Lue keskustelun säännöt.
Miksi adoptiolapsille annetaan uusi nimikin kun tulevat Suomeen.
06.10.2007 |
Kaikki muuttuu, elinympäristö, läheiset ihmiset ja identiteetti murretaan lopullisesti vielä nimenvaihdoksella.
Ymmärrän jos kyseessä pieni vauva mutta jos lapsella on ikää useampi vuosi niin miksi ihmeessä nimikin viedään.
Kommentit (20)
Minun tietääkseni ylivoimaisesti yleisin malli on se, mikä meilläkin on: Lapsella on oma alkuperäinen nimensä yhtenä etunimenä, kutsumanimenä on suomalainen nimi. Kaikki nimet ovat yhtä virallisia ja lapsi voi ottaa minkä tahansa niistä käyttöön milloin haluaa.
Tähän ratkaisuun me päädyimme, koska a) emme halua, että lapsen nimestä näkee suoraan, että hän ei ole umpisuomalainen (koska emme halua, että esim. työpaikkahakemus hyllyttyy ulkomaalaisen nimen takia yms.) ja koska nimeä ei osata täällä ääntää eikä kirjoittaa oikein eli sen arkikäyttö on hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nimi ikään kuin laitettaisiin Suomi-muotoon.
Kirjoitusasu muuttuminen ei haittaisi sillä harvat osaa kirjoittaa kiinaa tai muitakaan erikoisia kieliä noista adoptiovanhemmista ja lapset ovat aika pieniä joten hekään ei vielä osaa kirjoittaa
siis pitäisikö kaikki maailman orpolapset jättää oman maahansa kärsimään kun voisivat saada paremman elämän jossain muualla.
Minusta tulisi auttaa perheitä ENNEN lapsen antamista adoptioon sekä auttaa kehitysmaissa asuvia saamaan tarpeeksi ehkäisyvalistusta ja ehkäisyvälineitä, sekä koulutusta.
En usko, että adoptio on ratkaisu mihinkään muuhun kuin pariskunnan lapsettomuuteen.
3
Jennyfer Hakkarainen
Luboshmiva Männikkö
Xingzhou Reinikainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on minusta tosi tökeröä, eikä kunnioita alkuperämaan kulttuuria.
Siksi toisekseen, mihin ihmeen suomi-muotoon sinä väännät kiinalaiset tai thaimaalaiset nimet? Jos nimi on esim. Xi-Xi, " suomentaisitko" sinä sen siis Sissiksi? Vai merkityksen mukaan vai miten?
vanhemmat antavat sen nimen jonka itse haluavat. eihän kolmevuotias muista onko se ollut minna vai maija aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että lapsille on ensin yritetty löytää koti kotimaastaan.
Vasta sitten heitä tulee kv. adoptioon.
Näin myös Kiinassa, joka on tuntuvasti panostanut mm. kotimaan adoptioihin mm. valistuskampanjoin.
kehitysmaissa joista lapsia adoptoidaan on vähän erilaiset kultuurinäkemykset kuin täällä suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan niinkuin muillakin, joilla on juuret useammassa maassa.
Monissa kielissä on sellaisia äänteitä, joita ei ole suomessa ollenkaan. Ja nimen kirjoittaminen lähimmällä suomalaisella vastineella kuulostaisi ihan järjettömältä. Varsinkin kiinassa näitä tulee vastaan. Tai en minä ainakaan antaisi lapselleni nimeksi esimerkiksi Tzrsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minut on adptoitu ja nimi vaihdettiin ja en kyllä tasan muista sitä aikaa vaan sen minkä niminen nyt olen.
että jos kuolisin, lapseni annettaisiin aivan vieraille ihmisille merten taa, koska heillä on rahaa (= ns. paremmat elinedellytykset). Näin ei voisi Suomessa tänä päivänä käydä, mutta vielä 40 vuotta sitten huijattiin Suomessakin vauvoja äideiltään mm. Tanskaan adoptoitaviksi.
Lapsikauppaa se adoptio pitkälti on. Eivät ne jalot aatteet siinä taustalla auta, kun lapsi repäistään jonnekin kauas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jennyfer Hakkarainen = Jenniver Hakkarainen
Luboshmiva Männikkö = Luposmiva Männikkö
Xingzhou Reinikainen = Ksinsou Reinikainen
vaan ihan lehti-ilmoitusten, joissa tanskalaiset parit etsivät adoptiolasta Suomesta. Äidit sitten vastasivat ilmoituksiin ja matkustivat Tanskaan synnyttämään. Kukaan ei valvonut näitä adoptioita. 1970-luvulle asti Suomessa annettiin lapsia enemmän adoptioon kuin oli koteja, sittemmin tilanne kääntyi päinvastoin, eikä kotimaasta riitä enää adoptoitavia lapsia kaikille halukkaille.
Suomeen voi adoptoida vain kansainväliset sopimukset täyttävistä kohteista. Ennen vuotta 1986 kansainvälistä adoptiota ei koskenut mikään laki, ja kuka tahansa saattoi hoitaa kansainvälisen adoption omin päin kohdemaassa. Nykyisin se ei ole mahdollista.
että lapsella säilyy yhteys toiseen kulttuuriinsa.
Sitä ei sitten ole mikään nimien omavaltainen suomentelu tms. vaan juuri se tie, minkä monet valitsevat, että vanha nimi on yksi etunimistä ja maassa käydään, kulttuuritapaamisissa, maan juhlia vietetään kotona yms.
Vierailija:
minut on adptoitu ja nimi vaihdettiin ja en kyllä tasan muista sitä aikaa vaan sen minkä niminen nyt olen.
Vaan, että silloin kun nimi vaihdettiin, sen on täytynyt tuntua pahalta. Luulisin, että jos alkaisin kolmevuotiastamme yhtäkkiä kutsumaan uudella nimellä, hän olisi ihan hädissään. Vaikka ei sitten myöhemmin tätä enää muistaisikaan.
Käsittääkseni Arja Korisevan tytär sai pitää alkuperäisen nimensä (vain c vaihdettiin k:ksi) ja kyseinen nimihän on täällä tuhanteen kertaan haukuttu (karla karmala)..
Vierailija:
Vierailija:
minut on adptoitu ja nimi vaihdettiin ja en kyllä tasan muista sitä aikaa vaan sen minkä niminen nyt olen.Vaan, että silloin kun nimi vaihdettiin, sen on täytynyt tuntua pahalta. Luulisin, että jos alkaisin kolmevuotiastamme yhtäkkiä kutsumaan uudella nimellä, hän olisi ihan hädissään. Vaikka ei sitten myöhemmin tätä enää muistaisikaan.
Käsittääkseni Arja Korisevan tytär sai pitää alkuperäisen nimensä (vain c vaihdettiin k:ksi) ja kyseinen nimihän on täällä tuhanteen kertaan haukuttu (karla karmala)..
Ei mullakaan käytetä muuten kutsumanimenä ekaa etunimeä.
Tämäkin Leonoora voinut olla kovin toivottu ja rakastettu lapsi, mutta ollut toinen perheeseen syntynyt ja siksi valtio napannut lapsen orpokotiin tms. On väärin, että lapselta viedään kaikki. Viedään pois omasta maasta.