Miksi 8-vuotias poikani hakkaa itseään jatkuvasti? Hakkaa päätään seinään,

sama juttu,jos hermostuu jostain(yleensä ihan pikkujuttujakin)hakkaa päätä seinään/lattiaan. Poika myöskin 8v ja tää on alkanu jo ihan pienenä. En todellakaan tiedä mitä pitäis tehdä, yleensä loppuu kun vain jaksan rauhassa vieressä rauhoitella ja jutella, joskus on parempi antaa hetki olla omassa rauhassaan. Aikoinaan neuvolassa juttelin asiasta ja siellä meinattiin että on ihan normaalia,mutta enpä tiedä.

että ei se mitään haittaa. Opeta sille tie tollasesta tilanteesta ulos. Yleensä jos vaaditaan liikaa lapselta esim itsehillintää, ne käyttäytyy tolleen.

mun mielestä itsensä satuttaminen ja vahingoittaminen on AINA vakava juttu johon pitää puuttua, eikä se KOSKAAN ole normaalia.



Meidän lapsi tekee tuota kun on kovin stressaantunut ja yrittää yli voimiensa ja epäonnistuu sitten.



ÄLÄ KATSELE SITÄ! Mene väliin! Pane käsi seinän ja pään väliin! Ota poika syliin! Selitä että hän kelpaa kyllä, että parhaansa yrittäminen riittää vaikka välillä epäonnistuisikin. Opetelkaa myös epäonnistumista, sitä mitä tehdään kun homma menee pieleen, miten aloitetaan uudestaan, tehdään uusi suunnitelma tai siirrytään seuraavaan asiaan ja unohdetaan koko juttu.

Vie tutkimuksiin ennenkuin tekee jotain pahempaa itselleen.

Hyvä puoli tässä on, että lapsi uskaltaa näin ilmaista että hänellä on paha olla. Nyt on teidän asia ottaa vinkistä vaari.

Meillä on ollut tuota joskus nuorempana. Olen yrittänyt tosissaan jutella lapselle kaikesta, ettei aina voi onnistua kaikessa. Meillä nuo kohtaukset liittyivät aina johonkin pettymykseen. Jotenkin mielestäni kohdisti vihansa aina itseensä. Mut nyt en muista et millon olis noin tehnyt.

Uskon et pystyt itse tekemään paljon asialle. Älä vaadi liikaa. Juttele ja keskustele kaikista asioista. Pettymyksistä ja kokeeko olevansa huono.

tiedän kyllä että pään hakkaamista esiintyy lapsilla joilla vuorovaikutushäiriö kasvattajaansa. Mutta minun tietämäni tapaukset ovat olleet vasta taaperoita.



Mitä pikaisemmin puutut asiaan, sen parempi! Sinun on tehtävä KAIKKESI, jotta lapsi tuntisi itsensä kelvolliseksi myös sellaisina hetkinä, jolloin on niin hämmentynyt että purkaa voimattomuuttaan pään hakkaamisella. Auta häntä olemaan itselleen suopeampi: näytä vilpitön rakkautesi, ja opeta hänetkin rakastamaan itseään enemmän.

Eli apua lähdemme hakemaan. Kotona olen yrittänyt kaikki keinot, syliä, hellyyttä kannustusta.



Mietitytti tuo että as-lapsella on myös tuota hakkaamista. Meidän pojalla on myös neurologisia oireita, joten johtuisiko tai liittyisikö hakkaaminen niihin...

sillä lailla kyllä liittyy neurologisiin oireisiin, että lapsi turhautuu tavallista herkemmin, joutuu kokemaan pettymyksiä ja stressiä tavallista useammin, ja määritelmällisesti hänen on vaikeampi selvittää itselleen ja sanallisesti ilmaista tunteitaan, varsinkaan silloin kun ne tuntuvat suurilta - ja silloin hän purkaa sitä pään tai käsivarsiensa hakkaamiseen..



Me on haettu muita ilmaisukeinoja. Ennen kaikkea on opeteltu sanallisia keinoja, mutta as-kuntoutusohjeissa puhutaan myös merkeistä ja kuvakorteista. Lapsella voisi olla esim Angry-card, jota hän voisi näyttää kun pettymys tai hermostuminen muuttuu niin suureksi, ettei hän hallitse sitä enää eikä pysty sitä itse ilmaisemaan. Mutta jos sellainen kortti otetaan käyttöön sitä on myös kunnioitettava.

Mutta miten sen tekisi että poika ei "hämmentyisi" liikaa siitä, tai ottaisi siitä lisää stressiä.



Aiemmin meillä on nuo neurologiset oireet aiheuttaneet ahdistusta, jolloin poika on purrut käsiään. (koska kädet eivät tottele nykimisoireiden vuoksi) ja jonkin verran hakannut itseään, mutta nyt vaan tuntuu että hakkaaminen ei ole mitenkään hallittavaa.

normaalia

Mä tein samaa pienenä. Ihan terve olen mieleltäni, kai. :)

Mä hakkasin 5-6-vuotiaana päätäni seinään. Ihan normaali mä silti nyt kai olen?

Terveisiä sinne vuoteen 2008!

Olisi kiva tietää miten näillä lapsilla menee nyt?