*^*^* 3-kuumeilijat viikolla 38*^*^*

Mulla oli siis viime torstaina jälkitarkastus keskenmenon jälkeen. Minusta tai vauvasta ei löytynyt mitään vikaa, ainoastaan istukka oli epäilyttävä, siinä oli sidekudosta paljon, kyseessä on siis voinut olla istukan kehityshäiriö, jolle ei syytä löytynyt mistään. Nyt se homma on siis paketissa.

Oli helpottavaa kuulla ettei kyseessä ole mitään mikä olisi ongelma tulevaisuudessa tai en ollut itse aiheuttanut sitä esim saamalla toksoplasmoosin tai jotain.

Lääkäri teki sisätutkimuksen ja ultrasi ja kertoi minun olleen noin kierron puolivälissä, katsotaan tuottiko viikonloppu tulosta ;) No todennäköisesti ei. Mä en ymmärrä miten joku voi tietää milloin ovuloi, mulla ei ole kyllä minkään sortin tuntemuksia...

Mitäs sitten, sain kehotuksen ryhtyä yritykseen jos toivomme raskautta ja jos mitään ei ala kuulua niin vuoden päästä voisi sinne sitten soitella, kamalan pitkä aika!!!

Niin ja nyt jo kyseltiin tarvitsisinkkohan keskusteluapua kriisiini, minusta se on hieman myöhäistä, aiemmin olisin voinut vaikka puhuakin jonkun ammattilaisen kanssa. Nyt se jo tuntui turhalta. Mutta ehkä tämä on sitä säästökuuria =D



Nyt laitoin kopion tuolta haahuista kun ei kerkiä toistamiseen samaa kirjoittamaan!

Rilla-ma-rilla

Kiitokset rilla-marilla (ei varmaan mennyt ihan oikein, anteeksi) kun avasit taas uuden viikon.

Mulla on ihan sama juttu tuon ovulaation kanssa, en tunnista sitä itse. Pari kertaa olen luullut tunnistavani ja sitten on ultralla katsottu, niin ei ole ollut, vaikka olen luullut. Laskujen mukaan ovulaatio pitäisi olla ensi viikonloppuna, ostin kyllä ovistestejä, katotaan nyt osaako ne oikein näyttä. Taisi olla jotain halpiksia. Onneksi ollaan tuon miehen kanssa löydetty kipinä tuonne pupuilu puuhiin, että tärppää jos tärppää.. Ei tartte hampaat irvessä väkisten haluja hakea;-)

Toivotaan uusia kuumeilijoita ja plussa uutisa tällekin viikolle.

Perjantaina alkoi vuoto (laastarin irroitin kesken kierron maanantaina) ja nyt vetää jo viimeisiään. En sitten tiedä miten suuri virhe tuo keskenlopettaminen oli, että miten sekaisin tässä nyt sitten hormoonien suhteen ollaan, mutta kun kuume tuli niin voimakkaana päälle, ettei pystynyt (taaskaan) ajattelemaan järkevästi.



Tänään kyllä ollut niin helisemässä nuorimmaiseten kanssa, että mieleen tuli (taas ;)) että minkähänlaista se on sitten (joskus) kolmen kanssa...



Tsemppiä Ril-la-Ma-ril-la! Positiivista viikkoa kaikille!



Pojat79

SIIS



Tsemppiä Rilla-ma-Rilla!



(...Sekoilen...)

Täti saapui kylään meille lauantai-aamuna. Ei ollut yllätys, kun testit oli näyttäneet koko ajan negaa. Tietysti sitä salaa toivoi, et olis ovis ollut myöhemmin. Mä kyllä luulen, et sitä ei ollut ollenkaan tässä kierrossa.



Mä tunnistan oviksen omasta mielestäni. Valkuaislimaa erittyy selkeästi enemmän, ja musta tulee vissiin seksihullu... Tätä tapahtuu vain yhtenä päivänä kierrossa. Tätä ennakoi oviskivut. Olen testannut ovistesteillä, ja aika hyvin on osunut kohdalleen. Tässä kierrossa tällaista päivää ei tullut.



No, toivottavasti joillakin olis parempi mäihä, ja saataisiin plussauutisia. Meillä kuumeillaan nyt sit kesäkuun vauvasta.



