Club30 ketä meitä on tällä puolen ?!
Itsellä tämä alku on kyllä ollut aikamoista hötinää. Ensin Suomeen paluu ja heti aloitetut hoidot, josta onnekseni siis se kaivattu plussa. Muutto ja uuden työn aloittaminen on kyllä tuonut omat kuvionsa tähän, mutta ei raskauskaan ole mennyt täysin ongelmitta.
Niin ja tosiaa vieläkin tässä ollaan niin niin alussa että mitä vaan voi tapahtua. Ensiviikolla olisi se ultra jolloin sitten nähdään että onko siellä masussa edes mitään.
Noista jo mainitsemistani ongelmista, mulla tuli tuhruttelua ja heti ekaksi tietenkin iski paniikki. Km kun mulla alkoi juuri ruskealla tuhrulla. No soitettuani klinikalle ja saatuani hieman sieltä rauhoituksen sanoja, jäin ohjeiden mukaan seuraamaan tilannetta. Nyt ei ole tuhrua ollut kahteen päivään ja hieman jo km-pelko helpottanut. Tosin en oikein osaa asennoitua nyt siihen että olisin raskaana, no ehkä sitten ultran jälkeen jos kaikki sitten todetaan olevan hyvin.
Oireita ei edelleenkään ole mitenkään ihmeemmin, rinnat on arat ja väsymystä on varsinkin iltaisin. Sekä toisinaan tulee hieman huonovointisuutta jos on pidemmän ajan syömättä.
Pelottaa, jännittää ja toivoisi vaan ajan kuluvan nopeasti. Miksi se näin alussa tuntuukin niin matelevan.
Suvis rv6+5 / 6+2 (edelleenkään en oikeen oo ihan varma miten laskisin, sekin selvinnee sitten ultrassa)
Kommentit (18)
Heippa,
minäpäs liityn joukkoon vanhana clubin jäsenenä, vaikka jo odottelen kohta äitiyslomalle pääsyä.
Suvis, onnea ultraan ensi viikolle! Miltä tuntuu taas asua Suomessa? Mulla on Suomen loman jälkeen taas kova Suomi-ikävä. Meille sattui tosi hyvät lomasäät ja lomalla kaikki on niin kivaa, että oli rankkaa palata tänne " etelään" takaisin. Täällä oli ollut samaan aikaan n. 13 astetta ja sadetta kuin Suomessa yli 20 ja sininen taivas ja aurinkoa. Odottelen kovasti ensi kesän pitkää Suomen lomaa äitiyslomalla;-D
Mulla tuli edellisessä raskaudessa alussa tuhrua, mutta tällä kertaa tuli n. viikolla 20 kirkasta verta ja sitten tuhrua n. viikon sen jälkeen ja sain passituksen vuodelepoon viikoksi. Syynä oli istukka, joka häiritsi silloin kohdunsuulla. Onneksi vuoto meni ohi, niin en ole joutunut sen jälkeen sairaslomalle ja istukkakin on noussut kohdun kasvaessa, joten se ei enää häiritse.
Lene: Minustakin tuntuu että tämä 2. raskaus menee tosi nopeasti eikä ehdi ollenkaan samalla tavalla paneutua asiaan kuin eka kerralla. On ihan huono omatunto. Mulla alkoi viime viikolla synnytysvalmennus, joka on tarkoitettu äideille, joilla on jo lapsi ja muillakin tuntui olevan ihan sama tilanne. Tosin olen silti unohtanut kaiken ja tällä kertaa en ole edes ehtinyt lukea mitään raskauteen/synnytykseen liittyviä kirjoja. Mulla oli viimeksi sektio, joten jos sattuisi tulemaan normaali alatiesynnytys olisin aivan pihalla;-D
Mukavaa viikonloppua!
