jo nukkumaan. Huoleni on, että aamuisin ajaudutaan melkein aina sellaiseen tilanteeseen, että minä laitan itseäni, käyn suihkussa ja meikkaan ym ja poika katsoo teletappeja ja puuhailee itsekseen. Omatuntoni soimaa kun en käytä tätä laatuaikaa lapseni kanssa leikkimiseen ja pelkään, että televisiosta tulee pojalle liian tärkeä. Ja me kun miehen kanssapyhästi vannottiin, että meidän pojasta ei tule television orjaa heti lapsena... Onko muilla samoja tuntemuksia vai ajatukseni ihan turhia? Jotenkin aamut tuntuvat ahdistavilta kun nään, miten rakas lapseni leikkii itsekseen ja viihtyy yksin ja haluaisin leikkiä hänen kanssaan mutta silti on pakko itsekin pukea ja syödä ja meikata ja tehdä kotitöitä kun illalla ei sitten kuitenkaan ole aikaa..



Mitä mieltä olette, huolehdinko turhaan?



-Tiia

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

sanoisin. Useimmilla kellonaika on eri eli illalla mutta muuten taitaa olla sisältökysymys sama - ehdinkö viettää riittäävsti aikaa lapseni kanssa kun kotityöt pakkaa päälle... töihin valmistautuminen vie toki aikaa kaikilta lapsen valveillaoloajasta eli useimmiten aamut on kotona vain lähdön valmistelua itse kullakin! Itse olen yrittänyt mahduttaa jokaiseen päivän puolentunnin-tunnin mittaisen leikkihetken lapsen kanssa - pois lukien iltatoimet, pukemiset jne. perusasiat. Eli tuo aika vähintään päivässä tehdään lasten juttuja kokonaan, keskitytään heihin, muuten voi sit yhdessä tehdä kotihommia, katsoa telkkariakin jne. Eli yhdesäsolomme on monentasoista päivän aikana.



Muutamia ajatuksia:



- kotitöitä voi jättää vähemmälle ;-)) itse kokeiltu menetelmä ja näkyy hetimiten lasten hyvinvoinnissa ;-)) eli kotityöt minimiin ja arvioimaan sitä, mikä on tärkeää että koti pysyy kunnossa ja asiat saa hoidetuksi.



- lapsi oppii elämää kun kotona tehdään hommia eikä vain leikitä lapsen kanssa! ja lapsi pääsee niihin kans mukaan, jos haluatte ottaa hänet kotitöihin mukaan eli ei tarvi koko aikaa leikkiä yksin/katsoa telkkariakin



- jääkö tekeminen sinun vastuulle ja leikkiminen isän vastuulle? Toivottavasti ei, eli jakaminen tässä suhteessa autta myös. (monessa perheessä käy niin, että isä viettää sitä laatuaikaa lasten kanssa ja äiti tekee kotitöitä yhdessä lasten kanssa...)



- lapsi tarvii myös yksinleikin kokemuksia ja saa nauttia myös television katselutuokioista - ne sinällään ei ole huono asia, mutta itse kukin joutuu arvioimaan sitä ' liikaa-määrää' tietysti



Hyvät leikkihetket yhdessä esim. viikonloppuna / muuna vapaapäivänä lapsen huomioiminen tässä suhteessa täysipainoisesti vaikka koko perhe yhdessä auttaa myös tilannetta.



Vierailija
2/8 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta sanon vielä, että ei sun omatunto varmaan kokonaan väärässä ole. Ehkä se kertoo, että jotain pientä muutosta voit yrittää. Hyvin voiva, iloinen lapsi on tietysti aika hyvä merkki, mutta huomion ja ajan antaminen kannattaa myös kiukkujen ennaltaehkäisymielessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli lapsen kanssa tuntuu, ettei saa paljon muuta tehdyksi kuin oltua lapsen kanssa. Aamuisin en yleensä käy suihkussa, vaan yleensä iltaisin, kun lapsi on jo nukkumassa. Aamulla myös riittää, että saan hiukseni kammattua, sen kummemmin en ehdi niitä laitella. Meikkaus jää ripsivärin laittoon + peitevoidetta, joskus nekin laitan vasta töissä. Töiden jälkeen illalla aikaa menee ruoanlaittoon, syöntiin, siinä lomassa katson lapsen touhuja ja syönnin jälkeen leikitään yhdessä. Sitten iltapala, iltapesut ja nukkumaan. Lapsen mentyä nukkumaan siivoan keittiön. Lapsen isä touhuaa hänen kanssaan tosi paljon, lähes koko illan töistä tultuaan, mikä onkin tärkeä juttu lapselle mutta myös mulle, kun en ehdi kaiken aikaa lapsen kanssa touhuamaan. Näin siis meillä, eli itseni laittaminen ja kotityöt on jäänyt pakolliseen minimiin enkä siis itse eikä kotikaan näytä viimeisen päälle laitetulta =). Valintakysymys siis, ja jokainen tekee niin kuin itsestä tuntuu parhaalta. Jostakin täytyy aina nipistää: itsellä tulee huono omatunto lähinnä siitä, että koti on monesti kuin hävityksen jäljiltä!

