Nyt kaikki hyvät niksit miten saada kaksivuotias koltiainen nukahtamaan omaan sänkyyn

Eikö tosiaan kenenkään lähtökohtana ole miettiä, että mitä se lapsi tarvitsee, miksi ei nukahda yksin??? Kaikki vaan taas mulle heti nyt tyypit vanhempina: sinähän nukahdat yksin, nopeasti ja helposti, jotta mulle jää makkari vapaaksi isännän kanssa ja monta tuntia omaa aikaa. just.



Kaksi vuotias on ihan pieni, ei sen tartte osata nukahtaa yksin. Hän kaipaa turvallisuutta ja läheisyyttä, päivän tapahtumat pyörii päässä. Rutiini ja rajat voi silti olla, vaikka lähtisikin siitä, että lapset tarpeet luonnollisia ja ne on tyydytettävä, kun kyse on turvallisuuden tunteen takaamisesta. Sillä siksi ne kullat ei nuku tai koltiaisiahan ne tais ketjun mukaan olla, kun eivät osaa.

tosin ei huuda ja itke, tulee vaan sängystä pois ziljoona kertaa. Nauraa vaan katketakseen kun viedään takaisin. Sama juttu vaikka olisi samassa huoneessa tai ihan sängyn vieressä silittämässä, tulee sängystä pois koko ajan ja nauraa vaan ihan hepulissa. tätä jatkunut jo pari kuukautta, useampi tunti menee joka ilta että nukahtaa...

Kyllä kaksivuotias tarvitsee lämpöä ja läheisyyttä, mutta ei nukkumaanmenon jälkeen vaan reilusti ennen sitä, mieluummin päivällä ja useaan otteeseen. Kun mennään nukkumaan, niin silloin on aika nukkua. Lapsi ei sitä itse ymmärrä, aikuinen luo puitteet sille, että lapsi voi ja saa levätä.

Meillä kaksi lasta, tyttö ja poika, molempien kanssa on toimittu niin, että samat iltarutiinit toistuvat kerrasta toiseen, illasta toiseen. Pesut, sadut ja pusut. Sen jälkeen toivotetaan hyvää yötä ja unikaverit annetaan kainaloon, jonka jälkeen vanhemmat poistuvat huoneesta. Tytön kanssa toimi alun jälkeen hyvin, poika sen sijaan huusi ja poistui sängystä ja taisteli tätä vastaan monin eri tavoin. Kyse ei mielestäni ole kuitenkaan hellyyden tavoittelusta vaan siitä, että lapsi ei malttanut mennä nukkumaan, kun aikuiset jäivät vielä valvomaan. Palautimme lapsen välillä kerta toisensa jälkeen sänkyyn (tuhansia kertoja) ja annoimme huutaa. Otimme käyttöön myös lahjonnan, kun jää nätisti sänkyyn, seuraavana iltana liimataan tarra paperille ja kun tarroja on esim 5kpl, siitä seuraa pieni palkinto. Hiljalleen systeemi alkoi toimia. Tärkeää on mielestäni myös, että kun lapsi tulee pois sängystä, hänelle ei enää aleta juttelemaan mitään, vaan viedään vain vähin elein takaisin nukkumaan.

Päiväunia emme myöskään jättäneet pois tai vähentäneet, meillä ovat lapset nukkuneet 5-6vuotiaiksi unet.

Tsemppiä kaikille asian kanssa painiskeleville. Valoa on tunnelin päässä, vaikka sitä on välillä vaikea nähdä! = )

Vierailija:

Eikö tosiaan kenenkään lähtökohtana ole miettiä, että mitä se lapsi tarvitsee, miksi ei nukahda yksin??? Kaikki vaan taas mulle heti nyt tyypit vanhempina: sinähän nukahdat yksin, nopeasti ja helposti, jotta mulle jää makkari vapaaksi isännän kanssa ja monta tuntia omaa aikaa. just.

Kaksi vuotias on ihan pieni, ei sen tartte osata nukahtaa yksin. Hän kaipaa turvallisuutta ja läheisyyttä, päivän tapahtumat pyörii päässä. Rutiini ja rajat voi silti olla, vaikka lähtisikin siitä, että lapset tarpeet luonnollisia ja ne on tyydytettävä, kun kyse on turvallisuuden tunteen takaamisesta. Sillä siksi ne kullat ei nuku tai koltiaisiahan ne tais ketjun mukaan olla, kun eivät osaa.