T. Kesänkukka rv 28+0
ja siitä oon tosi onnellinen. Kokoajan kun tietty vertaa siihen edelliseen vähemmän onnelliseen loppuun, niin silloin mulla vuoto saattoi eka hieman vähentyä mutta sitten lisääntyi ja sitä tuli ihan siteeseen asti (ei paljon mutta tuli) ja nyt tuhrua oli vaan pyyhkäistessä, joten määrä oli selkeästí pienempi ja tosiaan se loppui. =)
Pelottaa kuitenkin edelleen, mutta nyt ultraan ei ole enää kuin muutama päivä että eiköhän tämä tästä. Tuhruttelu on tosiaankin aika yleistä ja sitä hoitajakin mulle vakuutteli, mutta silti. No nyt sitä tuli 4pv ja tuolloin ekalla kerralla sitä tuli reilu viikko ennen kuin km todettiin lääkärikäynnillä.
Tämä viikko meni kyllä tosi nopsaan, kun on töissä nyt niin kovasti uutta oppimista ja vaikka toisaalta haluaisin edelleen olla kotona ja keskittyä vain tähän oman napani ympärillä tapahtuvaan muutokseen, niin kyllä silti on tosi kiva olla töissäkin. Väsymys kyllä vaivaa yleensä aina iltapäivisin, mutta eiköhän siitäkin selviä.
[b]Kesänkukka[/b] Suomeen paluu aiheutti aluksi yllättävänkin suuren kulttuurishokin, mutta siitäkin on jo selvitty. Nyt on vaan oikeestaan kiva olla taas " kotona" . Mutta täytyy myöntää että on ollut jo pari kertaa pieni haikeuden tunne ja kaipuu sinne keskiseen eurooppaankin. Mies menee ensi kuussa käymään taas siellä, kun edessä on työreissu ja oon kyllä vähän kateellinen että en pääse mukaan. =)
Mutta nyt voisin mennä herättelemään tuon miehenkin, että sillä ei koko lauantai mene nukkumiseen. =)
Itse kun en nykyään osaa nukkua enää aamulla (se myös raskauden mukanaan tuoma " uutuus" ) ja aamupalallekin on pakko nousta aikaisemmin kuin ennen, kun on niin nälkä.
Suvis 7+1
Heippa!
Ihan ekaksi onnea SuviTuulia, Lene ja Kesänkukka raskauksista! Ja ihanaa odotusaikaa / sen loppua...
Ajattelin kysellä, että saako jo vauvan kotiin saaneet ex-klubilaiset hypätä tällä puolella pinoon mukaan? Olen nimittäin ajatellut kysellä, että olisiko ihmisillä halua jatkaa juttelua raskauksista ja myös vauvoista vanhalla porukalla tällä puolella, miettiä mahdollisia hoitojen jatkoja jne? Meillähän on pikku pas-tyttö 6 kk ja aikanaan jonkin verran tuli kirjoitettua clubissa tuolla lapsettomuus-puolella. Selkeästi porukka käy lukemassa vielä pinoja sielläkin, mutta ehkä voisi vauvoista ja raskauksista jutella täällä, niin ei sitten aiheuta mahdollista pahaa mieltä vielä plussaa odottaville kohtalotovereille?
syyssäde
Olen monesti itse miettinyt, että laitanko vauvapalstalle samanlaisen aloituksen kuin Suvis laittoi!
Lapsettomuuspalstalla käyn lukemassa kuulumiset lähes päivittäin, mutta itse en sinne kovin aktiivisesti viitsi kirjoittaa kuulumisia.
Olen kaivannut muiden kuulumisia, joten eiköhän laajenneta club30 kaikille palstoille : )
T:Minerva ja tytär kohta 3,5 kk
Taas on aikaa vierähtänyt edellisestä pinoutumisesta. Mä oon palstaillu tolla plussanneet hoidokit pinossa kun sillon plussatessa ei ollu club30 omaa pinoa mutta tuskin haitannee.
Suvikselle vielä erityisonnittelut. Millonkas sulla olikaan se alkuraskauden ultra? Toivottavasti tällä kertaa pikkunen jaksaa kyydissä sen täyden ajan bdbdbd
Lenellekin onnittelut vaikken niin muistakkaan nikkiäsi.
Kesänkukan kans mennään aikalailla samoilla viikoilla. Tuleeko sulla vielä sellaisia hiljaisia päiviä ettei vauva kovin aktiivisesti liiku ja heti on paniikki päällä? Mulla on vielä sellaisia ja heti luulee, että nyt on jokin vialla.... mut sitte seuraavana päivänä onkin liikettä ihan kunnolla. Neuvolatäti muuten mainitsi että nuha kuuluu normaalisti tähän raskausvaiheeseen kun limakalvo turpoo tai jotain, mutta on se kyllä ikävä " oire" . Joko sulla on tukkoinen olo?
