Loukkaantuisitko?
Vietiin molemille mummoille + isomummolle samanlaiset kuva-albumit, joissa oli noin 50 kuvaa esikoisemme ensimmäisestä vuodesta. Kuvien valintaan meni iäisyys, sitten oli kehitys, kuvien odottaminen, albumeihin laittaminen, albumien päällystäminen, kuvatekstit jne. Eli parin illan homma.
Yksi mummo kiitteli ja oli tosi iloinen, isomummo oli myös tosi otettu albumista, toinen mummo eli äitini, kiitti ensin, mutta soitti myöhemmin perään ja valitti seuraavaa:
- olinpa löytänyt tosi ruman albumin kuville
- albumi oli vielä kuulemma päällystetty rumasti (voisin olla eri mieltä, harrastan esim skräppäilyä eli paperilla taiteilu on edes jotenkin hyppysissä)
- paperi on rumanväristä, ei kehtaa tuollaista kenellekään vieraille näyttää
- ja mummo aikoo marssia kirjakauppaan ostamaan uuden, "kunnollisen" albumin kuville...
Loukkaantuisitko jos oma äitisi sanoisi näin?
Meillä äiti on aina hyvin kriittinen sen suhteen mitä teen. Mutta jotenkin sitä olisi odottanut, että olisi ollut kiitollinen ja iloinen, kun sai valokuva-albumin, jossa oli ensimmäisen lapsenlapsen ensimmäinen vuosi tallennettu.
Sen sijaan kävi haukkumaan, että nyt joutuu ostaman uuden albumin, laittamaan kaikki kuvat siihen uudelleen jne, kun en ollut tajunnut ostaa itse kunnollista albumia kuville.
Meillä siis tehtiin albumit 3 mummoille ja kahdelle kummille eli kaikkiaan 5 albumia. Kummeille pienemmät, vähemmän kuvia, mummoille isot. Eli viisi albumia kaikkineen.
Äitini oli ainoa joka valitti...
Onko teillä muilla näin kriittisiä mummoja? Mitä olisit ollut mieltä jos olisit nähnyt ison vaivan, että teet lahjan, ja sitten saat haukut, että se lahja on huono, ruma, halpa (no jos ostaa viisi albumia, niin mielestäni 7euroa per albumi on ihan käypä hinta tyhjästä albumeista, jonne kuvatkin vielä laitettava). Ja kun kuvat vielä vauvasta / taaperosta, niin mielestäni hempeä paperi sopi hyvin päälliseksi. Mutta ei, olisi pitänyt olla jotain arvokkaampaa, kuulemma.
Kommentit (5)
äitisi on makumielipiteessään ihan yhtä oikeassa kuin sinäkin. Hänestä se oli ruma, sinusta kaunis ja molemmat ovat ihan yhtä oikeassa. Minä en ota näkemättä kantaa, eikä sillä olisi väliäkään, koska se olisi vaan kolmas subjektiivinen mielipide asiasta josta oikeaa tai väärää mielipidettä ei ole.
Sen sijaan käytöstapoja äidiltäsi näyttää puuttuvan. Rumankin lahjan saadessaan on syytä kiittää kauniisti, eikä käydä sitä haukkumaan. Olisi sitten vaikka salaa vaihtanut toiseen albumiin ja joskus myöhemmin asian paljastuessa pahoitellut, että "sen alkuperäisen päälle kaatui kahvia ja hän pelasti mitä pelastettavissa oli toiseen albumiin".
ja minusta olisi ihan hyvä, että myös ilmaisisit asian äidillesi. Eli kerrot, että pahoitit mielesi, lahja oli rakkaudella tehty, kansio on makuasia mutta EI TODELLAKAAN se lahjan pointti. Jos äitisi esittelisi lapsenlapsensa kuvia ystävilleen, niin tuskin KUKAAN kiinnittäisi huomiota siihen MILLAISESSA kansiossa kuvat ovat. Ei mene mun jakeluun äitisi käytös ollenkaan. Halaus sulle, ja koita unohtaa koko asia!
Jos saisin vaikka miniän jonka tyylitaju olisi aivan eri planeetalta kuin omani ja hän rupeaisi päällystelemään mulle jotain albumeja omin pikku kätösin niin pieleenhän se varmasti menisi. On täysin mahdollista, että en kehtaisi näyttää moista kavereilleni tai ainakin pitäisi selittää että miniällä nyt on tämmöinen maku.
Olen ylipäätään tarkka tavaran suhteen ja heitän pois/panen kierrätykseen kaiken, mitä en kestä katsella, jos sellainen on jostakin syystä talouteeni tullut.
Koska en myöskään yhtään välitä vauvojen kuvista, olivatpa ne kenen tahansa, niin luultavasti olisin tuossa tilanteessa tyynesti heittänyt albumin pois enkä olisi pukahtanut asiasta mitään.
Tai no, mieheni olisi varmaan ottanut sen aarteekseen, jos totta puhutaan. Häneltä olisi sitten tullut kiittävää kommenttia runsain mitoin, sillä hän menee veteläksi aina nähdessään vain kuvankin pikkuvauvan päälaesta.
purppuranpunaiset kannet ja joitain ihme satukeijuja, joten kyllä se nyt vaan oli pakko päällystää hieman hillitymmäksi. Päällystyspaperi oli Basic Greyn skräppäyspaperia, ei mitään Tiimarin hyllypaperia.
Äitini kaverit ovat yli 70v kuten äitinikin, joten juu, ihan varmasti on rouvilla tyylitaju eri planeetalta kuin omani...
ap
Sanoisin että mummo on sitten hyvä ja ostaa itse ihan niin arvokkaan albumin kuin tahtoo. Sanoisin kyllä myös että olen loukkaantunut koska albumiin on nähty paljon vaivaa, rakkaudella tehty.