Lue keskustelun säännöt.
Sain työpaikan reilun 50 km päästä Helsingistä ja miehen työpaikasta - ja mies vain kiukuttelee arjen hankaloitumisesta :(
02.10.2007 |
Omasta mielestäni tuo työpaikka oli oikea onnenpotku, koska ehdin olla jo vähän aikaa työttömänä valmistumisen jälkeen. Lisäksi meillä olisi vihdoinkin mahdollisuus kunnollisen asunnon ostoon tuolta minun työpaikkakunnasta. Sieltä pääsee hyvin junalla Helsinkiin - mies luultavasti pääsisi ovelta ovelle alle tunnissa. Miehen suhtautuminen vain ärsyttää: hän ei ole koskaan ajatellut muuttavansa tuohon suuntaan, hän ei halua niin pitkiä työmatkoja (toisaalta kiukuttelee siitä, että nyt aluksi, kun minä kuljen pitkää matkaa, joutuu viemään lapsen hoitoon)... Arg! Tuntuu, ettei mies ollenkaan tajua, kuinka suuri helpotus työpaikan löytyminen oli mulle. Hän on jopa ehdotellut, etten ottaisi työtä vastaan :(
Kommentit (4)
ja työ kulkisin miehen mutinasta huolimatta, mutta en kyllä pakottaisi miestä muuttamaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olkoon uudelle työpaikallesi! Hienoa että sellaisen sait.
Sitten taas mitä miehen suhtautumiseen tulee, niin ehkäpä miehen kiukutteluun on joitakin muitakin syitä, kuin se, että hänen pitää luopua saavutetuista eduista. Ihan oleellisia kysymyksiä on:
Onko miehelle vastenmielistä muuttaa ko paikkakunnalle? Ovatko miehesi haaveet asumisesta aivan toisenmoisia? Olisiko joku kompromissi asumisen suhteen mahdollinen?
Täytyy myöntää, että vaikka miestäni kovasti rakastankin, niin jos hän iloisesti ilmoittaisi, että meidän pitää muuttaa hänen entiselle kotipaikkakunnalleen hänen töidensä takia 60 km päähän täältä, niin aika kuution muotoiseksi muuttuisin.
Ymmärrän kyllä sitä, että muttaminen toiselle paikkakunnalle voi olla vastenmielistä - miksi teidän edes pitäisi muuttaa sinne, voithan sinäkin tehdä sen tunnin työmatkan? Toinen asia on sitten lapsen päiväkotiin viemiset ja hakemiset, kait se kuuluu hänellekin, kun teillä kerran yhteisiä lapsia? Kuinka kovasti mies purnaa vastaan? Voihan sitä tietenkin harmitella arjen muuttumista vaativammaksi, kyllähän se minuakin harmittaisi, mutta sitten pitäisi alkaa kantaa oma osuus lisääntyneistä velvoitteista.
Otan osaa, toivottavasti saatte asian juteltua ja ennenkaikkea ONNEA UUTEEN TYÖHÖN!