Syyssäde ja Minerva, ois kyllä ihanaa kuulla myös sitten siitä vauva-arjesta. Kun kyllähän toi aika menee (näin jälkeenpäin ajateltuna) melko nopeesti ja ei aikaakaan kun on nyytti kainalossa.
ON ( . ) maha on melko muhkee ja marraskuulle pitäs vielä kasvatella. Nuha siis on tullu kuvioihin mukaan ja on kuulemma ihan normaalia kun limakalvot alkaa turvota. Viikkoja on nyt 29+4 eli kohta lähtee se viimenen " kymmenys" . 4D ultrassa käytiin ja sukupuolikin on selvillä, en viitsi sitä nyt paljastaa kun tiedän muutaman sukulaiseni tietävän palstailusta ja olen luvannut olla paljastamatta sitä heille vaikka kuinka utelisivat :) Kaikki on rakenteellisesti OK ja kasvu keskikäyrällä vaikka mahan koosta ja SF mitasta (27+6 oli 28cm) vois luulla olevan kovinkin iso. Ticoticon syke ollut kokoajan 140 kieppeillä. Itsellä ei ihmeempiä vaivoja ole ilmenny kuin ajoittaista närästystä, ja tietenkään istualtaan ei tunnu enään hyvältä kumarrella eteenpäin eikä kyllä seisaaltaankaan kun alkaa massuun painamaan. Sängyssä kyljeltä toiselle kääntyminen on nykyään taitolaji mutta sekin enimmäkseen itseä naurattaa. Mutta noin yleisesti ottaen olo on ihan hyvä.
Eiköhän tossa ja pikku novellin edestä tullutkin. Ihanaa syksyn jatkoa ja toivotaan vielä sellaista kevyttä intiaanikesän tapasta ettei ihan heti tuu kylmä syksy.
T. tirppa ja ticotico 29+4
Onpa kiva, kun meitä on täällä aika monta! Ois kiva kyllä jutella täällä asioista laidasta laitaan!
Minerva ja Syyssäde, vauva-aika menee tosiaan todella nopeaa ja monet asiat unohtuvat myöskin tosi nopeaa. Lajittelin viikonloppuna vauvan vaatteita (meillä on 2 v 10 kk PAS-poika, joten nyt emme tarvitse oikeastaan ollenkaan uusia) ja kyllä ne tuntuivat pieniltä!
Tirppa, sulla siis taitaa olla LA viikko ja päivä ennen mua! Mulla vauveli on aika aktiivinen, joten en ole ehtinyt ollenkaan hätäillä siitä, että välillä ei potkuja kuulu. Mulla on tänä iltapäivänä ultra-aika (täällä ultrataan joka kerta), joten sitten nähdään, että miten päin vauva on. Viimeksi oli vielä poikittain, enkä ole kyllä ainakaan itse huomannut, että olisi kääntynyt tällä välillä. Potkut tulevat aina sivulle, kun edellisessä raskaudessa poika potkiskeli pallean seudulle. No, onhan tässä vielä aikaa kääntyä. Mulla ei ole nyt ollut nuhatuntemuksia, mutta janottaa hirmuisesti ja hikoilen valtavasti (syynä kyllä ehkä täkäläiset ilmat, kaipaan merituulta), lisäksi on alkanut huimata yhä useammin ja pahoinvointi on alkanut uudestaan;-D
Suvis: Ihanaa kuulla, että vuoto on loppunut! Minä olen nyt päässyt suurimmasta Suomi-ikävästä taas yli. Tosin Suomi-karkit ja suklaatkin on jo nyt taas melkein syöty (tulimme vasta 2 viikkoa sitten tänne " kotiin" ) ja täytynee odottaa jouluun saakka, kunnes sukulaiset lähettävät taas suklaapaketteja;-D
T. Kesänkukka rv 28+3
Olen kyllä tosi tyytyväinen että vuoto loppui, mutta jotenkin tänään on iskenyt uusi paniikki. Mitä jos kaikki ei olekkaan kunnossa...
