Päiväkodin tädit!
Kuinka läheisiksi koet ryhmässäsi olevat lapset?
Kommentit (10)
Kun joku itkee, haluan todella lohduttaa, enkä tee sitä vaan siksi että on pakko
Pidän heistä paljon ja kohtelen heitä niin hyvin kuin voin. Teen työni aina huolellisesti ja lapsia kunnioittaen. Ainoa hami on se, että olen illalla niin väsynyt, että kun omat lapseni haluaisivat seuraa, en enää jaksaisi tehdä mitään. :(
Itsellä nuorin on jo 5-vuotias, joten vaipanvaihto ym. perushoito ei kyllästytä. Totta kai lapset ovat kuitenkin jonkun muun ja kiintymyssuhde on puolin ja toisin erilainen kuin omien lasten kanssa.
t: LTO
mutta toisaalta ajattelen usein, että on nuo omat lapset sitten kilttejä. Kun päivän joutuu pinnaa venyttämään tosi pitkälle, on ihanaa että kotona on kaksi lasta jotka tottelevat mitä sanotaan...
ja pinnaani kyllä testataan äärimmäisyyksiin asti. Olen samaa mieltä, omat tuntuvat jotenkin helpoilta ja tasapainoisilta hoitolapsiin verrattuna :)
joskus miettii iltaisinkin päivän tapahtumia. Omassa ryhmässäni varmaan ne maailman suloisimmat lapset;) Illalla olen sitten niin väsynyt etten jaksa hirveästi touhuta omien lasten kanssa. Päiväkodissa laulan päivittäin monia lauluja, omille lapsille olen huomannut laulaneeni tosi vähän:(
Ryhmässäni on yksi oma lapsi ja loput kolme vieraita. Kyllä vieraisiinkin lapsiin kiintyy ja itku on aina, kun lapsi lopettaa. Ja oma lapseni kiintyy myös ryhmän lapsiin, joten aina sama eroahdistus -rumba käydään läpi, kun ryhmä vaihtuu :/ Välitän lapsista ja hoidan heitä parhaan kykyni mukaan: kunnioittaen ja hellästi hoivaten :)
mut kiva lukea kun hoitajat tykkää hoidokeista. Mulla lapset pienessä ryhmässä ja lapset ovat todella kiintyneitä hoitajiin ja tuntuu että hoitajatkin tykkäävät lapsista ihan aidosti.
On todella kiva viedä lapset hoitoon kun ei tartte miettiä et miten siellä pärjätään.
hoitolapsista ihan hirveästi.
Omien lasten jälkeen pidän lapsista edelleen, mutta jotenkin normaalimmin eli en ihan kauheasti pohdi kuinkahan se Ville ny kotona pärjää kun ei ole hoitotätiä pitämässä huolta.
haluan pitää sylissäni päivittäin pieniä, suukotella ja halia. En edes malta töistä lähteä ja sitten kun lähden niin ikävöin pikku kullanmurujeni perään :( Vapaapäivät ottavat kyllä koville ja silloin on ihan lääkitys ahdistukseen tarpeen.... Mutta onneksi tulee aina uusi maanantai ja taas näen heidät!