Vierailija
4/8 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilläkin tulee oltua enempi lapsen kanssa kuin laitettua itseänsä tai kotia. :) Mutta en tunne huonoa omatuntoa. lapsi on tärkein ja haluan näyttää sen. Mutta mutta syön samaa aikaa kuin lapsi (en tarvitse omaa aikaa syömiseen), puen samaa aikaa sekä lapsen että itseni, jos satun meikkaamaan, lapsi pyörii jaloissa ja leikkii vaikka äidin tampaxeilla. Ei sitä lasta tarvitse työntää television ääreen vaan sen voi ottaa mukaan. Samoin kun teen ruokaa niin lapsi leikkii kattiloilla ja " kokkaa" omia keitoksiaan. Eli ehkä aloittaja voisi ottaa lasta enempo touhuihin mukaan siis lähinnä, jos itseäkin ahdistaa liika telkun tuijottelu ja vähä aika lapselle.

Vierailija
5/8 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä tosin herätään vasta seitsemän kieppeillä, mutta kyllä minä aamuisin keskityn lähinnä itseeni. Tai koko perheen aamu menee aamiaisen syömiseen ja suihkussa käymiseen yms. Lapsi katsoo sen ajan lastenohjelmia, kun minä ja mies hoidamme aamutoimemme. Kyllä mä äitinäkin haluan ehtiä ennen töihin menoa käydä suihkussa, meikata ja syödä aamiaista. Leikimme sitten illalla. Tosin tulemme kotiin jo neljän kieppeillä, joten sen takia aamuisin ajattelenkin, että illalla ehtii sitten leikkiä, aamulla päämäärä on selviytyä ajoissa töihin ja tarhaan. Mun mielestä voit olla ihan hyvillä mielin, en usko, että lapsi siitä kärsii, jos aamulla ette yhdessä leiki tms.

Vierailija
6/8 |
03.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainahan lapset on kulkeneet esim. maatalon töissä mukana eikä niitä sen kummemmin ole välttämättä leikitetty.



Meillä tyttö siivoaa ja " meikkaa" kanssani.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
03.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ota lapsi mukaan hommiisi, laita vannaan istumaan sillävälin kun itse käyt suihkussa, syökää aamupala yhdessä jne. Ei lasta tarvitse koko ajan leikittää, läsnäolo on tärkeämpää, mutta jokainen lapsi tarvitsee myös aikaa molempien vanhempiensa kanssa...



Voitko jotenkin rytmittää aamujasi niin, että otat pojan mukaan niihin hommiin joissa se onnistuu, meillä ainakin esim. tuo äidin kanssa suihkussa käyminen on ihan ykkösjuttu.... eikä siinä sen enempää aikaa mene kuin yksin käydessäkään...



Varaa joka aamu pieni hetki yhdessäololle, ei se ajan pituus vaan se että keskityt sen hetken täysin lapseesi 5-10minuuttia riittää... eli leikkikää vaikka joku pieni leikki, lukekaa kirja tms.



Osan aamusta kun teet kotitöitä on ihan ok että lapsi touhuaa itsekseen, sekin on ihan hyvä oppia ;-) Lelut voitte sitten siivota yhdessä pois leikin varjolla...



Illalla esim. yhteinen iltasatu tuo sitä yhteistä " laatuaikaa" ei siis tosiaan ole kyse tunneista vaan pienikin hetki riittää kun lapsi kokee, että olet tosissaan myös henkisesti läsnä ja että teette sellaisia juttuja jotka ovat teistä molemmista kivoja ;-)

Vierailija
8/8 |
03.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

että lapsen voi ottaa mukaan moniin askareisiin. Ja ilman muuta on hyvä jakaa ruokailuhetki yhdessä! Meillä lapsi syö kotona aamiaisen minun ja isänsä kanssa, vaikka myös päiväkodissa saa aamupalaa. Päivähoito on tuon ikäiselle lapselle pitkä aika olla poissa vanhempiensa luota, joten kannattaa huolehtia siitä, että myös aamuisin yhdessäoloa on tarpeeksi, sylittelyä ym. Varsinkin, kun tuo aamu on teillä noinkin pitkä! Ei riitä, että illalla olette pari tuntia yhdessä.