Saa nähdä miten saan nukuttua ensi yönä, no väsymystä on kyllä ollut viimeaikoina niin paljon, että luulen unen voittavan kyllä jännityksen. =)
Muuten oireita on edelleen tosi vähän ja töissä kiireisenä en edes muista että olen raskaana. Rinnat on kyllä arat, mutta muita oireita ei pahemmin olekkaan.
Tulen sitten raportoimaan humenna että miten kävi.
Kiva muuten että meitä vanhaa kööriä on täällä enemmänkin ja mun puolesta voidaan ainakin jutella kaikesta laidasta laitaan.
Myös vauvansa jo kotiin saaneet voi kyl osallistuu ja eihän sitä koskaan tiedä koska alkaa vauvakuume vaivata. ;)
Odottelen täällä jännittyneenä ultrakuulumisiasi. :-)
Tuntuu, että np-ultraan on vielä _iäisyys_. Melkein kolme viikkoa... Viime raskaudessa kävin näillä main vielä toisessa alkuraskauden ultrassa, kun yhtäkkiä alkoi pelottaa, että kaikki ei olisikaan hyvin. Nytkin pelottaa, muttei niin paljon, joten tällä kertaa odottelen tuota np-ultraa.
Meidän pikkuinen (meillä on 1,5v poika) aloitti juuri päiväkodissa ja nyt parin viikon jälkeen hän on alkanut todella viihtyä siellä. Ujosta ja syrjäänvetäytyneestä pojasta on kuulemma kuoriutunut jatkuvasti pälpättävä hurmuri, joka heittelee kaikille lentosuukkoja ja halii hoitokavereita. :-) Kun eilen menin hakemaan häntä, hänellä ei ollut enää mikään kiire kotiin, kun oli leikit kesken.
Meillähän oli vanhojen clubilaisten tapaaminen viime viikolla. Suvis, kyselit, miten se meni. Oikein mukavasti! Paikalla oli Olivera, minä, Aninka, Nuru ja heli71. Meillä oli Oliveran kanssa vaan jo aika vaikeaa istua pöydässä kun lapset viilettivät peräkanaa pitkin poikin. Siksi keskustelut jäivät tosi lyhyeen ainakin minun osaltani. Meidän pikkuinen on jo niin päiväkotirytmissä, että alkoi väsähtää 11 aikoihin ja lähdimmekin sitten aika pian kotiin.
Lene rv 9+3
Kaikki näytti olevan ok ja pikkuinen oli 10,2mm ja vastasi viikkoja, joka äitiyskorttiin merkittiin 7+1 eli viimeisten kk mukaan lasketaan. Ja LAksi laittoi 16.4. eli vielä muutaman päivän myöhemmin kuin mitä olin itse laskeskellut. =)
Neuvolankin sitten varasin ja se on 17.9. ja sinne on melkeen kolme viikkoo, no äkkiä se kai menee. Lupasi lähettää mulle alkuinfoa missä on myös ultra-aikojen varaus ohjeet. Eiköhän tämä siis tästä sitten ala etenemään. Outoa toivoa että syksy etenisi nopeasti... No tiedätte varmaan miksi. ;)
Nyt en kykene ajattelemaan kuin omaa napaani, mutta ymmärtänette... Kun mä oon nyt viimeinkin [b]raskaana !!![/b]
Oon kyllä niin tohkeissani. =D
Onnea vielä kerran! Tällaiset onnistumiset ovat niitä ihanimpia... Itselleni raskausaika oli yhtä pelkoa jonnekin rv 30 asti, joten tiedän kyllä toiveesi ajan kulumisesta. Mutta siitä ne viikot lähtevät nyt pikkuhiljaa kertymään ja pystyt toivottavasti nauttimaan raskaudesta!
Sitten kysyisin teiltä asiaa, jota itse olen pohtinut: aiotteko kertoa lapsellenne (kun hän on aikuinen), miten hän on saanut alkunsa? Jotenkin tuntuu pahalta, että lapsi on ollut pakkasessa! Ollaankin ajateltu että ei kerrottaisi, ellei jotain erityistä syytä ilmene... Miten muilla?
Hienoa, että kaikki oli hyvin ultrassa! Nyt vain sitten nauttimaan raskaudesta!