Plussatuulia!



vuma, yk 3, kp 4/24-27

On tässä täälläkin mietitty, että onkohan tässä kuumeilussa järkeä? Mies totesi eilen, kun neidit hepuloivat, että entäs jos noita on sitten kolme... Ja kun ei olla helpolla nyt syksyn mittaan päästy sairasteluilta. Meillä on sairastettu elokuun alkupuolelta tänne saakka siten, että on ollut yhteensä kolme korvatulehdusta, angiina ja tulirokkoepäily (josta johtuen meni sairaalakeikaksi) ja itsellä on kanssa ollut parit räkikset. Tällä viikolla leikataan kuopuksen kitarisat ja putkitetaan korvat. Ettei ole niinkuin ollut tekemisen puutetta ja näistä kuvioista johtuen ei meillä kyllä ole oikein " vauva-askarteluja" harrastettu lähiaikoina ;-) Esim. nukkuminen on ollut paljon suositumpi harrastus! Odottelen vain, että koskas pääsisi ihan oikeasti miettimään, että voisiko tärppi tullakin.

Ei varmaankaan ole kuumeilu ihan järkevää. Meillä on ryhdytty asiaan vasta ihan vastikään, mutta sitäkin hurjemmalla tahdilla. Kierukka poistettiin elokuun lopussa, varsinaista yritystä on ollut yhden kerran(!) ja nyt olen ihan varma, että olen raskaana. Molemmat lapset ovat saaneet alkunsa pikapikaa ja samaa toivon kolmannen kanssa. Voipi vaan olla, että elimistö tekee temppujaan, kun oikein kovasti toivoo.



Meillä vanhemmat lapset ovat kovin työläitä ja kolmosta harkittiin melko pitkään sen vuoksi. Samasta syystä on vauva-askartelutin jääneet vähiin. Toisaalta ennen päätöstä kolmosesta ei meillä moista toimintaa harrastettu juuri koskaan. Mieskin mietti, että osaako hän enää, kun on jäänyt harjoitus vähän vähälle 8-)



Testaaminen on näköjään ihan must. Niinpä lähti multakin tilaus eteenpäin jo tänä aamuna.

Kuumeilua joo oli kovasti viime kuussa (jolloin eka yrityskerta)... siitä oppineena nyt pessimistisemmin ajattelen. Viimeksi siis todella vaikka mitä raskausoireita olin löytävinäni ja menkat ne sieltä tuli kuitenkin. Nyt on tilanne taas päinvastoin; oireita ei juuri mitään (yksittäisiä pikkuvihlasuja masussa ja rinnoissa lukuunottamatta) ja tätiä siis odottelen kylään tällä viikolla (nyt kp vissiin 22).



Plussatuulia kaikille (itselleni myös..hih)!



T: Milia

Olen teitä käynyt välillä lueskelemassa ja nyt sitten rohkenin itsekin kirjoittaa.



Meillä muksut 12/04 ja 2/06 eli pieniä vielä mutta eikös kolmas olis aika luonnollinen jatkumo.. :)

Mulla ollut jo vauvakuume jonkin aikaa, nyt vasta kun asiaa tunnustellut niin huomannut et sitähän ne kaikki kaihoisat ajatukset on.. Ja kyllähän tuo ympäristökin vinkkaillut et prinsessaa vaan kehiin[meilläkin molemmat poikia. Miksi muuten ns.paineet tytöstä? Pitääkö aina molempia löytyä... Mulla tyttösuku ja miehellä poika. Tulis kumpi tulis, jompikumpi mielellään :)]

On kyllä niitäkin jotka sitä mieltä et einää missään nimessä kun nämä edellisetkin niin vilkkaita.

Vaikka noille kommenteille voi päällisin puolin hymyillä niin piru et ne sisimmässään satuttaa. Apua aina mielellään otetaan kaitsemisessa vastaan mutta kyllä ne on vaan vanhemmat jotka ne omat lapset hoitaa että mitäpä se muille kuuluu onko niitä muruja kaksi vai kolme.

Toista odottaessa tuli mietittyä[kun esikkokin oli vielä niiiin pieni silloin] et riittääkö ja jakautuuko rakkaus luontevasti kahdelle lapselle. Mutta kyllähän tuo tuli todistettua että ei se rakkaus puolittunut vaan tuplaantui!! Eli kyllä musta meille vielä se triplamäärä rakkautta mahtuis.. :)



Mies nyt ei ole [vielä!] ihan mukana mutta kun asian hyvin perustelin on jo harkitsevalla kannalla, eli peukut pystyyn!



Mulla ollut mystistä vaivaa...

