3v vaipoissa

Meidän poika kulki kolme vuotiaaksi asti vaipoissa. Kertaakaan ei suostunut potalle tai pöntölle mitään tekemään vaikka neuvolassa aina sanottiin että olisi jo aika.. Sitten 3vee kesänä vain jätin vaipan pois. Poika oppi kuivaksi hetkessä vain ihan muutamat pissat tulivat housuun. Sen jälkeen poika alkoi juosta metsään pissalle sekä kakalle!!! (täällä maalla kun asutaan..) Vasta syksyn tai oikeamminkin talven tultua, kylmyys ajoi pojan ihmisten tavoin vessaan..



Halusin tällä sanoa, että kuivaksi oppiminen voi tapahtua ihan hetkessä kun vain on sen aika!!!

Onpa kiva kuulla, ettei meillä ole ainoa " syyslapsi" joka vielä vaipoissa kulkee. Aivan tutulta kuulostaa. Tarhassa ollaan ilman vaippaa, mutta kotona aivan riehutaan, jos vaipan jättää pois. Poika hakee itse vaipan päälleen, jos sen yrittää pois jättää. Pissalla käy potalla, kun huomaamme siitä hänelle muistuttaa, mutta kakalla ainoastaan, jos oikein hyväö tuuri käy ja huomaan, kun sitä alkaa vääntämään ja ajoissa ehtii sen potalle tekemään. Neuvoja en oikeastaan osaa antaa, kun itsellänikin siis sama pulma, mutta lapsethan ovat tosiaan kovin erilaisia. Meillä tyttö-keskimmäinen oli päivä- ja yökuiva 1,5-vuotiaana ja esikoispoika käytti yövaippaa 3,5-vuotiaaksi asti. Yritetään kestää ja muistaa pistää lasta potalle tasaisin väliajoin. Kyllä se tästä, uskoisin :)

Meillähän oli esikoinen 3,5v, kun vaipat jäi pois. Siihen riitti se, että päiväkodin tutustumiskäynnillä sanottiin, ettei siellä ryhmässä voi käyttää vaippoja. Saman tien mökille lähtiessä ostettiin matkalta parit pikkuhousut ja sanottiin, että nyt aletaan käyttään niitä (oli meillä pikkuhousuja jo, mutta olivat jääneet kotiin, tai ei ollut tarpeeksi varahousuja mukana). Tyttö oli aivan paniikissa aikaisemmin ajatuksestakin, ettei oltais laitettu vaippaa. Ei siis ollut koskaan ollutkaan ilman vaippaa. Kuitenkin mökillä homma sujui heti ja tyttökin oli yhtäkkiä mukana juonessa. Eikä vahinkojakaan tullut, homma oli kerrasta selvä. Paitsi kakkaamisen kanssa oli eri juttu, sen hoitui melkeen 4-vuotiaana, kun ei suostuttu enää antamaan vaippaa ja tyttö oli tuskissaan pantannut kakkaa jo viikon.



Tässä siis yksi esimerkki myhäisherännäisistä:) Kyllä se homma alkaa aikanaan sujua, kukin lapsi omalla tahdillaan!



T: Ynis

Ja erityisesti juuri tuo päiväkodin vertaisryhmässä homman sujuvuus, mutta " kotini on linnani" eli kotona ollaan sitten noinniinkuin valtoimenaan... :-/ Meilläkin oli juuri noin! ;-)



Laiha lohtu, tiedän, mutta kyllä se siitä... Ennen kaikkea siihen tarvitaan johdonmukaisuutta, johdonmukaisuutta ja johdonmukaisuutta. Ja tietenkin kannustamista! Mutta tiedän kolmen jo isomman lapsen äitinä, ettei se ole aina niin helppoa - ja lapset ovat lisäksi erilaisia. Meilläkin esikoinen oli jo 2,5-vuotiaana sekä päivä- että yökuiva, mutta itse alkoi yöllä heräilemään pissalle ilman erityistä " koulutusta" ja siitäse homma lähti. Eli oli vain valmis - kuten muutkin ovat sanoneet. Kaksi seuraavaa olivatkin sitten jo paljon hankalampia tapauksia ja keskimmäinen oikein erityisesti. Häneltäjäi vaippa lopullisesti pois vasta kun meni päiväkotiin 3-vuotiaana ja muut nauroivat vaipallista! :-o ;-)



Mutta kuopuksella auttoi ainakin jonkin verran tuossa kolmen ikävuoden huitteilla tarrataulu. Eli aina kun kävi onnistuneesti potalla (etenkin isommalla asialla, se oli meilläkin se kynnyskysymys) sai valita mieleisensä tarran. Ja meillä ne tarrat ja niiden alati kasvava määrä (tai vastaavasti tyhjinä ammottavat päivät, kun ei pottailu ollut onnistunut...) ihan riittivät, mutta niihin voi liittää halutessaan jonkin isomman palkinnonkin - tosin 3-vuotias on vielä niin pieni, ettei pitkäjänteisyyttä kovin hirveän pitkään tienausprojektiin ehkä ole. Mutta sekin riippuu lapsesta. Onnea vaipattomuusharjoitteluun! :-)

että ellei siitä synny ihan järjetöntä sotaa ja kädenvääntöä (lapsen luonteesta siis riippuen), niin yksinkertaisesti otetaan pikkuhousut käyttöön ja laitetaan vaipat pois pojan ulottuvilta! Piste. ;-)