Järkyttävä anoppi
En kestä enää anoppiani, en jaksa sitä että hän on puhdas pulmunen eikä mitään väärää tee (VL) ja anteeksi saa kaiken.
Hän on loukannut meitä todella pahasti ja aiheuttanut mielipahaa jo ihan tarpeeksi. Hän pyytelee anteeksi tarkoittamatta sillä mitään, koska sama meno vaan jatkuu. Minä olen suurin syypää kaikkeen, vaikka hän itse on aloittanut vetämällä uskontoaan meidän elämäämme. Hän ei pysty hyväksymään, että olemme aikuisia ihmisiä ja elämme niinkuin haluamme. Hänen ei tarvitse kunnioittaa meitä, meidän toiveitamme, hän on käyttänyt aivan hirveitä nimityksiä jotka ovat mielestäni jo halveksittavia tähän maailman aikaan ja hyvin loukkaavia. Meillä on pieni lapsi enkä todellakaan halua hänen olevan enää tuollaisen ihmisen kanssa tekemisissä.....
Kommentit (2)
Mieheni on myös kyllästynyt jatkuvaan mielipahan aiheuttamiseen ja siihen että meille tuputetaan uskoa, johon emme halua kuulua emmekä uskoa. Ja on myös hyvin loukkaantunut anopin sanomisista ja tekemisistä ja käyttäytymisestä, koska olemme kuitenkin " kunnon ihmisiä" ja hyviä vanhempia.
Mutta kun emme saa anoppia ymmärtämään sitä että itse on käytöksellään ja sanomisillaan saanut aikaan tilanteen, ei hän voi määrätä meitä elämään ja olemaan niinkuin hän haluaisi.
Olemme yrittäneet selvittää asiaa ja tuoda esiin meidän kannan, mutta sitä ei edes haluta kuunnella.
Aina jostain kautta kuuluu jotain viestiä häneltä ja meidän syyllistämistämme, etenkin minun ja sukottelee muille olevansa niin puhdas pulmunen. Ei jaksa enää sellaista... Miksi hän ei sitten vain voi jättää meitä rauhaan ja antaa elää niinkuin elämme...
Heissan,
Olen omasta ja ystavieni kokemuksesta oppinut appivanhemmista sen, etta heihin ei saa otetta muut kuin omat lapset ja joskus eivat hekaan. Mita miehesi ajattelee aidistaan ja hanen sanomisistaan/tekemisistaan perheesi suhteen?
Hyppaamatta johtopaatoksiin olen vain lahelta todennut, etta joidenkin appivanhempien kanssa vain ei voi loytaa yhteista savelta ja siten on parempi pysytella sopivan valimatkan paassa. Pakkokunnioitusta ei ole olemassakaan - kunnioitus pitaa ansaita ja se patee myos vanhempiin sukupolviin.