Lauantai-iltana myöhään iski tosi kova kuvotus. Siitä asti ollut kuin tosi vahvat alkuraskauden oireet. Etoo koko ajan mut oksu ei tuu, inha maku suussa, palelu, kylmä hiki ja päänsärky. [plus aavistuksen herkempi mieli ja kipeemmät tissit.] Sunnuntai meni maatessa ja eilen illalla menin sit polille kun ei ees nesettä saanut kunnolla alas kun niin kova etominen ja alkoi " vuodot" .

Ei tosin kovana, vähän pöksyyn ja sit joka ikisellä vessakäynnillä pyyhkiessä paperiin vaaleanpunaista.

Mutta homman nimi se että mahd. hedelmöittymisestä olis vasta viikko eli sula mahdottomuus? ja mulla ei ikänä kesken kierron ole tullut vuotoja.

Tekivät sitten raskaustestin verestä plus muita testejä, kaikki negaa. Mystisenä piti, käski lepämään paljon ja jos jatkuu/pahenee niin takas.

Pojat on onneksi nyt mummolla niin oon saanut ihan nukkua, mieskin töissä koko illan. Jospa tää tästä alkais helpottaa?

Tänään vielä kehno olo ja vessassa käydessä jää paperiin aina vaan vaaleanpunaista, en tajua..



Tulipa paljon ja sekavaa tekstiä, olis varmaan pitänyt jo aikaisemmin kirjoittaa niin ei kaikki pulppuaisi kerralla :)



Marju [ent Marju 22]

Minulta siis otettiin elokuun alkupuolella kierukka pois ja nyt menossa ns. ensimmäinen yrityskierto, tosin se " yrittäminen" on nyt vähän jäänyt. Kierukan poistosta 4 päivän jälkeen tuli vuotoa, sitten oli n. 5 päivää taukoa ja sitten taas vuotoa ja nyt on sitten tuosta viimeisestä vuodosta kp 31. Kierto ennen kierukkaa (ja raskauksia, kun eihän tuossa esikoisen ja kuopuksen välissä ehtinyt kiertoja olla kuin yksi megapitkä ennen tärppiä) oli n. 30-31 pvää.



Olen täällä nyt sitten ruvennut miettimään, että voisiko sitä olla raskaana, kun on se nyt kuitenkin mahdollista, koska suht kuvittelen " tärppiajan" itsestäni tunnistavan. On vain semmoinen " raskaanaolevaolo" , mutta kun toisaalta tuntuu, että hyvin voi olla kroppa jotenkin sekaisin. Mutta voiko sitä nyt oikeasti tulla näin äkäiseen raskaaksi (esikoista odotettiin melkein vuosi, ennen sitä kaksi keskenmenoa, kuopus tuli kyllä heti ensimmäisellä yrittämällä ;-) )? No, enpä viitsi vielä testailla ja toisekseen, keskenmenoista oppineena olen antanut itseni olla raskaana vasta alkuraskauden ultran jälkeen n. rv 8. Että toistaiseksi odotellaan, että pääsee " yrittämään" oikeasti :-)



Vähänkö muuten tunnen itseni tyhmäksi, kun jaksan tämmöisiä miettiä vielä kahden lapsen jälkeen! Eikö tuota nyt vain antaisi olla ja sitten jossain välissä voisi todeta, että jahas, raskaana ollaan. No, sitten kun se nro 3 oikeasti mahassa köllii, niin aion nauttia koko rahan edestä, sillä kolme lasta on meille maksimi lapsimäärä. Minä kun kuitenkin tykkään myös työstäni ja alan olla sen verran " vanha" kääpä, että jos haluaa joskus viettää ansaitusta " kypsästä aikuisuudesta" kaksin miehen kanssa, niin alkaapi olla kiire (ja ikää siis oli reilu vuosi vajaa 35 ;-) ).

Mukava, kun taas keskustelu täällä on vilkastunut..

Meillä tuntuu, että tämä kolmonen on ensimmäinen jota tehdään.. Esikoista toivottaessa ei ollut hajuakaan mistään ovistesteistä tai lämmön mittailuista tai muustakaan kikasta, raskaaksi tultiin kumminkin. Toinen tuli " puoli vahingossa" , toivottuna kuitenkin ja tämä on keskustelun ja harkinnan jälkeen yhdessä päätetty toivottaa tervetulleeksi. Miehen mielestä tämä on viimeinen vauva, mutta itselläni on ainakin vielä haave neljästä, katsotaan nyt..

Omasta mielestä ovis olis voinu olla eilen, vatsaa juili, kun ois menkat ollu, en tiedä. Pupuilemaan ei ollut asiaa, jätti riita kehiteltiin toissa iltana, sitä vielä murjottaessa meni eilinen. Maanantaina touhuiltiin ja jos tänään sais sovittua;-) Voi olla, että ohi meni tai sitten ei ollutkaan vielä. Sekasinhan tämä kierto vielä on.

