Laakikseen pyrkineet ja paasseet: Kuinka kauan luit, montako kuukautta? Montako tuntias paivassa opiskelit? Kavitko valmennuskurssilla? Montako kertaa pyrit ennen kuin paasit?

Lukiossa pitkä fysiikka ja kemia, lukio-opinnoista oli tosin jo 6 v aikaa siinä vaiheessa kuin pyrin lääkikseen. Ekalla kerralla pääsin.

meneppäs mamma takas sinne hellan ääreen ja unohda moiset kotkotukset.

yrityksellä. Nyt olen jo valmis.

oliko sulla lukiossa pitkä matikka, kaikki kurssit selä fysiikasta että kemiasta.

Siis 6 v lukiosta, oliko pitkä kemia/fysiikka/matematiikka? Matikkaahan ei sinänsä mitenkään testata mutta apua siitä toki on. Minkä ikäiset lapset? Mitä miehesi tekee eli onko hänestä tukijaksi opiskelun, harjoittelun, päivystysten ym. aikana? Romahtaako talous opiskeluaikana? Onko tukiverkkoja muuten käytössä? Mitä olet tehnyt lukion jälkeen (lasten lisäksi) ts. onko mitään opiskelurutiinia olemassa tai toisaalta kokemusta työelämästä?



Minkälainen käsitys sinulla on lääkärin ammatista ts. tiedätkö yhtään mihin olet ryhtymässä? Suunnitteletko tk-lääkärin uraa vai erikoistumista johonkin sairaalaerikoisalalle, mikä tarkoittaa siis lisurin opintojen jälkeen vielä 5-6 vuotta lisää opiskelua, monia paikkakunnan vaihtoja erikoistumispaikkojen perässä matalalla palkalla ja runsailla päivystyksillä varustettuna....(toki useimmilla ei tämä ole vielä päätettynä tai tiedossa ennen alalle hakeutumista, ratkaisu kypsyy usein vasta opiskelujen aikana tai ekojen tk-töiden aikana ja riippuu aika paljon myös sattumasta: jos sattuu hakeutumaan/pääsemään johonkin tietylle erikoisalalle esim. amanuenssuuriharjoittelua tekemään, voi aiemmin täysin vieras ala muuttua omaksi ja imaista mukanaan).



Lääkiksessä opiskelu on hyvin koulumuotoista, ei siis paljonkaan vapaasti järjesteltävää aikaa, toki nykyään monimuoto-opetus ja ongelmalähtöinen itseopiskelu yleisempää kuin pitkät luentomaratonit. Paljon on kuitenkin pakollista läsnäoloa pienryhmäopiskeluissa.



Itse olen aikanani pyrkinyt ja päässyt lääkikseen heti lukion jälkeen, oli pitkä mat+fys+kemia+psykologia, luin pääsykokeisiin heti kirjoitusten jälkeen täyspäiväisesti n. 8h/pv. muutaman viikon ja sen jälkeen valmennuskurssilla pääsykokeisiin saakka. Meillä oli vielä erikseen fysiikka, kemia, fysiologia ja anatomia sekä aineistokoe, nythän on se em. tiedot käsittävä yhdistelmäkirja + aineistokoe (tietääkseni?).



Pääsykoekevät oli rankka mutta niin oli mielestäni opiskeluaikakin, tosin olen aina ollut aika perfektionisti ja vaatinut itseltäni paljon tulosten suhteen; keskityin pääosin opiskeluun kuitenkaan kokonaan opiskelijaelämääkään unohtamatta. Puolisokin tuli etsittyä/löydettyä vasta loppuvaiheessa opiskeluita. Valmistumisen jälkeen puolisentoista vuotta terkkarissa (ei minun alaani se homma), sen jälkeen erikoistuminen, ensimmäinen lapsi kolmikymppisenä erikoistumisen loppuvaiheessa, eli aika yleinen naislääkärin tarina...toki lääkiksessä on paljon muussakin elämänvaiheessa olevia ja voi olla hyväkin juttu, että sinulla perhe jo hankittuna ja voit keskittyä ainakin jossain määrin enemmän opiskeluihin, eikä tarvitse koko ajan miettiä biologisen kellon tikitystä ja miettiä paljonko munasoluja vielä jäljellä...aikaa työntekoonhan sinulla vielä on paljon, meillä ja teillä eläkeikä varmaan pitkälle yli 70v. eli kyllä sitä hyvin ehtii...