Syyssäde: Me emme ole oikeastaan vielä ajatelleet asiaa, että kertoako lapsille vai ei. Luultavasti kerromme, jos ja kun asia tulee joskus myöhemmin puheeksi. Minusta tuntuu myöskin hassulta, että lapset ovat olleet pakkasessa ja että nyt tämä nyt masussa oleva vauva on " samasta satsista" ja " saman ikäinen" isoveljen kanssa ja että saman ikäisiä alkioita on vielä kuusi pakkasessa (tuokin on asia, jota pitäisi miettiä, kun meillä ehkä lapsiluku on kahden jälkeen täynnä). Emme ole asiaa peitelleet omilta kavereiltakaan, joten emme varmastikaan peittele lapsilta, kunhan ovat tarpeeksi isoja ymmärtämään asian.
Eilen kävin ultrassa ja vauva oli kääntynyt ja oli pää alaspäin. Reputin sokeritestin ja joudun nyt sokerirasitustestiin. Lisäksi lapsivettä oli vähän puoleisesti (lepo auttaisi tuohon) ja kohdunkaula oli alkanut lyhetä. Vauvan koko on aivan keskikäyrällä, joten kaikki on suht hyvin. Kotiin päästyäni alavatsa kramppasi (olikohan se supistus? en ole varma, kun viime raskaudessa ekat supparit tulivat synnytyksen yhteydessä) jotenkin kipeästi ja lepäilin koko illan.
Nyt täytynee jatkaa töitä;-D
T. Kesänkukka rv 28+4
Nimittäin on ihan pakko päästä heti onnittelemaan Suvista hyvistä ultrauutisista! Upeeta, mahtavaa, olen todella iloinen puolestasi!! Turvallista ja onnellista loppumatkaa sinne huhtikuun puoleenväliin asti!
Meillä on tällä hetkellä päiväkotiin tutustuminen käynnissä, ensi maanantaina tyttö aloittaa siellä " virallisesti" . Olen ihan ihmeissäni siitä, että miten reippaasti pieni tyttösemme siellä tänäänkin leikki muiden keskellä ja teki oma-aloitteisesti tuttavuutta toisten lasten kanssa! Ruokailukin sujui hyvin pienen pyöreän pöydän ääressä muiden lasten joukossa, äitiä ei tarvittu mihinkään. Toivottavasti jatkuisi samaa rataa. Olin vähän pelännyt, että alusta tulisi hankala, kun tytöllä on juuri nyt meneillään sellainen äitikausi. Ikää meidän tytöllämme tulee syyskuun alkupuolella täyteen 1v 9kk.
Ihania uutisia! Täytyy kyllä sanoa että jo oli aikakin sinun tulla tänne puolelle ja saada oikein " virallinen vahvistus" että tosiaan siellä masussa joku asuilee... minäkin muistan kuinka epätodellista se alku oli ja koko ajan pelkäsin herääväni jostain unentapaisesta ja huomaavani että olin pöllöyksissäni kuvitellut kaiken. Itse olin alkuraskauden ultrassa 6+jotain enkä erottanut omin silmin sykettä. Lääkäri sanoi että vuorenvarmasti sykkii. Arvatkaa uskoinko...
Me tosiaan tavattiin viime perjantaina, ja omalta osaltani voin sanoa että nolottaa vieläkin :-/ Nimittäin myöhästyin sen verran, että Oliveran ja Lenen vilpertit olivat jo kerinneet ottaa aikamoiset vauhdit :-) Jotenkin kummasti siis jäi juttelut lyhyemmiksi kuin aikoina ennen vauvautumista. Mutta eiköhän oteta vahinko takaisin ja otetaan uusiksi, kyllä mäkin yleensä ehdin ajoissa paikalle. Ja joku sellainen aika että pääset Suvis sinäkin... kiva oli kuitenkin nähdä teitä klubilaisia! Mukavaa, että meitä oli paikalla niinkin monta.