Saisi sade hellittää, meidän pihaan on muuttanut järvi, ei auta vaikka pojat suojaisi miten, kastuvat märäksi kuitenkin tuolla...

Edelleen olen ihan pihalla kroppani suhteen...kp huitelee jo reilusti yli 40, eikä mitään kuulu. On kyllä ollut jo jonkin aikaa tunne, että nyt ne menkat alkaa, mutta ei. Testit näyttää negaa=(. Turhauttavaa tämä odottaminen. En jaksa edes uskoa raskautumiseen tällä kierrolla, sillä " yritys" alkoi vasta kierron puolen välin jälkeen. Ja siis mitään hormonaalista ehkäisyä en ole käyttänyt sitten viime kevään. Kierto ollut n. 32 pvää.



Meilläkin kaksi isompaa ovat välillä todella hermoja raastavia, kinastelevat jatkuvasti. Mitäköhän siitä sitten syntyy kun siihen soppaan laitetaan vielä kolmas lusikka, en halua edes kuvitella. Silti se kuume vaan vaivaa ja seuraavaa pientä nyyttiä kovasti kuumeillaan. Kiva huomata, etten ole näiden ajatusten kanssa yksin.



Meillä muksut rakastavat tuota sadesäätä. Eipä se auta äidin muuta kuin pyykätä jatkuvasti, että pysyvät edes jotenkin puhtaissa vaatteissa ulkoillessaan.



Tsempitykset kaikille!

Kyllä on käynyt mullakin mielessä, että tässä kuumeilussa ei ole kyllä järjen häivää. Eilen illalla juniori oli kovin nuupahtanut ja juuri päätin laittaa herran unten maille, kun sain sain lähestulkoon päälleni oksennukset. Muksun pyykkäämisen jälkeen hän sammui kuin saunalyhty herätäkseen taas hetken päästä oksentamaan. Nyt lillui sänky. Loput oksut onnistuin saamaan osumaan ämpäriin (tai homma meni niin, että minä aloitin keräämisen ja mies jatkoi, kun vaan ehti paikalle. Multa tulee myötätunnosta hyvin helposti, jos näen kuulen tai haistan jonkun oksentavan). Puolen yön jälkeen potilas uuvahti herätäkseen aamulla pirteänä kuin peipponen. Jäin kotiin tarkkailemaan tilannetta ja kyllä sitä saikin tarkkailla. Poika yritti ulos jokaisesta kolmesta ovesta autistin kärsivällisyydellä, kunnes laitoin ovet takalukkoon. Tuudittauduin siihen, että nyt hän ei pääse karkaamaan, kunnes huomasin jotain terassillamme. Poika oli poistunut ikkunasta pihalle. Tänään sitten vaihdetaan ikkunoihin sellaiset lukot, joita ei saa kuin erillisellä kahvalla auki. Voi tätä elämän ihanuutta ja tähän hulinaan sitten pitäisi saada kolmas muksu.



Taukku, joka tällä hetkellä suunnittelee oman yksiö hankkimista 8-)

Kierto on mullakin aivan sekaisin :( Hormonikierukka poistettiin elokuun puolessa välissä ja sen jälkeen alkoi parin päivän päästä vuoto 5 päivää, sitten tuli muutaman päivän tauko ja uusi 3 päivän vuoto. Nyt on tuosta ekasta vuodosta kulunut 33pv ja testi näyttää negaa. Täytyy kai testata viikon päästä uudestaan, mikäli tuo jälkimmäinen vuoto oli se oikea vuoto. Tylsää kun ei tiedä missä mennään.



Tsemppiä muille kuumeileville.



Susamaria kp 33 tai 22 tai jotain muuta

Kaikilla 3-kuumeilijoilla tuntuu olevan enemmän tai vähemmän eri asioista malttamattomuutta. Nyt on sit se toinen yrityskerta meidän perheessä. Hyvältä näyttää pupuilun suhteen ja kai se ovis oli eilen, kun niin vasemmalta puolelta vihloi. Toisaalta voihan kroppa olla vielä sekaisin kierukanpoisrosta07/07, mutta kun tietäis sen ,olisi paljon mukavampaa. Kierto on ollut se 28pvä niissä väleissä, kun sitä on ehtinyt ilman pillereitä olemaan.

