Onko kukaan teistä ilmoittanut minnekään...
toivetta siitä, kuka lapsenne huoltaisi, jos molemmat vanhemmat kuolisivat esim. onnettomuudessa yhtä aikaa? Minulle tuli tuo asia mieleen ja nyt olisikin mukava tietää kuinka tällainen toive esitetään, ja minne.
Asiallisia vastauksia, kiitos. En kaipaa kommentteja, joissa käsketään soittaa lakimiehelle. Kaipaan nimenomaan samaa miettineiltä ihmisiltä apa, jos tietävät kuinka toimia. Kiitos teille.
Kommentit (9)
sukulaisten hoitavan lapsemme sellaisessa tapauksessa, että emme missään nimessä halua lapsiamme ventovieraiden hoidettavaksi, koska uskomme, että lapsille on erittäin tärkeää tuntea kuuluvansa juuri heidän omaan sukuun, jolla on tietyt perinteet ja tavat. Ilmaisimme paperissa myös sen, että meidän mielestämme olisi julmaa riistää lapsilta sellaisessa tilanteessa (molemmat vanhemmat kuolleet) suku, juuret ja perimä, tunne siitä että kuuluu johonkin.
En muuta keinoa keksi. Testamenttiin voi laittaa oman tahtonsa, tuo ei kuitenkaan ole varma. Vanhempien toive otetaan huomioon lasta/ lapsia sijoittaessa, mutta se ei velvoita viranomaisia.
Eli asianajajan paikkeille sitä joudutaan kuitenkin..:) Itse olen nimennyt veljeni ja hänen vaimonsa ja todella toivon, että lapseni heille päätyvät jos jotain tapahtuu. Kannattaa etukäteen miettiä, onko haluamissasi ihmisissä jokin estävä piirre, esim ikä tai sairaus, joka saattaa vaikuttaa päätökseen.
mutta ei kai suullisesta sopimuksesta ole loppupeleissä mitään hyötyä?? pitäisi varmaan käydä tekemässä ihan joku kirjallinen paperi tästä asiasta.
Sen verran otin selvää, että toive kuitenkin huomioidaan. Mietin myös, että kuka sitten on se ensimmäinen vaihtoehto, jos mitään toivetta ei olisi esitetty. Tai siis, että kenen taustoja se sossu sitten ekana alkaa tutkimaan. Jos joku tietää, niin olisin kiitollinen vastauksesta.
Ja kiitos, 4, tuo oli hyvä tietää, että testamnetin sivuun toive. Meidän tosin ei ole tarvetta tehdä testamenttia muuten, koska omaisuus menee joka tapauksessa lapsille. Mutta voi kai sen testamentin tehdä pelkästään sen toiveenkin vuoksi. Kyllä minulle ainakin sen verran tärkeää on tietää minne lapseni mahdollisesti joutuvat/pääsevät kuollessani. Ja ainakin olen toiveellani yrittänyt vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa.
-ap
Vierailija:
mutta ei kai suullisesta sopimuksesta ole loppupeleissä mitään hyötyä?? pitäisi varmaan käydä tekemässä ihan joku kirjallinen paperi tästä asiasta.
Me teimme testamentin jossa halusimme minun biolapsen samalla viivalle meidän yhteisen lapsemme kanssa omaisuudenjaossa.
Sekin mielestäni puoltaa isäpuolen puolesta jos minusta aika jättää ennen kujin lapsi on täysi-ikäinen.
Hyvä se on kaikkea yrittää miettiä ja olla elämälle nöyrä..
T. 4
Me teimme sen sosiaalityöntekijän kanssa. Tehtiin, koska lapsen isä kuoli, ja ajattelin, että jos minulle sattuu jotain niin sossulla olisi tiedossa minne lapseni tahtoisin.
Päätös tehdään joka tapauksessa vain lapsen etua arvioiden, mutta tietysti vanhempien toiveet voidaan ottaa huomioon, jos ne ovat tiedossa.
Testamentti on ihan hyvä paikka esittää tuollainen toive. Ja jokaisen vanhemman olisi hyvä joka tapauksessa tehdä testamentti, jossa määrätään, ettei lasten aviopuolisoilla tule olemaan avio-oikeutta lasten perimään omaisuuteen. On sitten perintö turvassa omilla lapsilla, vaikkeivät itse tekisi avioehtoa naimisiin mennessään.
ja en halua lasta bioisälle vaan isäpuolen ja veljensä kanssa jäämään, jos minä joudun tästä varhain lähtemään.
Ei siitä haittaakaan ole sanoi juristi, mutta ei välttämättä mitään hyötyä.
Eli testamentin tekoon vaan. Meillä maksoi n. 120e toki siihen tuli myös omaisuusjuttuja mukaan samalla koska olemme uusperhe.