Opettajia paikalla? Kurista?

Minäkään en korota ääntäni juuri koskaan, olen pienikokoinen naisihminen ja silti luokkani pysyy rauhallisena. Pidän huolen siitä, että koko tunniksi riittä varmasti tekemistä kaikille, olen vaativa, numeronsa eteen pitää oikeasti osata. Olen myös mielestäni reilu ja johdonmukainen. Minulla ei ole suosikkeja (tai oikeastaan pidän näistä äänekkäistä pojista, heidän suustaan pääsee välillä oikeita helmiä). En yleensä alennu selittelemään tai kauheasti väittelemään oppilaitten kanssa. Meilläkin on välillä keskustelutunteja, mutta ne pitää ansaita ja oppilaat tietää sen. Joskus sanon joillekin pahasti takaisin, valitettavasti sarkasmi ja pieni iva ja nöyryytys on ainoita keinoja, jotka toimii joihinkin oppilaisiin. Yleensä sen jälkeen oppilas on nöyrempi ja mukavampi, joten minäkin voin olla mukava hänelle. En kuitenkaan yritä olla kaveri. Pidän myös kotiin yhteyttä aika paljon.

En koskaan korota ääntäni. Kymmenen vuotta työkokemusta on ilmeisesti auttanut asiaan. Osaan opettaa, olen vakuuttava ja rauhallinen, ja rakastan lapsia ja nuoria.

Jotkut luokat vain ovat levottomia. Toiset ovat selvästikin oppineet alaluokilla tavan kysellä asiattomia ja häiritä oppituntien aikana. Yritän kuitenkin lempeästi opettaa heitä työrauhaan, mutta joskus se vie aikaa... sen kolme vuotta.



Älä masennu, oppilailla on kuitenkin parempi olla opettajan kanssa, jota ei tarvitse pelätä ja jonka takia ei tarvitse yöuniaan menettää jännittäessä tunnille menoa. Yritä selittää, miksi työrauha on tarpeellinen. Ainahan voit pyytää avustajaa luokkaan tai siirtää levottomia oppilaita erityisopetukseen vaikka vain joksikin aikaa.