Täällä elo jatkuu ja joka päivä opitaan uutta: eilen opittiin nostamaan pyllyä korkeuksiin ja tänään on taas etunojapunnerrusten vuoro. Koskahan tämä saa molemmat päänsä yhtäaikaa ylös... soseet on alkaneet upota aika hyvin ja oon ihan tiloissa vääntänyt " avaruusruokaa" eli kasvis- ja lihanappeja jääpalakoteloihin. En tiedä sitten johtuuko imetyksen epäonnistumisesta vai mistä tulee tämä niin mahtava tunne " jee pystyn itse ruokkimaan oman lapseni" . Tähän astihan olen ollut kokonaan riippuvainen Nan-maidosta...
En tiedä muistaako kukaan enää mua, kirjottelin joskus aikoja aikoja sitten...No kuitenkin. Saimme hauskan pienen pojan kesäkuussa 06 PASsilla 4,5 vuoden yrityksen ja monien hoitojen jälkeen. Viihdyn vielä kotiäitinä pikku kultamme kanssa ja varmaan tossa talvemmalla alottelemme taas hoitoja (eli IVF).
Oli pakko tulla onnittelemaan Suvista. Olen käynyt aina sillon tällöin etsimässä just tuota uutista :) tuli melkein tippa linssiin...lämpöiset onnittelut vielä! Kaikki menee varmasti oikein hyvin, nyt alat vaan nauttia joka päivästä, raskausaika on tosi ainutlaatuista aikaa elämässä!
Terv. Lempsu ja poika 1v 2,5kk
[b](( halaa kaikkia ))[/b]
On tämä kyllä kovin kummallista aikaa, kun toisaalta ei edes käsitä koko asian todellisuutta ja taas toisaalta sitä miettii jo asioita esim. ens keväälle niin pitää ottaa huomioon että tilannehan on silloin jo täysin toinen. =)
Tapaaminen olis kyllä tosi kiva, mutta en nyt alkuun osaa sanoa että miten mun vuorot tulee menemään. Siitä on vielä hieman ollut epäselvyyttä. Mutta kun syksy hieman etenee niin eiköhän yritetä sitten uutta tapaamista. =)
nyt vaan yrität relata, huolehdit itsestäsi hyvin ja nautit :o) Raskaus on tosiaan ihmeellistä ja jännää aikaa. Ei varmaan koskaan enää ekan raskauden jälkeen saa pyöriä yhtä ihanasti oman navan ympärillä ja on mukavaa seurata kirjoista ja netistä sikiön kehityksestä ja miettiä mitä se oma nuppunen siellä masussa tekee <3
Toivottavasti tavataan syksyllä.
Koetin laittaa viestiä viime yönä, mutta yskäinen poika heräsi ja keskeytti naputtelun. (Olen nyt kotona hänen kanssaan.) Mutta siis: ihania uutisia! Nyt voit rentoutua (tiedän, se ei ole niin helppoa) ja alkaa nauttia raskaudesta! Ai kuinka mahtavaa, että näin kävi ja juuri ennen lakimuutosta. Teillä oli hyvä ajoitus. :-)
Mukavaa masunkasvatusta!!!
Lene rv 9+4
taidetaan, Suvis, olla aika kahdestaan tällä puolella tällä hetkellä. Mutta samoissa mennään, kiva kun saadaan odottaa samaan aikaan! Tuhrua tulee usein alkuraskaudessa, mutta tietenkin se säikäyttää, varsinkin kun on jo km takana. Toivon ja uskon, että ensi viikon ultrassa pääset näkemään että kaikki on hyvin.
Mä kävin eka ultrassa jo 6+3 kun en jaksanut odottaa, ja syke näkyi jo silloin. Nyt on meneillään rv 8+5. Varasin juuri np-ultra-ajan, joka on sitten vasta puolivälissä syyskuuta. Jännää on, että ultra-aika on juuri mummini 90-päivien aattona, joten jos kaikki on hyvin, aion kertoa siellä juhlissa odotuksesta koko suvulle. (Ja jos ei ole... taitaa jäädä juhlat väliin.)
Tässä raskaudessa aika on kulunut nopeammin kuin edellisessä. En useinkaan edes muista olevani raskaana ennen kuin pahoinvointi iskee esim. nälkäisenä. Työt ja pikkuinen pitävät niin kiireisenä!
Nyt töihin... onnea sinulle muuten uuteen työpaikkaan!
Lene rv 8+5