Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä myöhäisen km:n kokeneita?
22.08.2007 |
Miten seuraava raskaus sujui?
Edellinen raskaus päättyi 16. viikolla, sikiön todettiin kuolleen 14-15 -viikkoisena. Nyt olen rv 13 ja pelottaa ihan kauheasti, olen aivan paniikissa kun koko ajan tuntuu siltä että raskausoireet ovat kaikonneet, vatsan kasvu pysähtynyt ja kaikkea muuta kauheaa. Harkitsen kotidopplerin tilaamista vaikka aiemmin ajattelin että se on ihan turha.
Kommentit (3)
Jos keskenmeno on tullakseen, niin se tulee, vaikka kuinka istuisit doppleri mahassa kiinni. Niin valitettavaa kuin se onkin :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tämä henkinen paine on käynyt ihan sietämättömäksi kun nuo viikot lähestyvät, olen aivan hysteerinen. Mitään muuta ei ole mielessä kuin se että kuollut sikiö lilluu kohdussa. T: ap
Vierailija:
Jos keskenmeno on tullakseen, niin se tulee, vaikka kuinka istuisit doppleri mahassa kiinni. Niin valitettavaa kuin se onkin :(
Eli meillä oli ennestään kaksi lasta (ei mitään ongelmia raskauksissa). Kolmas meni kesken (huomattiin rakenneultrassa kuolleeksi), tulin pian sen jälkeen raskaaksi (oli yhdet kuukautiset) ja stressi oli AIVAN JÄRKYTTÄVÄ. Mulla oli edellisen raskauden laskettu aika samoihin aikoihin kun olin niillä viikoilla kun lapsen menetin ja en todellakaan osnnut nauttia raskaudesta. No kaikki meni hyvin ja syntyi 10 pisteen poika :-).
Mutta sitten haluttiin vielä neljäs lapsi ja sitä onnellisesti odotinkin sitten, kunnes meni kesken taas viikoilla 18+.
Nyt en uskalla enää tulla raskaaksi vaan koitan olla onnellinen näistä kolmesta. Tuntuu että tässä on pakko olla joku syy että kaksi noin myöhäistä keskenmenoa on mulla ollut vaikka mitään syytä ei ole löydetty. Niskapoimu-ultrassa kaikki oli hyvin ja multa on otettu kasapäin verikokeita ja mun ja miehen geenitkin on tutkittu ja mitään syytä ei löydy. Mut ei kai tää voi olla vaan huonoa tuuria kun kaksi kertaa jo...
Joka tapauksessa se on niin kamala kokemus ja se ekan keskenmenon jälkeinen raskaus oli niin stressaava että parasta olla tyytyväinen siihen mitä on.
Mä vielä sitäpaitsi pelkään että tuohan ei ole vielä mitään, mutta kun se lapsi voi kuolla paljon myöhemmin kohtuun tai syntyä sairaana ja kuolla jne.
Eli siis ymmärrän täysin panikoimisesi, mutta kyllä se sitten vähän helpottaa kun tunnet liikkeet :-). Onnea.