Miksi et pystynyt imettämään?

pois maito, muna, viljat ja yleisesti allergisoivat. painoni tippui rajusti vaikka vedinöljyä ja sallittuja. lopulta lapsi joutui sairaalaan ja minä sain nälkiintyneen tuomion lääkäriltä. otti todella koville henkisesti. yritin kaikkeni. 3kk sain imetettyä. sairaalasta saatiin korvikkeet.



vieläkin vituttaa kun joku sanoo että et yrittänyt riittävästi ja kyllä maito riittää jos vaan haluaa, vaikka lapsi jo 5v.

kaan. Vain hyvin kiihottuneessa tilassa nännini nöpöttävät. Stimulointi ei auttanut. Vauva imeskeli tyhjää rintakumia joten turhaa oli.



Lypsin maitoa jonkun aikaa.

sieltä pois noin 2kk ikäisenä. Oli suurimman osan tästä ajasta ruokinnassa nenämahaletkulla. Yritin lypsää, mutta maitoa ei tullut.

Hyvin on kasvettu korvikkeellakin.

Imetin 4,5 kk.

teki imettämisen vaikeaksi. Maidontulo ehtyi, kun lapsi ei osannut imeä. Toisen kanssa maitoa olisi tullut, mutta jouduin taas lopettamaan pahan allergian takia (laihduin imetysdieetillä vähän päälle kuukaudessa 5 kiloa, eikä lasta saatu oireettomaksi).



Haaveissa kolmas lapsi ja onnistunut imetys :( .

todella kovasti imettää. Vauvani alkoi väsyä, joutui sairaalaan kahdeksi vuorokaudeksi tehoruokintaan sen takia, että hänen painonsa alkoi laskea ja hän alkoi väsyä. Siis kaikki eivät pysty imettämään halustaan huolimatta, jos maitoa ei tule, vaikka kaikki olisi tarkastettu.

mulla oli tuon ekan jälkeen toinen samantyyppinen imetyskokemus- paitsi että lopetettiin ennen maidon lppumista siihen että lasta ei meilläkään saatu oiureettomaksi.



kolmas vauva syntyi ja sitten imetys onnistuikin ihan yli odotusten. en olisi koskaan uskonut saavani sitä puolen vuoden ja reilut imetystä tehtyä :-)



2

koskaan imemään ja koska omat nännit eivät kohoa ei imetys onnistunut. Pumppasin 3 kk kunnes maito ehtyi.

juuri niin kauan, että oppi pullolle eikä koskaan huolinut rintaa vaikka miten yritin. Lypsin sitten n. kk:n kunnes alkoi maito ehtymään.



Toinen olisi syönyt tissiä vaikka miten paljon ja hallitsi homman heti kättelyssä ilman mitään " opettelua" , mutta jostain syystä multa tuli maitoa tasan viikon ja millään konsteilla en saanut herumaan enää.



Ottaa niin rankasti aivoon, etten ole saanut lapsiani imettää. Onneksi kasvaneet ja voineet hyvin vastikkeellakin.

olin 2 vkoa sänkypotilaana synnytyksen jälkeen (en voinut edes nousta istumaan) ja sitten vielä 2krt kaavittavana. sain lääkityksenkin jo heti sairaalassa, muttei se auttanut. oli kova pala itselle, oli ommellut etukäteen imetystyynyt valmiiksi. tunsin itseni rikkinäiseksi naiseksi.

Ja sen kanssahan ei voi imettää. Päiväimetys ei riittänyt pitämään yllä kunnollista maidontuloa.

Se selvisi ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Yhden tutun kommentti, että en olisi uskonut, kun on noin isot rinnat.



Minulle imettäminen on mahdotonta. Olen kuitenkin saanut osani kummasteluista ja kysymyksistä, kuten miksi et imetä jne.? Jokaiselle en ole jaksanut asiaa selvittää, ihmetelkööt.

Kun vauvan paino alkoi uhkaavasti jo laskea, siirryin ensin osittain imetykseen ja lopulta imettäminen loppui.

Olo oli aika ristiriitainen. Koin helpotusta, mutta myös häpeää.

ja sain lääkkeet, joiden kanssa ei voinut imettää. Kun kakkonen tulee, on selvää, että estolääkitys on niin vahvana jo alussa, että pullolla mennään toinenkin kierros...

raskauden aikana paisuivat vieläkin isommiksi ja nänniparat " uppoivat"



hirvittävä asia, mutta vauvani ei koskaan oppinut imemään



ei rintakumilla, ei ilman, ei nännin venyttimen jälkeenkään



kotona kävi imetysohjaaja jos toinenkin



pumppasin kaksi kuukautta kahden tunnin välein kun maitoa tuli niin valtavasti



reumani paheni ja jouduin aloittamaan lääkityksen



luoja ilmeisesti armahti, en olisi enää kauaa jaksanut



nukkua ei ehtinyt kun pumpata piti niin usein



asiaa on ollut tosi vaikea hyväksyä varsinkin kun imetys tuntui olevan se ainoa oikea juttu



noh vauvaa olen kantanut koko ajan kantoliinassa ja nyt myöhemmin kantorepussa, joten lähellä on saanut olla vaikkei tissiä ole saanutkaan



kiitos ap:lle ketjun aloituksesta



olin todella ahdistunut asiasta ja enkä pitkään aikaan uskaltanut edes tunnustaa ettei vauvani oppinut imemään

En onnistunut koska

A. Lapsi joutui teholle synnyttyään ja oppi siellä pullolle. Ei millään meinannut oppia tissistä juomaan. Rintakumin kaa oppi sitten jotenkuten

B. Ei vaan noussut maito kunnolla vaikka söin 5kk maidontuloa edistävää lääkitystä ( pahoinvointilääke)

tyrehtyi kuitenkin vain itsekseen 3 kuukauden jälkeen, vaikka sain maitoa heruttavaa lääkettä ja kokeilin jos jonkinmoista kotikonstia.

Lapsella on edelleen 11-vuotiaana löysät suun alueen lihakset.

Kolmas lapsi oli sairas, ei jaksanut imeä rintaa ja syötettiin sairaalassa pullosta, välillä nenämahaletkulla. Lypsin 3 kuukautta, mutta sitten loppui voimat, kun oli vauvan sairauden kanssa muutenkin paljon tekemistä ja ajattelemista.

Eli periaatteessa olen imettänyt ihan tarpeeksi kauan, koska en ole etukäteen suunnitellut tai miettinyt kauanko imetän. Vastaan kuitenkin, koska yleisen käsityksen mukaan 3kk imetys on lyhyt.



Vauva syntyi keskosena ja imettää ei heikkoa lasta saanut ensimmäiseen kahteen viikkoon. Hän söi nenä-mahaletkun kautta. Pumppasin maidon vauvalle. Ensimmäinen imetys onnistui 2viikon vanhana ja siitä lähtien sain imettää joka toisen syötön, mutta yöllä ei saanut imettää. No minä tyttö pumppailin ahkerasti...imetin ja pumppasin eli elin yhtä tissi elämää :) Kunnes siinä 3kk kohdalla päätin, että haluan viettää aikaa vaivani kanssa enemmmän yhdessä enkä vain pumppailla sohvalla maitoa. Sitten otettiin korvikkeet käyttöön ja pikkuhiljaa oman maidon tulo väheni.



Hyvä ratkaisu ehdottomasti. Pääsin oikeasti tutustumaan vauvaani ja luomaan tunnesiteen tähän vasta kun lopetin sen jatkuvan pumppailun.