Kaikki melkein kuulostaa siltä, että kolmosta oikein tehdään. Yritetään piristää toisia, että jaksetaan tätä piinaavaa taivalta sinne plussaan! Onhan tässä ainakin kivaa toi miehen läheisyys, kunhan ei lopu sitten kuin seinään, kun on raskaana. Ei meillä näin ole käynyt, mutta mies taitaa pienen breikin sitten tarvita. Onko teillä muuten tietoa, että onko ruoka-aineita, joilla olisi mieskuntoon vaikuttavia ominaisuuksia?



Loppuviikkoa kaikille!

Tänä aamuna totesin tossa jo miehelle, että hävettää nämä omat oviksen bongailut. Tiistaina raportoin sille, että nyt on ihan varmasti ovis, kaikki merkit viittaa siihen suuntaan. Tänä aamuna tuntui taas samalta, vatsaa nippaili ja vaaleaa llimaa irtoilee (yök).. Lämpökin koholla jne..

Viikonloppuna tulee yövieraita, miehen kaveri vaimonsa kanssa, vaimo on mulle ihan vieras, miehen oon tavannu jokusen kerran. Ollaan eri paikkakunnilta kotoisin, niin kaikki miehen kaverit ei ole ihan tuttuja mulle. Toivotaan, että mahd ovis ei satu nyt viikonlopulle, mies saunoo ja nautiskelee oluesta kaverin kanssa ja minä viihdytän rouvaa, pupuile siinä sitten;-)

Kun saisi tätä malttamattomuutta hieman pienemmäksi..

Hyvää viikonloppua kaikille..

laskeskelin nimittäin tässä, että alkaisi mahd. pian uusi kierto, niin sitten olisi mahdollinen oviskierros sopivasti, kun olemme miehen kanssa kaksin viikonloppumatkalla ;-) Nyt ei ole tippakaan " raskaanaolevaolo" , vaan olen lähes varma, että sieltä ne menkat tulee (kp kai jotain 33 tms.), mutta tulisivat siis nyt nopeasti! Mies totesi, että jos olisin raskaana, niin pitäisi varmaan jo dna-testejä harkita, kun ei noin vähällä voi tulla raskaaksi ;-) Mulla on kyllä nyt lähtenyt joku aivopalikka pahasti pois paikaltaan...

et nyt on kp 47/?? jo, omituista! Ei oo mitään oireita, ja ennen poikien odotusta kierrot oli suht säännöllisiä, 30:n molemmin puolin. Kp 43 testasin negaa (illalla: liian hätäinen?) ja nyt aattelin odottaa maanantaihin eli kp 50 ja testata aamulla. Eka yrityskierto siis menossa eli ei mitään tietoa kierron pituudesta, viimeisimpien luomumenkkojen mukaan vaan lasken et 29-32 mut siitä on jo 3 v. aikaa...

Pakko oli tulla kertomaan tästä omastakin malttamattomuudestani.. Aiemmin sanoin, että menkkoja odottelen alkavaksi, koska ei ole oireita erityisemmin ollu. Meillä siis toinen varsinainen yk ja edellisessä kierrossa tosiaan olin bongaavinani vaikka mitä oireita ja välillä olin melko varmakin raskaudesta (jota ei siis koskaan ollukkaan).. eli senkin vuoks vähän pessimistisempi asenne nyt, ettei tarttis niin pettyä sit tädin tullessa...



Mutta, mutta.. keskiviikkona 45 minuutissa oli jotain asiaa Helsingis äitiyspoliklinikalta ja näkyi isoja masuja ja synnytys ja vauvoja, niin kummasti tuon ohjelmapätkän aikana nännejäni nipisteli!!! Piti sit eilen mennä testaamaan ja negaahan se näytti (ainakin vielä)! Eli se siitä " rauhallisesta tädin odottelusta" ! Nyt sit taas kuuntelen kehoani ja mm. alavatsassa on jotain vihlasuja ollu pitkin päivää.. Olo on siis ainakin malttamaton kun ei jaksais odotella muutamaa päivää, että vois testata uudelleen... Kiertopäivä nyt siis jotain 26 plusmiinus 2 päivää (menkat alkaa aina parin päivän tiputtelulla mulla ja en ole oikeen varma mistä pitää laskea).



Tää on siis vähintäänkin hassua, miten kolmatta voi odottaa alkavaksi tällaisella jännityksellä...jotenkin ymmärtäisin jos kyse olis ensimmäisestä lapsesta...=)



Mutta mukavaa viikonloppua kaikille muillekin enemmän tai vähemmän " pöhköille" !



Milia

siis kierto on vaihdellu 21-28 välillä



Milia